1. yle.fi
  2. Uutiset

Ennakkoluulot Italiasta dominoivat korona-ajan keskustelua – Laiska-Luigien siestoista puhuttaessa unohtuu tavallisen italialaisen hätä

Arkea maailmalta: Koronakevät muutti Italiasta käytävän keskustelun sävyn Suomessa vihamieliseksi, kirjoittaa Ylen Italian-toimittaja Jenna Vehviläinen.

Italia
Jenna Vehviläinen
Jenna VehviläinenLaura Hyyti / Yle

Suomessa kasvaneena puoliksi italialaisena olen saanut tottua Italiaa koskeviin ennakkoluuloihin.

Italialaiset syövät pizzaa ja viettävät pitkää siestaa, puhuvat äänekkäästi käsillään huitoen, asuvat äitinsä luona nelikymppisiksi eivätkä maksa veroja. Ja sitten on se mafia.

Lyhyesti: mielikuvissa italialainen on leppoinen, mutta vähän leväperäinen suupaltti.

Pidin pitkään ennakkokäsityksiä ärsyttävinä, mutta varsin harmittomina. Tiedän, että stereotypiat ovat inhimillinen yritys selittää monimutkaista maailmaa. Jotain perääkin niissä usein on.

Koska maantieteellisesti epäyhtenäinen ja ristiriitainen Italia yllättää minutkin edelleen päivittäin, myönnän, ettei maata ole helppo ymmärtää.

Italian kohdalla stereotyypit ovat myös perinteisesti enemmän myönteisiä kuin kielteisiä. Italia on maa, jota useat suomalaiset lukuisista syistä rakastavat. Monella on jokin kokemus maasta kerrottavanaan.

Kun koronavirus viime keväänä alkoi levitä Italiassa, huomasin muutoksen keskustelun sävyssä. Puhe Suomessa muuttui paikoitellen epäluuloiseksi ja jopa vihamieliseksi.

Maaliskuun alussa, kun Suomessa vasta valmistauduttiin koronavirukseen, italialaiset oli eristetty koteihinsa, ja suuri osa yrityksistä piti ovensa säpissä. Kuolleiden määrä nousi pahimmillaan tuhanteen ihmiseen päivässä.

Italialaisten päällimmäiset tunteet olivat hätä ja yksinäisyys. Moni pettyi Euroopan unionin suhtautumiseen.

Samoihin aikoihin aloin saada Twitteriin kommentteja, joissa mietittiin, onkohan italialaisten lepsu suhtautuminen sääntöihin aiheuttanut viruksen nopean leviämisen. Ikään kuin kansallinen tragedia olisi siinä tapauksessa jotenkin ansaittu.

EPA
Italiassa korona on koetteli keväällä pahiten maan pohjoisosan Lombardian aluetta.EPA

Kun Pohjois-Italian sairaaloista loppuivat tehohoitopaikat kesken, pohdittiin, johtuuko se siitä, että italialainen terveydenhuoltosektori on niin heikoissa kantimissa. (Yhden vastauksen saat tämän jutun lopussa.)

Keskustelu sai lisää kierroksia, kun EU alkoi miettiä yhteistä vastausta koronan aiheuttamaan talousahdinkoon. Kriisipaketista keskusteltaessa ennakkoluuloista tehtiin poliittisia aseita.

Nyt me joudutaan siestaa viettelevien maiden velkoja maksamaan. Itse ovat taloutensa huonosti hoitaneet. Italia yrittää huijata muut jäsenmaat maksamaan julkista velkaansa.

Tällainen keskustelu suututti, kun arjessani katselin, kuinka läheiseni joutuivat lomautetuiksi, menettivät työpaikkojaan ja laittoivat yritystensä luukuille lappuja.

Haastattelemani italialainen taloustieteen professori tiivisti turhautumisensa:

– Minua ärsyttää tässä EU-tukikeskustelussa se, että meidän ajatellaan haluavan huijata muita. Se on yksinkertaistavaa ja tavallisille italialaisille vahingollista.

Kun pyritään laittamaan maa ja kansa yhteen ahtaaseen muottiin, mennään väistämättä vikaan.

On totta, että Euroopassa veronkierto on yleisintä Italiassa ja mafia vie harmaan talouden miljardeista ison osan. Talouskasvu on laahannut pitkään, julkinen velka on kestämättömällä tasolla ja pankkisektori varsin heikoissa kantimissa.

Samaan aikaan on totta, että kaikkialla Italiassa ei syödä erityisen paljon pizzaa.

Uskoisitko, että Pohjois-Italian terveydenhuollon taso on maailmanluokkaa? (siirryt toiseen palveluun) Entä sitä, että italialaiset ovat Euroopan ahkerimpia hengityssuojaimen käyttäjiä?

Tai sitä, että Italian valtion viimeisestä 25 budjetista 24 on ollut ennen korkomenoja ylijäämäisiä?

Entä sitä, että italialaiset ovat kovia säästämään? Maan kotitalouksilla on keskimääräisesti enemmän nettovarallisuutta kuin suomalaisilla.

Ehkä kaikki ei olekaan niin yksinkertaista.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Analyysi: Italia ei ole uusi Kreikka – Keskustelu "etelän elätettävistä" pohjautuu harhakuviin ja väärinkäsityksiin

Analyysi: EU:ssa on tapahtumassa täyskäännös, ja kohta voimme elää uudella yhteisvastuun aikakaudella – Suomen päätettävä kantansa pian

Lue seuraavaksi