1. yle.fi
  2. Uutiset

Turkki ja Kreikka ärhentelevät Välimerellä – 5 kysymystä ja vastausta kiistasta

Maat vannovat rauhanomaisen ratkaisun nimiin, mutta retoriikka on ollut hyökkäävää. Riita koskettaa myös Natoa ja EU:ta.

Välimeri
Oruç Reis tutkimusalus Turkin armeijan laivaston saattelemana
Turkin laivasto saatteli tutkimusalus Oruç Reisiä elokuun alussa itäisellä Välimerellä kohti Kreikan hallitsemaa Kastellórizon saarta.Turkin puolustusministeriö / AFP

IstanbulTällä viikolla EU-johtajat päättävät mahdollisista pakotteista Turkille liittyen meneillään olevaan kriisiin Välimerellä, ylimääräisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa Brysselissä.

Turkin ja Kreikan välit kärjistyivät vaarallisesti kesällä sen jälkeen, kun maiden riita maakasu- ja öljyetsintöjen takia yltyi jälleen.

Elokuussa pelästyttiin, kun maiden sota-alukset liippasivat läheltä toisiaan itäisellä Välimerellä.

Pian tämän jälkeen Turkki hätyytti pois kreikkalaishävittäjät, jotka lähestyivät yhtä Turkin etsintäaluksista, Oruç Reisiä, Kyproksen edustalla.

Sittemmin osapuolet ovat sopineet neuvottelevansa, ja Turkki on vetänyt Oruç Reisin etelärannikolleen odottamaan.

Välimerellä voi silti leimahtaa taas – varsinkin jos EU päättää määrätä Turkille pakotteita EU-maiden johtajien torstaina alkavassa kokouksessa.

Punavalkoinen alus on satamalaiturissa. Edustalla näkyy kuorma-auto. Laivan kyljessä lukee Oruç Reis ja siinä on kuvattuna myös Turkin lipun tähti ja puolikuu.
Kiistan keskiössä ollut turkkilainen tutkimusalus Oruç Reis palasi Antalyan satamaan. Kuva on 17. syyskuuta 2020.EPA

1. Mistä Välimerellä riidellään?

Turkki, Kreikka ja Kyproksen kreikkalaisosa ovat jo pidempään riidelleet Välimerellä kaasu- ja öljyetsinnöistä.

Tämänhetkinen riita juontaa juurensa kymmenien vuosien selvittämättömiin merirajakiistoihin Turkin ja Kreikan välillä, siis jo ajalta ennen Turkin nykyhallintoa.

Kreikan mielestä Turkin rannikon edustan kreikkalaisille saarille kuuluu samankokoinen merialue ja talousvyöhyke kuin valtioille kansainvälisten sopimusten valossa.

Keskiössä on ollut pieni kreikkalainen Kastellorizon saari.

Kartta, Välimeren itäosa ja Turkin rannikolla kaupunki Kastellorizo.
Derrick Frilund / Yle

Kreikka on vaatinut Turkin etsintäaluksia häipymään merialueeltaan viitaten Kastellorizon merialueoikeuksiin. Pieni saari kuitenkin sijaitsee vain kaksi kilometriä Turkin etelärannikolta.

Näin ollen Turkille – jonka rantaviiva Välimerellä on melkein 1 600 kilometriä – ei juuri jäisi yksinoikeudellista talousaluetta Välimerellä.

– Kreikka ei edes ole itäisen Välimeren rannikon maa, saatika sitten Ranska, mutta nämä kaksi ovat nyt vastassamme. Kastellorizossa taas ei ole edes apteekkia, huomautti öljypolitiikkaan perehtynyt insinööri Necdet Pamir Ylelle.

Apteekkia saarella ei tosiaan ole.

Kreikan presidentti Katerína Sakellaropoúlou on tulossa helikopterista. Hänellä on harmaa asu. Taustalla lentäjänasuinen kypäräpäinen mies vetää kättä lippaan presidentille.
Kreikan presidentti Katerína Sakellaropoúlou vieraili Kastellorizon saarella 13. syyskuuta. Thodoris Manolopoulos / Kreikan presidentin lehdistötoimisto / EPA

Turkin hallinto taas on omaksunut niin kutsutun Sininen isänmaa -aatteen jossa Turkin edustalla sijaitsevat kreikkalaissaaret, mukaan lukien Rodos ja Kreeta, on imaistu Turkin vesialueeseen.

