1. yle.fi
  2. Uutiset

Työttömien elämä myllätään lähivuosina perin pohjin – Tätä mieltä 58-vuotias ja 25-vuotias työtön ovat hallituksen uudistuksista

Ensin valtaosa työttömistä siirretään kuntakokeiluun, sitten tulee voimaan yksilöllisen työnhaun malli.

työttömyys
Sini Luukkonen ja Tiina Aho.
Sini Luukkosen ja Tiina Ahon mielestä työttömän nykyistä henkilökohtaisempi ohjaus on enemmän kuin tervetullutta. He olisivat kaivanneet työttömänä enemmän keskustelua ja apua TE-toimiston virkailijoilta.Takkinen Sami / Yle

Työttömien arkea ravistellaan perusteellisesti lähivuosina, ja he joutuvat opettelemaan aivan uudet pelisäännöt.

Hallitus on esitellyt julkisuudessa yksilöllisen työnhaun malliaan, mutta ennen sen voimaantuloa työllisyyden hoito siirretään laajasti valtiolta kuntien harteille.

Ensi vuonna alkavat työllisyyden kuntakokeilut, joihin siirretään suurin osa työttömistä työnhakijoista.

Kokeiluun päätyvät kaikki pitkäaikaistyöttömät, nuoret ja maahanmuuttajat. Ansiosidonnaista etuutta saajien asiat hoidetaan edelleen TE-toimistoissa.

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) visioi työ- ja elinkeinoministeriön tilaisuudessa (siirryt toiseen palveluun), että työvoimapalveluissa tehdään nyt ajattelun muutos kontrolloinnista kohti auttamista. Uusi työnhaun malli ja kuntakokeilu ovat osa hallituksen työllisyyspalveluiden uudistusta.

Kysyimme eri ikäisiltä työttömiltä, miltä hallituksen työllisyyskeinot maistuvat – näilläkö työttömät saadaan töihin.

58-vuotias kielenkääntäjä Tiina Aho kuuluu ikäryhmään, jonka työllisyyttä halutaan nyt kovasti nostaa. 25-vuotias Sini Luukkonen taas olisi päätynyt ikänsä puolesta kuntien työllisyyskokeiluun.

Vantaalainen Aho on tehnyt pitkän uran idänkaupan parissa, ja asunut vuosia Neuvostoliitossa ja Venäjällä. Viimeksi hän on myynyt sairaanhoitopiirin yksityissairaalan terveyspalveluja ulkomaalaisille. Aho jäi työttömäksi helmikuussa.

Kuopiolainen Luukkonen on työskennellyt kaupan alalla myyjänä ja Veikkauksessa yöpelinhoitajana ja markkinoinnissa. Hän jäi työttömäksi joulukuussa 2018.

Valvonnasta kohti yksilöllistä apua

Uudessa työnhakumallissa työtön hakee itse työtä eri tavoin ja tapaa työttömyyden aluksi virkailijan kahden viikon välein.

Ahon ja Luukkosen mielestä työttömän henkilökohtainen ohjaus on enemmän kuin tervetullutta.

– Olisin työttömyyden alkuvaiheessa toivonut huomattavasti enemmän yhteistä keskustelua, jolloin olisi voitu kartoittaa ura-ajatuksia ja osaamista. Nythän he eivät tunne minua ihmisenä millään lailla. Miten voi siis olettaa, että he tarjoaisivat minulle jotain järkevää, urasuunnitelmassa mainittua työtä, Aho kertoo.

Sekä Aho että Luukkonen kokevat, etteivät työvoimavirkailijat ole kohdanneet heitä työttömyyden aikana yksilöinä vaan työttömien massana.

Tiina Aho, kielenkääntäjä
Tiina Ahon mielestä työnhakijan keinot ovat vähissä, jos työnantajat eivät muuta asennettaan iäkkäiden työntekijöiden palkkaamisen suhteen.YLE

Luukkonen olisi halunnut pois kaupan alalta jaksamisongelmien takia, mutta TE-toimisto tarjosi vain paikkoja, mistä hänellä oli aiempaa työkokemusta. Hän ei pysty terveyssyistä tekemään enää yötyötä.

Luukkonen myös muutti välillä työn perässä Kuopiosta Espooseen, ja olisi tarvinnut uudella paikkakunnalla työttömäksi jäädessään enemmän virkailijoiden neuvoja ihan käytännön asioiden hoitoon ja lomakkeiden täyttämiseen.

Päiväraha meinasi mennä poikki ihan pikkuvirheen takia, hän muistelee.

Molempien mielestä TE-toimiston toiminta on painottunut nykyisin liiaksi valvontaan.

– Tuntui, että tämä menee pääsääntöisesti liukuhihnatyönä. Nyt ei oteta yksilöllisesti huomioon, vaan ollaan suurin piirtein vankeja. Jokaisella on vain se oma numero, me emme ole ihmisiä vaan vain työttömiä, Luukkonen kuvailee.

TE-palveluihin palkataan lisää väkeä runsaasti, peräti 1 200 uutta työntekijää. Uuden mallin pitäisi tulla voimaan vuoden 2022 alussa.

Hukkuvatko työnantajat turhiin hakemuksiin?

Uudessa mallissa työttömän pitää osallistua enimmillään neljään työmahdollisuuteen kuukaudessa, on haettava esimerkiksi avointa työpaikkaa tai käytävä rekrytointitilaisuudessa.

Määrä vaihtelee yksilöllisesti työttömän osaamisen, työkyvyn ja asuinalueen työtilanteen mukaan. Tästä sovitaan työnhakijan työllistymissuunnitelmassa.

