1. yle.fi
  2. Uutiset

EU vaatii: viranomaisten podcastit ja nettiin jäävät striimit pitää tekstittää – katso videolta, miten työläästä ja suuresta asiasta on kyse

Asia koskee kaikkia julkishallinnon organisaatioita, osaa järjestöistä ja yrityksistä.

saavutettavuus
Direktiivi pakottaa viranomaiset uusimaan verkkosisältöjä
Direktiivi pakottaa viranomaiset uusimaan verkkosisältöjä

Jatkossa viranomaisten on tekstitettävä podcastitkin. Huomisesta lähtien kaikki verkkoon laitettavat tiedot pitää olla kaikkien saavutettavissa. Tekstit on saatava myös kuunneltua, koska osalla ihmisistä on haasteita näön kanssa. Podcastit puolestaan on tekstitettävä, jotta kuulo-ongelmien kanssa painiva saa tiedon tekstinä.

Tämä johtuu digipalvelulain saavutettavuusdirektiivistä, jonka mukaan kaikkien viranomaisten on tarjottava verkkosivuillaan ja mobiilisovelluksissa sellaista sisältöä, että kuka tahansa voi käyttää niitä ja ymmärtää, mitä niissä sanotaan.

Kyse on merkittävästä muutoksesta ja lisätyöstä, joka koskee Suomen kaikkia julkishallinnon organisaatioita sekä osaa järjestöistä ja yrityksistä.

Saavutettavuusdirektiivi (siirryt toiseen palveluun) tuottaa siis harmaita hiuksia monien suomalaisten työpaikoilla, sillä julkisella sektorilla on töissä yli 600 000 ihmistä.

Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistolla direktiivi koskee noin 2 700 työntekijää tavalla tai toisella.

– Tämä on todella suuri ja työläs asia varsinkin näin alkuun, sanoo yliopiston projektikoordinaattori Meri Sariola.

Vaikkapa videotallenne kunnan keskustelutilaisuudesta on tekstitettävä jälkikäteen, jotta kaikki voivat katsella, kuunnella ja lukea sen, jos se jätetään verkkoon yli kahdeksi viikoksi.

Sen lisäksi kaiken sisällön, kuten word- tai PDF-tiedostojen pitää olla fonteiltaan, ulkoasultaan ja kappalejaoltaan selkeitä.

Osa tekee saavutettavia somevideoita

Sariola kertoo, että direktiivi yltää myös oppilaitoksen somekanaviin. Toisin sanoen yliopisto ei julkaise vaikkapa Facebookissa videota avajaistilaisuudesta, jossa kuoro laulaa. Tai jos julkaisee, se pitää tekstittää.

Eri viranomaisilla on tästä erilaiset tulkinnat. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen henkilöstö- ja hallintopäällikkö Laura Natunen kertoo, että somekanavat on tarkoitettu ensisijaisesti “vapaamuotoisempaan” viestintään.

– Sosiaalisen median julkaisussa olemme pyrkineet kiinnittämään huomioita tekstin kieliasun ymmärrettävyyteen ja jatkossa pyrimme huomioimaan tiedotteissa tarvittaessa myös erikielisyyden.

Nainen työhuoneessa.
Yliopistonlehtori Virpi Jylhä Itä-Suomen yliopistosta tekee saavutettavia oppimateriaaleja. Opiskelijoille sen pitäisi tarkoittaa muun muassa selkeämpiä luentomateriaaleja.Toni Pitkänen / Yle

Itä-Suomen yliopistolla saavutettavuusdirektiivi vaikuttaa eniten opettajien työhön.

Powerpoint-esitysten on oltava kaikille sopivia. Itä-Suomen yliopistolla julkiset luennot tehdään niin, että opettajat kirjoittavat otsikot isolla fontilla. Fontin pitää olla selkeä. Diassa ei saa olla liikaa tekstiä. Värit ja ulkoasu kaikkineensa pitää olla selkeä.

Luentopuheen voi kuunnella tai katsella tekstitettynä. Tämä tehdään kaikilla tarvittavilla kielillä. Yliopistonlehtori Virpi Jylhä toivoo, että saavutettavuusdirektiivin ansiosta oppimismateriaalit olisivat entistä parempia ja selkeämpiä.

– Tämä toivottavasti jättää historiaan liian täyteen ahdetut kalvot, Jylhä pohtii.

Eikä tässä vielä kaikki. Suoria lähetyksiä eli striimejä vaatimus ei koske, mutta suorasta lähetyksestä verkkoon julkisesti katseltavissa oleva tallenne on tekstitettävä. Esimerkiksi Kuopiossa valtuuston kokoukset löytyvät jälkikäteen verkkosivuilta. Nyt jokaisen valtuutetun sanat täytyy tekstittää.

Kuopion yliopistollisella sairaalalla on sama haaste.

– Valtuuston kokousten tekstitys on kohtuuton urakka myös taloudellisesti, joten pohdinnassa on, kuinka menettelemme jatkossa, KYSin vs. viestintäjohtaja Helena Länsimies kertoo.

Avi valvoo ja voi sakottaa

Saavutettavuusdirektiivi on osa digipalvelulakia ja sen noudattamista valvoo aluehallintoviraston erillinen yksikkö. Se tekee valvontaa kahdella tavalla: asiantuntijatyön sekä automatisoidun järjestelmän avulla.

Ensimmäisen kahden vuoden aikana Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo yhteensä 205 verkkosivua ja neljää mobiilisovellusta.

Vuodesta 2023 avi valvoo 262 verkkosivustoa ja 12 mobiilisovellusta vuosittain.

Kuka tahansa voi kannella saavutettavuusvalvonnan yksikköön havaitsemastaan. Silloin viranomainen selvittää asian.

Jos joku viranomaistaho ei noudata saavutettavuusvaatimusta, lopulta avi asettaa uhkasakon.

– Uhkasakon suuruus määräytyy uhkasakkolain säännösten mukaisesti. Sakko ei ole siis sama kaikille vaan se harkitaan tapauskohtaisesti, sanoo saavutettavuustiimin yksikön päällikkö ja lakimies Emilia Ojala.

Direktiivissä on kuitenkin porsaanreikiä. Saavutettavuudesta voidaan esimerkiksi tinkiä silloin, kun sisältö ei ole kaikille julkinen tai se poistetaan verkosta 14 vuorokauden kuluessa.

– Tässä voi käydä niin, että julkiseksi tarkoitetut materiaalit poistuvat 14 vuorokauden sisällä, joten sitä isompaa tekstitysurakkaa ei tarvitsisi tehdä, aprikoi yliopistonlehtori Virpi Jylhä.

Lue lisää:

Hallitukselta lakiesitys viranomaisten digipalveluiden kehittämisestä – ministeri lupailee helpotusta satojen tuhansien ihmisten arkeen

Sääntö-Suomi laittoi pienyrittäjän ahtaalle – nyt panimossa poreilee teekattila ja pakurilla maustettua olutta saa taas myydä

Ruokavirasto löysi myynnistä kalakukkoja, joita ei saisi kutsua kalakukoiksi

Lue seuraavaksi