1. yle.fi
  2. Uutiset

Hoivakoti myöntää avoimesti psyykenlääkkeiden ylikäytön, aliravitsemuksen ja ulkoilun puutteen: "Se on selviytymistä vaan"

Kymsoten hoivakoteja vaivaa henkilöstöpula. Sairauspoissaoloja on paljon ja kiire on arkipäivää.

vanhukset
Lauttarannan kotiutusyksikkö Kuusankoskella Kouvolassa.
Kymsoten hoivakodeissa on ollut esimerkiksi henkilöstöpulaa. Tanja Kröger / Yle

"Yksikössä ei ole säännöllistä, suunnitelmallista viriketoimintaa eikä talvisin ulkoilua."

"Henkilöstöllä on ollut paljon väsymystä ja paljon sairauspoissaoloja."

"Yksikössä ei ole systemaattista virike- ja ulkoilutoimintaa."

"Ei kuntoutusta, vaikka mahdollisuus kuntoutua."

"Psyykelääkkeiden käyttö ilman diagnoosia."

"Painoa ei seurata systemaattisesti."

"Ajanpuutteen vuoksi asukkaita viedään sänkyyn ennen päivällistä."

Nämä ovat nostoja Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhoitopiiri Kymsoten ohjaus-, valvonta- ja tarkastuskäynnin kertomuksesta. Tarkastuskäynnit on tehty kolmeen yksikköön: Jaalan palvelukeskukseen, Lauttarannan Kotiutusyksikköön sekä Mäkikylän palvelukeskukseen. Kaksi tarkastusta tehtiin viime vuoden lopulla ja yksi tänä vuonna.

Tiedot ilmenevät Kymsoten vastauksesta MOT:n tänä vuonna tekemään tietopyyntöön.

Lauttarannan kotiutusyksikkö Kuusankoskella Kouvolassa.
Kymsotessa on hoitajapula. Vaikka Kymsote saa myös henkilöstövuokrauksen puolelta sijaisia, kaikkiin tarpeisiin ei aina pystytä vastaamaan.

Lauttarannan Kotiutusyksikkö Poukaman sairaanhoitaja Marja-Leena Forsström myöntää suoraan, että ongelmia on. Hän listaa suurimmiksi syiksi jäykät työtavat ja henkilöstöpulan.

– Meidän työtapamme ovat vanhanaikaiset. Voisimme itsekin ajatella työn ja päivän kulkua. Meillä aina ajatellaan, että päivän toimet on tehtävä aina samaan aikaan, vaikka päiväjärjestyksen voisi toteuttaa eri tavalla.

Kun päiväjärjestystä muutettaisiin tilanteiden niin vaatiessa, ei olisi niin kiirekään.

– Pitäisi omaksua se, että on koko työvuoro hoitaa niitä asiakkaita eikä ajateltaisi niin jäykästi, että nyt esimerkiksi herätetään nämä asukkaat ja tehdään pesut. Eli annettaisiin toisten nukkua ja tehdään sillä aikaa toisten kanssa aamutoimia.

Vanhustenhoitoon erikoistunut yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger sanoo, että tietynlaiseksi rakennetulla päiväohjelmalla on Suomessa pitkät perinteet. Hänen mukaansa pitäisi päästä siihen, että hoito suunniteltaisiin ihmisten tarpeiden ja toiveiden kannalta.

Hän yhtyy Forsströmin ajatukseen siitä, että kaikkia ei esimerkiksi herätettäisi samaan aikaan vaan mentäisiin vanhusten omien toiveiden ja vuorokausirytmien mukaisesti.

– Tässä on hyvin monessa paikassa Suomessa puutteita. Yksilöllisyys jää työn paineen johdosta vähäiseksi. Ongelmia ajatellaan henkilökunnan eikä vanhusten näkökulmasta. Se on vaikeaa nykyisillä resursseilla.

Krögerin mukaan esimerkiksi Ruotsin hoivakodeissa pyritään huomioimaan jokainen asukas yksilönä ja mietitään heidän toiveitaan.

