1. yle.fi
  2. Uutiset

Vuosikymmeniä museossa lojuneet saamelaisvainajat pääsemässä viimein haudanlepoon – Saamelaismuseosäätiö haluaa haudata vainajat arvokkaasti

Saamelaismuseosäätiö on pyytänyt Saamelaiskäräjiä ja Kolttien kyläkokousta lausumaan saamelaisvainajien jäänteiden hautaamisesta ja muista jäänteistä luopumisesta.

Siida (Museo)
Helsingin yliopisto
Saamelaismuseo Siidassa on 170 saamelaisvainajan jäänteet. Hyvissä aikeissa -dokumeantaráidu / Yle

Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan seinien sisällä Inarissa ei aiota enää kauan säilöä aikoinaan haudoistaan ryöstettyjen saamelaisvainajien jäänteitä. Tällä hetkellä Siidassa on 170 vainajan jäänteet, jotka Helsingin yliopisto lahjoitti museolle vuonna 2001. Saamelaismuseota ollaan parhaillaan laajentamassa, ja museo ei haluaisi laajennustöiden yhteydessä siirrellä jäänteitä.

Saamelaismuseosäätiö on pyytänyt Saamelaiskäräjiä ja Kolttien kyläkokousta lausumaan saamelaisvainajien uudelleenhautaamisesta ja muiden vainajien luovuttamisesta.

Saamelaiskäräjille lähetetyssä lausuntopyynnössä käy ilmi, että Saamelaismuseosäätiö on päättänyt uudelleenhaudata saamelaisalueen kristillisiltä hautausmailta luvatta kaivetut saamelaisvainajat.

Säätiö on päättänyt luovuttaa nykyisen saamelaisalueen ulkopuolelta kaivetut jäänteet Helsingin yliopiston anatomian laitokseen. Säätiö toivoo, että myös nämä vainajat tulisivat haudutuksi sinne, mistä ne on alunperin kaivettu.

– Loput näistä vainajista ovat Rovaniemen tai Kittilän alueelta, sekä Ruotsin Akamellasta. Me toivomme, että myös he tulevat uudestaan haudatuksi, sanoo museonjohtaja Sari Valkonen.

Museahoavda Sari Valkonen.
Sari Valkonen toivoo että jäänteet voitaisiin uudelleenhaudataan arvokkaasti viimeiselle leposijalleen. Inger-Elle Suoninen / Yle

Jäänteitä on kaivettu Inarin ja Utsjoen alueella 1800-luvun puolivälistä vielä jopa 1930-luvulle asti. Viimeisten 25 vuoden aikana monet ylös kaivetut luut ovat saaneet uuden leposijan.

Inarissa vuonna 1995 melkein sata pääkalloa kätkettiin uudelleen Vanhan Hautuumaasaaren (inarinsaameksi Jaamišsuálui) uumeniin.

Uudelleenhautauksia on järjestetty myös muualla saamelaisalueilla, vuonna 1997 Norjan Alattiossa, vuonna 2011 Norjan Näätämössä ja viimeisimpänä elokuussa 2019 Ruotsin Lyckselessä. (siirryt toiseen palveluun)

Lue myös: Mistä saamelaisten vanhoista haudoista ryöstetyt pääkallot saisivat uuden viimeisen leposijan? Saamelaismuseo Siidaan varastoidut luut ja pääkallot halutaan haudata uudelleen

Saamelaiskäräjät haluaa perustaa työryhmän asiaa selvittämään

Museon johtaja Sari Valkonen kertoo, että toukokuussa Inarin saamelaismuseo ja luontokeskus Siidaan valmistuu uusi kokoelmayksikkö, johon museon kokoelmat siirretään. Sen jälkeen nykyinen museorakennus suljetaan remontin ajaksi.

– Saamelaismuseosäätiö toivoo, että meidän ei tarvitsisi siirtää vainajia uusille paikoille, vaan että voisimme uudelleenhaudata vainajat asiaankuuluvasti ennen kuin maa jäätyy, kertoo Valkonen.

Saamelaiskäräjät ei kuitenkaa kiirehtisi asian kanssa. Saamelaiskäräjien hallitus on päättänyt viedä asian Saamelaiskäräjien korkeimman tahon eli täysistunnon käsiteltäväksi, ja hallitus ehdottaa myös erillisen työryhmän asettamista asiaa varten. Työryhmässä olisi kaksi edustajaa Saamelaiskäräjiltä sekä yksi Kolttien kyläkokouksesta.

– Saamelaiskäräjien hallitus on käsitellyt asian ja päättänyt, että valmistelemme sen täysistuntoon, sillä kyseeessä on laaja ja iso asia. Työjärjestyksen mukaan se kuuluu täysistuntoon, kertoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson mukaan asia tarvitsee oman työryhmän. Tuomas Hautaniemi / Yle

Asia ei ehtinyt vielä viime viikolla pidettyyn täysistuntoon, ja onkin mahdollista, että maa on jo jäässä ennen seuraavaa istuntoa. Juuson mukaan asiaa ei voi kuitenkaan kiireellä käsitellä.

– Kyse on niin isosta asiasta, että Saamelaiskäräjillä täytyy olla aikaa käsitellä sitä.

Museojohtaja Sari Valkonen ymmärtää Saamelaiskäräjien kannan. Tavoite haudata vainajat ennen maan jäätymistä perustuu käytännöllisiin syihin. Asiaa on kuitenkin tarkoitus edistää yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa.

– Tämä on hyvin herkkä asia, ja siksi asia pitää huolellisesti valmistella, jotta toimimme oikein. Me jäämme seuraamaan, miten asia etenee ja olemme mukana asian käsittelyssä, kertoo Valkonen.

Vainajien jäänteitä säilytetään Saamelaismuseo Siidassa vielä toukokuun loppuun asti. Toiveena kuitenkin on, että vainajia ei enää siirrettäisi uuteen valmisteilla olevaan museorakennukseen.

Hautajaisjärjestelyjä ei olla vielä suunniteltu.

– Teemme yhteistyötä kaikkien osapuolten kanssa. Siitä tulee kuitenkin arvokas tilaisuus. Sen ovat vainajat sekä koko saamelaisyhteisö ansainneet, päättää Sari Valkonen.

Lue seuraavaksi