1. yle.fi
  2. Uutiset

Maksaako EU-jäsenyys Suomelle jo liikaa? Kysyimme 12 järjestöltä – jäsenyys saa vahvan kannatuksen niin luonnonsuojelijoilta, bisnesväeltä kuin maanviljelijöiltäkin

12 eri alojen edustajaa kertoo, miten EU vaikuttaa esimerkiksi Suomen ruokavalikoimaan ja valkoselkätikkaan.

Euroopan unioni
Onko EU-jäsenyys Suomelle jo liian kallis?
Onko EU-jäsenyys Suomelle jo liian kallis?

Suomessa on viime viikot keskusteltu kiivaasti 27 EU-maan hallitusten sopimasta elvytyspaketista. Unioni ottaa yhteistä velkaa ja avustusrahaa jaetaan satoja miljardeja, eniten Etelä-Eurooppaan.

Joidenkin mielestä Suomen pitäisi miettiä koko suhde EU:hun uusiksi, kun perustavaa laatua olevia sääntöjä muutetaan "tosta vaan". Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit (siirryt toiseen palveluun) haluavat estää Suomen osallistumisen koko elpymispakettiin, koska niiden mielestä EU-sopimukset eivät salli yhteistä velanottoa.

Onko sellaisessa unionissa mitään mieltä, jossa jäsenmaat – mukaanlukien muuten myös Suomi – ovat kautta aikojen rikkoneet yhdessä sovittuja sääntöjä?

EU-kriittisyys on voimissaan, mutta mitä hyötyä jäsenyydestä on suomalaisille? Kysyimme 12:lta erilaiselta kansalaisia ja yrityksiä edustavalta taholta.

Suomen nettomaksu EU:lle on ollut runsaat sata euroa per kansalainen viime vuosina.

Kuluttajalla laajemmat valikoimat

Kuluttajaa EU-jäsenyys auttaa siksi, että sekä valikoimat että saatavuus ovat paremmat kuin unionin ulkopuolella.

Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Päivi Timonen on seurannut Britannian eroprosessia juuri kuluttajien vinkkelistä. Brexitin opetukset pätevät myös Suomeen.

– [Jos Suomi olisi EU:n ulkopuolella,] ainakin lääkkeissä ja ruuassa saatavuusongelmat voisivat näkyä nopeasti. Esimerkiksi elektroniikassa saatavuus ei luultavasti muuttuisi, Timonen sanoo.

Ruuan ja muun tuoteturvallisuuden valvominen olisi Timosen mukaan "todella vaikeaa ja kallista".

– Valikoimien sattumanvaraisuus lisääntyisi. Koko EU:n idea on sisäiset markkinat, ja niiden hävitessä suomalaiset kuluttajat häviäisivät.

Myös tullit rajoittaisivat tarjontaa, hidastaisivat markkinoilletuloa – ja nostaisivat hintoja.

– Jo nyt EU:n sisämarkkinat eivät tarjoa suomalaisten mielestä yhtä hyvää valikoimaa kuin manner-Euroopan kuluttajat kokevat, Timonen huomauttaa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Valkoselkätikka kiittää

Luonnonsuojelu on voittanut EU-jäsenyydessä. Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan monet uhanalaiset lajit ovat saaneet paremman suojan kuin ne olisivat saaneet ilman jäsenyyttä.

– Luonnonsuojelualueita on perustettu entistä laajemmin. Ilmastotoimet ovat pitkäjänteisiä ja yhteisiä, mikä on aina etu, suojeluasiantuntija Hanna Aho sanoo.

Ilman EU-jäsenyyttä Suomen luonto voisi hänen mielestään paljon huonommin.

– Lajeille ja suojelualueille olisi vähemmän rauhoitusta. Ylipäänsä luonnonsuojelusta huolehtimiseen olisi paljon vähemmän rahoitusta, eli moni ympäristön tilaa parantava hanke jäisi tekemättä.