Kreikassa on pelätty Turkin yrittävän vielä vallata saaret. Kaikki eivät täysin sulata Sininen Isänmaa -aatetta Turkissakaan.

– Turkki on osittain oikeassa, mutta esimerkiksi Rodoksen ja Kreetan kaltaisten isojenkin kreikkalaissaarten huomiotta jättäminen ei ole realistista, sanoi politiikantutkija Ilhan Uzgel Ylelle.

Kastellorizo nousi otsikoihin jälleen elokuussa kun sinne ilmestyi Kreikan sota-alus – Kreikka selitti että kyseessä oli vain ohikulku.

Kartta
Turkin tulkinta omasta talousvyöhykkeestään sallii kaasun ja öljynetsinnän Kreetan ja Kyproksen lähivesillä. Samaan alueeseen kohdistuu myös Kreikan ja Kyproksen vaatimuksia.Ilkka Kemppinen / Yle

2. Miten tilanne tulehtui näin pahaksi?

Turkin ja Kreikan välillä on sattunut ennenkin vaarallisia tilanteita. Egeanmerellä tultiin vuonna 1996 melkein sodan partaalle.

Silloin syy oli paljon vähäpätöisempi: turkkilaisen kuljetusaluksen haaksirikko pienelle ja kiviselle kreikkalaissaarelle nimeltä Imia, turkiksi Kardak.

Nykyinen ja monimutkaisempi tilanne taas alkoi kehkeytyä, kun Kyproksen tasavalta eli saaren kreikkalaisosa alkoi etsiä maakaasua ja öljyä vuonna 2011.

Egypti ja Israel olivat myös tehneet mittavia öljylöytöjä rannikollaan.

Kyproksenkreikkalaiset ovat sittemmin tehneet kauppaa ulkomaisten energiayhtiöiden kanssa oikeuksista mahdollisiin löydöksiin alueella, jonka osaa Turkki pitää omana talousvyöhykkeenään.

Turkin mielestä Kyproksen tulee huomioida saaren turkkilaispuoli eli Pohjois-Kyproksen turkkilaistasavalta, jonka kuitenkin vain Turkki on tunnustanut valtioksi.

Turkki on yksin siksikin, että sekä Kreikka että Kyproksen tasavalta eli saaren kreikkalaisosa ovat EU-jäseniä.

Turkkia ei myös kutsuttu Itäisen Välimeren kaasufoorumiin, jonka Kreikka, Kypros, Israel, Egypti, Jordania, Italia ja palestiinalaishallinto perustivat viime vuonna.

Ryhmää on tituleerattu "Välimeren opeciksi", viitaten öljynviejien Opec-järjestöön.

Kreikka on jo sopinut EastMed-kaasuputken rakentamisesta Välimeren alta Italiaan asti Egyptin ja Israelin kanssa.

Eristyksiin ajettu Recep Tayyip Erdoğanin nykyhallinto taas ei ole epäröinyt käyttää tykkivenediplomatiaa – eivätkä Kreikka ja Ranska ole epäröineet provosoida.

Maisema Turkin rannikolta kohti Kastellorizon saarta. Etualalla on taloja. Saari on keskellä sinisenä loistavaa merta.
Kastellorizon saari sijaitsee aivan Turkin rannikon tuntumassa.Michael Zegers / Rex Features / AOP

3. Miksi Välimeren ongelmat liikuttaisivat Suomea?

Mukana on useita maita ja erilaisia liittoumia, jotka tulisivat vedetyksi mukaan, jos riita riistäytyisi käsistä.

Alarmistit ovat varoitelleet laajan sotilaallisen konfliktin mahdollisuudesta.

Turkki ja Kreikka ovat molemmat vakuuttaneet haluavansa rauhanomaista ratkaisua, mutta retoriikka on ollut varsin hyökkäävää.

Sekä Turkki että Kreikka ovat kuuluvat sotilasliitto Natoon. Epäonnistuminen kahden Nato-maan välisen konfliktin ehkäisemisessä voisi kyseenalaistaa 70-vuotisen liiton olemassaolon oikeutuksen.

Erityisesti Ranskan presidentti Emmanuel Macron on arvostellut Natoa kovin sanoin ja jopa haukkunut Natoa "aivokuolleeksi".

Turkki ja Ranska ovat jo napit vastakkain Libyassa, jossa Turkki tukee sisällisodassa Tripolin hallintoa.