Henkilöstöpula

Kymsoten asumispalveluiden palvelualuepäällikkö Anu Parikka sanoo, että kaikki kolme ongelmista kärsivää yksikköä ovat lähettäneet selvitykset toimenpiteistä Kymsoten valvontayksikköön. Parikan mukaan yksiköihin ei ole tehty tänä vuonna yllätyskäyntejä eikä enempää tarkastuksia.

Parikka sanoo, että Kymsotessa on hoitajapulaa. Vaikka Kymsote saa myös henkilöstövuokrauksen puolelta sijaisia, kaikkiin tarpeisiin ei aina pystytä vastaamaan. Yksi haaste on myös esimiestyössä.

– Esimiehillä kuluu paljon työaikaa rekrytoimiseen, toteaa Parikka.

Parikka kertoo, että sairauspoissaoloja on alkanut tulla lisää. Työntekijöillä on Parikan mukaan TULES-vaivoja, masennusta, työuupumusta ja mielenterveysongelmia.

– Aika ajoin se on vain arjessa selviytymistä. Sijaisia on välillä hankala saada. Nyt meillä on ollut vakituisia vuosilomasijaisia ja sisäisiä sijaisia haussa. Se helpottaa jonkun verran tilannetta.

Marja-Leena Forsström työskentelee Lauttarannan Kotiutusyksikössä sairaanhoitajana ja toisinaan esimiehenä. Hän hankkii myös sijaisia.

– Hyvin haasteellista se on. Sen asian tiimoilta eletään tunti tunnilta täällä, minkälaisia haasteita tai poissaoloja mahdollisesti tulee.

Lauttarannan kotiutusyksikkö Kuusankoskella Kouvolassa.
Marja-Leena Forsström on tehnyt pitkän työuran hoivatyön parissa. Antro Valo / Yle

Kun viime viikolla ei löytynyt sijaista, Forsström teki pari yövuoroa itse.

– Ei se tunnu pahalta, koska olen tehnyt tätä työtä niin kauan. Olen tottunut vuorotyöhön. Se on ihan kivaa vaihtelua.

Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger sanoo, että henkilöstöpulaa on ympäri Suomen, mutta siinä on alueellista vaihtelua.

– Monesti taustalla on se, että vaikka saadaan henkilökuntaa, se ei välttämättä pysy.

Tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) suomalainen henkilökunta laitoshoidossa katsoo työolosuhteidensa heikentyneen aiemmasta, ja työnsä lopettamista harkitsee tässä ryhmässä lähes kaksi viidestä.

Myös esimiestyössä on Krögerin mukaan paikoin parantamisen varaa. Esimiehillä ei ole riittävästi aikaa työyhteisölle.

Hoivakoteihin on lisäksi pitkät jonot ja Krögerin mukaan pitää olla todella huonossa kunnossa, että niihin pääsee. Samaan aikaan kotihoitoa ei ole riittävästi.

Ulkoilu ja kuntoutus

Kymsoten hoivakodeissa on ollut Anu Parikan mukaan yhä vaikeuksia ulkoilun järjestämisen kanssa. Korona ei ainakaan helpottanut tilannetta.

– Joissain yksiköissä ulkoilu on osana arkea. Sitten on yksiköitä, joissa se on edelleen haaste.

Kuntoutus toteutuu hoivayksiköissä Anu Parikan mukaan arkikuntoutuksena eli se on toimintakyvyn ylläpitoa, kuten kävelyä, jumppaa ja viriketoimintaa.

Sairaanhoitaja Marja-Leena Forsströmin mukaan ulkoilun määrään vaikuttaa henkilöstön minimimiehitys. Hän myöntää, ettei ulkoilu nyt toteudu täydellisesti.

– Kun on kiire, ei paljon kerkeä ketään viemään ulos ja yksin ei kukaan lähde ulkoilemaan. Ne, joita omaiset eivät vie ulos, ovat etusijalla.

Jyväskylän yliopiston Teppo Kröger toteaa, että ulkoilu on edelleen yleinen ongelma monessa muussakin hoivakodissa eri puolilla Suomea.

– Kyllä tämä on hyvin monessa paikassa järjestämättä, vaikka se olisi tärkeää.

