1. yle.fi
  2. Uutiset

Puolustusvoimat testaa kenttälaboratoriotaan – olisiko siitä apu koronan testausruuhkiin?

Puolustusvoimat testaa tällä viikolla kenttälaboratoriotaan Helsingissä. Tarkoitus on selvittää, toimisiko laboratoriorekka koronanäytteiden testaamisessa tosipaikan tullen.

koronavirus
Leevi Kuutti ja Minna Pulkkinen käsittelevät koronanäytteitä kenttälaboratoriossa.
Puolustusvoimat selvittää soveltuuko sen kenttälaboratorio koronanäytteiden analysointiin. Reservin alikersantit Leevi Kuutti ja Minna Pulkkinen testaavat koronanäytteitä kenttälaboratoriossa. Jaani Lampinen/Yle

Kenttälaboratorion testaus on osa Puolustusvoimien pari viikkoa kestäviä kertausharjoituksia. Kenttälaboratoriota ei ole tarkoitettu puhtaasti koronatestaukseen, mutta sen toimivuus halutaan testata.

– Testaamme, mikä on meidän maksimikapasiteettimme. Samalla kokeilemme eri käytäntöjä, miten voimme parhaiten tukea THL:ää, jos virka-apua meiltä pyydetään, selventää suojelun osaamiskeskuksen johtaja Karri Kinisjärvi.

Paikasta toiseen liikuteltava yksikkö voisi Kinisjärven mukaan auttaa esimerkiksi tilanteessa, jossa jossain päin Suomea olisi piikki tartunnoissa tai näytteiden määrässä. Yksikkö ei tekisi koronatestejä, vaan ainoastaan käsittelisi näytteitä.

Tavoitteena 300 näytettä päivässä

Suomessa koronanäytteitä analysoidaan lähes 20 laboratoriossa eri puolilla Suomea.

koronanäytteen käsittelyä hanskakaapissa
Koronavirusnäyte valmistellaan hanskakaapissa. sen jälkeen näyttestä erotellaan viruksen RNA ja lopuksi näyte analysoidaan kenttälaboratorion PCR-laitteella.Jaani Lampinen /Yle

Kinisjärven mukaan kenttälaboratoriossa voitaisiin maksimissaan tuottaa noin 300 testianalyysiä päivässä.

– Näytteenottokapasiteetti koko maassa on noin 20 000. Jos tätä laboratoriota halutaan käyttää alueella, jolla normaali näytteenottomäärä on pienempi, niin siellä sillä on suhteellisesti isompi merkitys.

THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salmisen mukaan 300 näytteen kapasiteetti olisi hyvä uutinen.

– Se olisi jo ihan huomattava lisä. Jossakin vähän pienemmässä sairaanhoitopiirissä tuo on jo varsin hyvä kapasiteetti päivätasolla. Esimerkiksi jos jossain olisi tilapäisesti pulaa tai jos paikallisessa laboratoriossa tulisi esimerkiksi laiterikko, johon ei heti saada korjausta, niin tämä toisi siihen tietysti avun, Salminen arvelee.

Harjoitus on kolmipäiväinen. Maanantaina laadunvarmistuksessa kenttälaboratoriossa testataan THL:n jo aiemmin testaamia näytteitä. Tuloksia vertaamalla varmistetaan kenttälaboratorion analyysien luotettavuus. Tiistaina ja keskiviikkona laboratoriossa tehdään varsinaisia analyyseja.

Pisara meressä

Kenttälaboratoriota pyörittää harjoituksen aikana puolustusvoimien henkilökunta räjähdys- ja suojelutekniikkaosastolta ja joukko reserviläisiä, jotka puolustusvoimat on kouluttanut vuonna 2016 varusmiespalveluksen aikana. Mahdollisessa virka-aputilanteessa tarkoitus olisi toimia pääosin vakituisen henkilökunnan voimin ja käyttää reserviläisiä täydennyksenä tarvittaessa.