Kun EU-ohjelmat ja -rahoitus eivät ole riippuvaisia poliittisista tuulista ja kulloinkin valtaapitävästä hallituksesta, ympäristöpäätökset tehdään pitkäkestoisesti.

Eri EU-mailla on "vastuulajit", joiden suojelemisesta kunkin maan on kansainvälisesti sovittu olevan vastuussa.

EU:n luonto- ja lintudirektiivit velvoittavat suojelemaan lainsäädännössä lueteltuja uhanalaisia lajeja ja niiden elinympäristöjä. Esimerkiksi aiemmin Suomen luonnosta lähes hävinneen valkoselkätikan kanta on suojelun myötä vahvistunut.

– Se on hyötynyt siitä, että ollaan EU-jäseninä, ja saamme sen suojeluun myös rahoitusta, Aho selittää.

Turvaa yhteisiä "vihollisia" vastaan

EU on Suomelle "ensiarvoisen tärkeä" sekä perinteisiä että uudempia turvallisuuspoliittisia uhkakuvia ajatellen, Euroopan hybridikeskuksen johtaja Teija Tiilikainen painottaa.

– Turvallisuutta horjuttavat tahot käyttävät hyväkseen läntisten yhteiskuntien perusarvoja kuten yhteiskuntien avoimuutta, Tiilikainen sanoo.

EU-rajojen madaltumisella ja vapaalla liikkumisella on varjopuolensa. Rikollisuus ja "uhat" siirtyvät myös helpommin rajojen yli.

Hybridiuhilla tarkoitetaan keinoja, joilla eri tahot pyrkivät vahingollisesti vaikuttamaan kilpailijoidensa ja vastustajiensa toimintaan. Keinot vaihtelevat terrorismista kaupankäynnin hankaloittamiseen tai yleisen turvallisuudentunteen vähentämiseen.

– Näiden uhkien torjumiseksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä demokratioiden kesken niin talouden kuin politiikankin saralla. EU on Suomen keskeisin viitekehys tässä yhteydessä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

EU kirittää tiedettä ja auttaa opiskelijoita

Korkeakouluille EU-rahoitus on kaikissa muodoissaan olennainen osa "ministeriörahan" ulkopuolista rahoitusta. Lapin yliopisto luo EU-rahoituksella noin 50 henkilötyövuotta, erityisasiantuntija Harri Malinen laskee.

– EU-rahoitus mahdollistaa paremman jalansijan ja toimintamahdollisuudet, muun muassa verkostoitumisen EU:ssa. Kilpaillun tutkimusrahan kautta tieteentekijät meritoituvat, Malinen sanoo.

EU-ohjelmat ja -rahoitus ovat hänen mielestään avainasemassa liikkuvuuden ja kansainvälisen yhteistyön kannalta.

– EU on korkeakoulun näkökulmasta aika välttämätön. Jos mennään opiskelija- ja opettajatasolle niin pelkästään verkostoituminen ja Erasmus+-ohjelma nyt ja tulevalla kaudella on hyvin merkittävä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Alueet vahvistuvat yhteistyöllä

EU-jäsenyys tukee Suomen maakuntia, arvioidaan sekä Uudellamaalla että Kainuussa.

– Uusimaa on Suomen ainoa metropolialue, ja siten avainasemassa kansainvälisten investointien ja ulkomaisten osaajien houkuttelemisessa maahamme. Aivan selvää on, että ilman EU-jäsenyyttä tämä olisi nykyistä paljon haastavampaa, Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen arvioi.

Uudenmaan "saavutettavuutta" eli liikenneyhteyksiä voidaan parantaa EU:n avulla.

– Uudellamaalla on maamme tärkein tiede- ja tutkimuskeskittymä, joka hyötyy erittäin paljon EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksesta, Savolainen sanoo.