Toisaalta jos Turkki ja Kreikka onnistuvat pysyvästi sopimaan riitansa merialueista, sillä olisi valtava positiivinen vaikutus koko Euroopan turvallisuuteen.

Mitsotakis ja Macron halaavat. Takana näkyy EU-lippuja.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on kiistassa tukenut voimakkaasti Kreikkaa. Macron otti Kreikan pääministerin Kyriákos Mitsotákisin vastaan Élysée-palatsissa Pariisissa 29. tammikuuta.Benoit Tessier / Pool / EPA

4. Mitkä maat ovat mukana kiistassa ja miten?

Taustalla vahtivat sotilasliitto Nato, Yhdysvallat sekä EU.

Ranskalla ja Yhdysvalloilla on jo sopimuksia Kyproksen energialöydöksiin liittyen.

Ranska on siksikin puoltanut Kreikkaa hyvin ponnekkaasti. Ranska on jopa lisännyt sotavoimaansa Välimerellä sen tueksi.

Rauhanhierojien rooleihin ovat ilmoittautuneet sekä Saksa että Venäjä. Venäjällä on toimivat vaikkakin monimutkaiset välit sekä Turkkiin että kyproksenkreikkalaisiin.

Venäjän sekaantuminen tuskin olisi EU:n mieleen, joka toivoo vähentävänsä energiariippuvuuttaan Venäjästä.

EU on tavallaan myös haitannut Turkin ja Kreikan välisten ongelmien ratkaisemista: unioni otti Kyproksen jäseneksi ennen kuin saari oli yhdistetty rauhanomaisesti.

Recep Tayyip Erdogan.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan.Pavel Golovkin / EPA

5. Miten todennäköinen sodan uhka on?

Aiemmin Turkin poliittinen suunta oli selvästi Eurooppa, samaan aikaan kun Lähi-idän arabimaihin pidettiin pitkä välimatka.

Turkki noudatti Turkin perustajan Mustafa Kemal Atatürkin mottoa "Rauha kotimaassa, rauha maailmassa".

Nyt Turkki tekee halutessaan sotaoperaatioita Syyriassa, iskee Irakissa kurdien aseellista PKK-järjestöä vastaan ja käy samaan aikaan sijaissotaa Libyassa.

Sotilaallisesti tukemaansa Libyan hallintoa lukuun ottamatta ei Turkilla ole tällä hetkellä hyviä välejä yhdenkään itäisen Välimeren maan kanssa.

Kuitenkin sen jälkeen kun tilanne kävi todella kuumaksi, sekä Kreikka että Turkki ovat hellittäneet.

Turkki on vetänyt Oruç Reis -aluksensa Antalyan satamaan Etelä-Turkissa.

Viikonloppuna presidentti Erdoğan twiittasi Turkin haluavan sovintoa samalla kun Turkki aikoo "puolustaa jokaista vesitippaa ja maa-aluettaan".

– Haluamme antaa tilaa diplomatialle niin paljon kuin mahdollista ja yrittää saavuttaa tilanteen, jossa kaikki voittavat diplomatian keinoin, hän sanoi.

Tutkija Pamirin mielestä syy, miksi Turkkia ei kuunnella, on osittain Erdoğanin yleinen vihamielinen ulkopolitiikka.

– Mutta en usko että Nato tai EU antavat kriisin edetä pidemmälle. Turkki on kaikesta huolimatta tärkeä molemmille.

Aiheesta aiemmin:

Turkin tutkimusalus palasi kiistellyiltä vesiltä Antalyaan – palaavatko Turkki ja Kreikka neuvottelun tielle? 13.9.2020

Kreikka vahvistaa asevoimiaan keskellä aluekiistaa Turkin kanssa: 18 hävittäjää Ranskasta ja tuhansia uusia sotilaita 12.9.2020

Turkki ja Ranska ovat törmäyskurssilla Välimerellä – sanasotaa ja aseiden kalistelua 10.9.2020

Jännitteet kasvavat itäisellä Välimerellä – Kreikka ja Turkki pitävät sotaharjoitukset Kreetan lähivesillä 25.8.2020

Turkki ja Kreikka sotilaallisen välirikon partaalla – kiista kaasu- ja öljyvarantojen hyödyntämisestä kärjistyy 15.8.2020

Turkki valmis käyttämään sotilaallista voimaa itäisen Välimeren kaasukiistassa – karttojen sotaa on käyty jo vuosia11.12.2019

Lue seuraavaksi