Psyykenlääkkeiden antaminen ilman diagnoosia

Potilaan Lääkärilehden mukaan (siirryt toiseen palveluun)tutkijoiden mielestä psyy­ken­lääk­keiden käy­tön yleisyys ja eri­tyi­sesti mo­nen psyy­ken­lääkkeen yhtäai­kainen käyt­tö on huoles­tut­tavaa. Jo yksit­täisen psyy­ken­lääkkeen käyt­töön liit­tyy va­kavien haitta­vai­ku­tusten ja -ta­pah­tumien ris­ki.

Psykoosilääkkeiden käyttö varsinkin Alzheimerin tautiin sairastuneilla ikäihmisillä on hyvin yleistä.

Psyykenlääkkeitä saatetaan antaa jo vuosia ennen diagnoosia.

Psyykenlääkkeiden antaminen vanhuksille ilman diagnoosia on Anu Parikan mukaan hieman vähentynyt Kymsoten hoivakodeissa, mutta siinä on yhä selvästi parannettavaa. Yhteistyö hoitajien ja lääkärien välillä on tärkeää, kun lääkehoitoa arvioidaan.

– Kyllä siitä keskustellaan ja mittaamme jokaisen asukkaan toimintakykyä puolen vuoden välein. Myös omalla hoitajalla on vastuu seurata vointia ja tiedottaa sitten lääkärille, toteaa Parikka.

Psyykenlääkkeiden käyttö voi Parikan mukaan vähentyä, jos ulkoilua ja viriketoimintaa lisätään. Turhaa lääkkeiden syömistä pitäisi ylipäätään välttää.

– Lääkkeet imeytyvät ikäihmisillä eri tavalla kuin työikäisillä ja nuoremmilla. Sitä kautta voi tulla erilaisia haittavaikutuksia.

Viriketoiminta

Jyväskylän yliopiston Teppo Krögerin mukaan viriketoiminta on heikolla tolalla Suomen monessa yksikössä. Korona on vaikeuttanut sitä huomattavasti, mutta ei se toiminut Krögerin mukaan myöskään ennen sitä.

– Kaikki mikä ei ole aivan sitä pakollista perushoitoa, niin sellainen tahtoo jäädä vähille. Varmaan tässä näkyy myös henkilökunnan hoitajamitoitus. Kun hoitajia ei ole tarpeeksi, ei jää aikaa tarpeeksi viriketoiminnalle.

Viriketoimintaa on Anu Parikan mukaan suunniteltu ja sitä ehdittiin jonkun verran toteuttaa jo ennen koronaa.

– Aina hyvä suunnitelma on jo melkein puoliksi tehty. Hoitajat ovat olleet suunnittelussa vahvasti mukana. Sen käytäntöön vieminen on silloin aina helpompaa.

Palveluesimies yksikössä valvoo ja katsoo, että suunnitelmaa toteutetaan mahdollisuuksien rajoissa.

– Korona-aika on ollut haasteellinen. Toki sen taakse ei kaikissa asioissa voi mennä, mutta kyllä se on vaikuttanut arkeen.

Aliravitsemusta

Aliravitsemusta havaitaan Anu Parikan mukaan osalla Kymsoten asukkaista, mutta asukkaiden painoa seurataan säännöllisesti kerran kuussa.

– Aina kun uusi asiakas tulee, otetaan lähtöpaino ja seurataan muutenkin syömistä. Muistisairailla on tärkeää karkoittaa vanhoja tottumuksia, että mikä on mieluista syömistä. Joillain muistisairailla ruoka maistuu erittäin hyvin ja sitten on puolestaan ylipaino-ongelmaa, kertoo Kymsoten Anu Parikka.

Voit keskustella aiheesta 26.9. klo 23 asti.

Lue myös:

MOT selvitti: Kunnat valvovat omia hoivakotejaan lepsusti – työntekijöiden mukaan korona aiheutti kaaoksen Helsingissä, kaupungin mukaan virheitä ei tehty

Siivottomasta talosta löytyi muistisairas vanhus, joka jätettiin yksin tuoliin likaisissa vaipoissa – SuPer: Jos hoitaja ilmoittaa ongelmista, hän voi saada potkut

"Minua ei yleensä perehdytetä", sanoo vanhuksia näiden kotona hoitava Minna Kumpumäki – keikkatyöläisten käyttö sote-alalla kasvanut rajusti

Lue seuraavaksi