Myös 500 kilometrin päässä Kainuussa maakuntajohtaja pitää EU:n hyötyjä suurina. EU:n alue- ja koheesiopolitiikka tukee erityisesti harvaan asuttuja alueita.

– EU:n sisämarkkinoiden kolme vapautta (ihmisten, pääomien ja tavaroiden vapaa liikkuvuus) ovat tukeneet Kainuun ja sen yritysten kansainvälistyistä, maakuntajohtaja Pentti Malinen pohtii.

Haittana taas on se, että päätöksenteon etääntyminen Brysseliin luo vaikeuksia päätöksentekoon vaikuttamisessa. Paikallistason vaikutusmahdollisuudet EU-sääntelyyn ovat pienet.

– Suomen hallinnon siiloutuminen on säilynyt, kun hallinto voi mennä "EU:n selän taakse", Malinen sanoo.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Maanviljelijät kääntyivät EU-myönteisiksi

Kun Suomi liittyi EU:hun vuoden 1995 alussa, maanviljelijöiden etujärjestö MTK vastusti (siirryt toiseen palveluun) jäsenyyttä. Sittemmin se on tehnyt takinkäännöksen.

Nyt MTK katsoo Suomen luonnonsuojelujärjestön tapaan EU:n tuovan ennustettavuutta. Järjestön Brysselin-toimiston johtaja Hanna Leiponen-Syyrakki arvioi, ettäEU:n vahva yhteinen maatalouspolitiikka on suomalaisten maanviljelijöiden etu.

Ensi vuonna alkavalla uudella rahoituskehyskaudella maatalous haukkaa noin 32 prosenttia budjetista

– Meillä on pääsy puolen miljardin ihmisen sisämarkkinoille, jossa toimitaan samojen sääntöjen ja standardien mukaisesti, Leiponen-Syyrakki sanoo.

Hänen mukaansa jokainen euro, joka Suomesta annetaan EU:lle jäsenmaksuna, kiertää meille moninkertaisena takaisin.

– Ei pidä yksisilmäisesti laskea, mitä me juuri nyt tällä hetkellä maksetaan ja mitä me juuri siitä ja siitä paketista saadaan. EU on kokonaisuus, ja on meidän etumme, että olemme tässä kansainvälisessä yhteisössä ja sisämarkkinoilla mukana, Leiponen-Syyrakki sanoo.

Monimutkainen tukijärjestelmä ja byrokratia sen sijaan saavat häneltä moitteet.

– Se on tosin Suomen oma valinta osittain ja johtuu muun muassa liittymissopimuksen tukialuejaosta.

EU toi rauhan, mutta vain Eurooppaan

Yleensä ensimmäisenä EU:n tuomana hyötynä mainitaan rauha. EU-maissa ei ole sodittu sitten unionin perustamisen.

Katso lisää Ylen Elävästä Arkistosta: Euroopan integraatio on ennen kaikkea rauhanaate.

Siksi hieman yllättäen EU-jäsenyys saakin kriittikkiä Rauhanpuolustajilta. Rauhanveteraani ja Suomen Rauhanpuolustajien varapuheenjohtaja Kirsti Era pitää kyllä tärkeänä Saksan ja Ranskan välisten sotien loppumista.

Rauhanjärjestöt kuitenkin vastustavat EU:n "militarisointia".

– EU on liikaa militaristinen ja militarisoiva lännen osapuoli, ei aito rauhanvälittäjä. Nyt EU-budjetista on myös alettu rahoittaa aseiden kehittelyä, Era paheksuu.

Hänen mielestään EU on tehnyt maanosasta "rikkaiden linnakkeen".

– Neuvostoliiton ja Jugoslavian historia eivät minusta kannusta monikansallisten liittovaltioiden luomiseen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Talous hyötyy

Yhdeksi suurimmaksi EU-jäsenyyden tuomaksi hyödyksi lasketaan vakaa ja kehittyvä talous.