– Kaikki apu on tietysti tervetullutta. Kapasiteettia tarvitaan, ja tämäkin on hyvä lisä siihen, sanoo Salminen.

Paljon on kiinni kuitenkin siitä, miten koronatilanne Suomessa kehittyy. Uudellamaalla testikapaseitteetia on pystytty kasvattamaan, liikkuvan yksikön käyttöönottoa sanelee tarkoituksenmukaisuus.

Puolustusvoimien suojelun osaamiskeskuksen johtaja Karri Kinisjärvi
Puolustusvoimien suojelun osaamiskeskusksen johtaja Karri Kinisjärven mukaan kenttälaboratorion käyttöönotto edellyttää THL:n virka-apupyyntöä. harjoituksen jälkeen selviää millaiset mahdollisuudet liikuteltavan laboratorion käytölle käytännössä on. Laani Lampinen/Yle

– Pienempi rajanylityspaikka, pienemmät lentokentät ja satamat voisivat tästä hyötyä, arvioi Salminen.

Kenttälaboratorio luotiin kansainvälisen kriisinhallinnan tarpeisiin

Puolustusvoimien CBRN-kenttälaboratorio on ollut armeijan käytössä jo vuodesta 2007 lähtien. Se on luotu THL:n ja Puolustusvoimien yhteystyönä kansainvälisiä kriisinhallintatehtäviä varten. Lyhenne CBRN tulee englanninkielisistä sanoista chemical (kemiallinen), biological (biologinen), radiological (säteily) ja nuclear (ydin). Kenttälaboratorio on varusteltu siten, että se pystyy tunnistamaan paikan päällä tavanomaiset kemialliset ja biologiset taisteluaineet, myrkylliset teollisuuskemikaalit ja radioaktiiviset aineet.

Toistaiseksi laboratoriota on käytetty ainoastaan harjoitustilanteissa.

– Minulla on täysi luotto siihen, että se toimii. Tietysti tilanne on uusi, eli se poikkeaa siitä, miten olemme tottuneet kenttälaboratoriota käyttämään. Tavallisesti toimitetaan yksi näyte tai joitakin näytteitä, joita analysoidaan. Nyt on tarkoitus tehdä maksimisuoritusta. Tietysti siinä on joitakin riskejä, mutta siksi juuri varmistamme THL:n valvonnassa, että meillä prosessi toimii, sanoo Kinisjärvi.

Olisiko liikuteltavista kenttälaboratorioista hyötyä laajemminkin?

Puolustusvoimien käytössä oleva kenttälaboratorio on Suomessa ainoa laatuaan. Koronan testaamiseen sen varustus on vähän liiankin laaja, sillä koronavirusnäytteet pystyttäisiin analysoimaan kevyemmälläkin laboratoriovarustuksella.

Tällä hetkellä THL:n mukaan kenttälaboratoriolle ei ole akuuttia tai konkreettista käyttökohdetta. Silti ajatus Puolustusvoimien laboratorion käytöstä on harkinnassa harjoituksen jälkeen.

Ajatus puhtaasti koronaviruksen testaamiseen tarkoitetun liikkuvan laboratorion perustamisestakaan ei ole THL:n Mika Salmisen mielestä tuulesta temmattu.

puolustusvoimien kenttälaboratorio
Kenttälaboratorio on ollut Puolustusvoimissa harjoituskäytössä vuodesta 2005 lähtien. kertaakaan sitä ei ole vielä käytetty tositoimiin.Jaani Lampinen/Yle

– Itseasiassa ihan jatkojalostuksen arvoinen ajatus. Voisi miettiä, olisiko yksi ratkaisu tällaisiin tilapäisiin tarpeisiin se, että olisi tällaista mobiilia joustavasti paikasta toiseen liikuteltavaa kapasiteettia olemassa, sanoo Salminen.

Lue seuraavaksi