Esimerkiksi Akava Works -ajatuspaja tilasi Oxford Economicsilta analyysin EU:n makrotaloudellisista vaikutuksista Suomen taloudelle (siirryt toiseen palveluun) viime vuonna. Sen mukaan Suomi on hyötynyt pääsystä satojen miljoonien eurooppalaisten kuluttajien sisämarkkinoille.

Kaupan ja investointien esteiden poistuminen on kasvattanut bruttokansantuotetta.

Suomen Yrittäjien mukaan EU-jäsenyydessä on kaksi "täysin korvaamatonta" hyötyä pk-yrityksille.

– Ensinnäkin vakaa ja tasapuolinen liiketoimintaympäristö on kaiken menestyksekkään liiketoiminnan kivijalka, järjestön neuvonantaja Mira-Maria Kontkanen arvioi Brysselistä.

Toiseksi olennaista yrityksille ovat sisämarkkinoiden tarjoamat kasvumahdollisuudet. Niitä suomalaisilla yrityksillä ei ilman EU:n kaltaista yhteisöä olisi.

– Yrittäjien on voitava luottaa siihen, että niiden tekemät investoinnit ovat turvassa esimerkiksi poliittiselta ja sotilaalliselta turbulenssilta ja että niiden liiketoiminnalla on jatkuvuutta pitkälle tulevaisuuteen, Kontkanen sanoo.

EU:n kilpailu- ja valtiontukisäännöstö takaa, että yritykset pelaavat samoilla säännöillä. Samoista syistä jäsenyyttä kiitellään Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK).

– EU:n arvokkain asia on se, että kotimarkkinamme on laajentunut noin 30 maan kokoiseksi sisämarkkinaksi. Yhteinen sääntely poistaa kaupanesteitä, joka helpottavat erityisesti pk-yritysten vientiä ja tuontia, EK:n johtava EU-asiantuntija Janica Ylikarjula sanoo.

Hän muistuttaa myös, että EU helpottaa kaupankäyntiä muuallakin maailmassa. EU:n komissio on solminut vapaakauppasopimuksia on jo 70 maan tai talousalueen kanssa.

– Maailman suurimpana talousalueena EU pystyy neuvottelemaan enemmän ja parempia sopimuksia kuin mihin Suomi yksin pystyisi, Ylikarjula sanoo.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Vapaa liikkuvuus auttaa turisteja ja työntekijöitä

Ilman EU:ta matkustaminen vaikeutuisi huomattavasti. Suomen Liikematkayhdistys löytää pitkän listan EU-hyötyjä paljon matkustaville.

Yhteisön alueella matkustusdokumentiksi riittää henkilökortti eikä euromaissa tarvitse pähkäillä valuuttojen kanssa. Verkkovierailujen hinta ei aiheuta kalliita yllätyksiä.

– Eurooppalainen sairaanhoitokortti oikeuttaa matkalaisen saamaan tarpeellista hoitoa. Muualla maailmalla voi ongelmatilanteissa hakea apua minkä tahansa EU-maan konsulaatista oman edustuston puuttuessa, yhdistyksen toiminnanjohtaja Sari Viljamaa luettelee.

Myös työntekijöille EU merkitsee unionin laajuisia työmarkkinoita.

– Ne tarjoavat työmahdollisuuksia kotimaata laajemmin ja tukevat työpaikkojen luomista Suomessa, SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä sanoo.

– EU:n suurin hyöty kaikille suomalaisille on siinä, että olemme mukana rakentamassa yhteistyöhön ja demokraattisesti päätetyille säännöille perustuvaa Eurooppaa. Sellainen Eurooppa on turvallisempi kuin mikään aikaisemmin näkemämme, Ristelä summaa.

Aiheesta lisää:

https://yle.fi/aihe/kategoria/elava-arkisto/kun-suomi-meni-brysseliin (siirryt toiseen palveluun)

Suomi Euroopan unioniin ja eurovaluuttaan

Lue seuraavaksi