Työtön päättää itse, mitä työpaikkoja hän hakee, mutta niiden pitäisi olla sellaisia, että hänellä on oikea mahdollisuus saada paikka.

Tiina Aho sanoo, että hänelle neljän työpaikan hakeminen kuukaudessa ei ole ongelma, enemmänkin voisi olla.

– Minulla on onneksi monta alaa, joista pystyn hakemaan paikkoja. Minulle neljä kuukaudessa ei ole mikään ongelma, koska olen tehnyt sitä jo nyt. Toki tilanne on jollain aloilla paljon hankalampi, Aho sanoo.

Sini Luukkonen uskoo, että hän pystyisi täyttämään ehdot työpaikkojen määrästä, mutta kaikki eivät välttämättä tähän kykene.

– Jos asetetaan liian tarkkoja raameja ympärille, se käy aika ahdistavaksi. Ihmiset ovat erilaisia, kaikki eivät välttämättä kykene lähtemään rekrytointitilaisuuksiin. Oli kyse sitten sairauksista tai ihan persoonasta. Ei vain tykkää lähteä julkisiin paikkoihin, missä on paljon ihmisiä, ei varsinkaan yksin, Luukkonen huomauttaa.

Sini Luukkonen
Sini Luukkosen mielestä työttömien siirtäminen kuntiin on hyvä asia, koska siellä tunnetaan oman alueen työtilanne paremmin.Sami Takkinen / Yle

Viime kerralla, kun vastaavaa mallia puuhattiin Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella, työnantajat kavahtivat pakon edessä tehtyjä tuhansia hakemuksia. Nytkin pelko työttömien hakemustulvasta on todellinen.

Ahoa pohdituttaa myös hakemusten laatu, seuraako niiden sisältöä kukaan. Hakemuksiin kun pitää panostaa, että lopputulos on toivottu.

Hän huomasi keväällä, että hyvistä viestintätaidoista huolimatta oman osaamisen sanoittaminen on todella vaikeaa.

– Velvoitetaan hakemaan tietty määrä, mutta katsooko kukaan millaisia hakemukset ovat? Kannattaako niitä edes lähettää? Palveluneuvojan pitää olla tarpeeksi kyvykäs ohjaamaan työnhakijaa, joka selkeästi tarvitsee hakemiseen apua, Aho sanoo.

TE-toimistojen velvoittavista työtarjouksista ei olla täysin luopumassa uudessakaan mallissa. Työttömän on haettava näitä paikkoja työttömyysturvan väliaikaisen katkaisun uhalla.

Uudessa mallissa lievennetään työttömyysetuuden karensseja. Jos työtön ei täytä kuukauden aikana ehtoja, hän saa ensin huomautuksen. Jos sama jatkuu seuraavassa kuussa, työnhakijan päiväraha katkaistaan ensin viideksi päiväksi, sitten kymmeneksi päiväksi.

Pisimmän karenssin, 45 päivää voi saada, jossa työtön irtisanoutuu itse tai hän kieltäytyy tarjotusta työpaikasta. Nykyisin karenssin kesto on työttömän laiminlyönnistä riippuen 15–90 päivää.

Kunnille mittava vastuu omista työttömistä

Ensi tammi- ja maaliskuussa alkavissa työllisyyskokeiluissa kuntien ja kuntayhtymien (siirryt toiseen palveluun) vastuulle siirtyy noin 250 000 omalla alueella asuvaa työtöntä. Tämä tarkoittaa kahta kolmasosaa työttömistä työnhakijoista.

Sanna Marinin (sd.) hallitus on ottanut mallia Sipilän kauden alueellista työllisyyskokeiluista. Työttömien tilanteen laajasta kartoittamisesta ja omavalmentajista oli kokeiluissa hyviä kokemuksia, mutta ne tulivat myös kalliiksi valtiolle ja työllisyysvaikutukset jäivät epäselviksi. (siirryt toiseen palveluun)

Uusin kokeiluihin siirretään kaikki työttömät, jotka eivät saa ansiopäivärahaa, ovat alle 30-vuotiaita tai ovat maahanmuuttajia. Kuntiin siirtyy TE-toimistoista noin tuhat virkailijaa näiden työttömien perässä. Kokeilut kestävät kesäkuuhun 2023.

Nykyisillä työttömyysluvuilla TE-toimistoihin jää 140 000 ansiosidonnaisella päivärahalla olevaa työnhakijaa.

Työttömien määrä tosin kasvaa koko ajan. Talouden kuralle laittanut koronaepidemia ei ole millään lailla ohi, syksyn mittaan kuullaan varmasti vielä lisää synkkiä yt-uutisia.

Arbetsförmedlingsbyråns skylt med en man med munskydd i förgrunden
Ensi vuonna TE-toimistoissa hoidetaan vain ansiosidonnaista etuutta saavien työttömien asioita. Muiden palveluista huolehtivat kunnat.Olivia Ranta / Lehtikuva

25-vuotiaan Sini Luukkosen asuinpaikka Kuopio on mukana tulevassa kokeilussa. Työttömyyden jatkuessa hänkin olisi ikänsä puolesta päätynyt kuntakokeiluun, jos ei olisi saanut opiskelupaikkaa. Luukkonen on juuri aloittanut opiskelun puhevammaisten tulkiksi ja ohjaajaksi ammattikorkeakoulussa.

Luukkonen pitää ajatusta paikallisesta palvelusta hyvänä.

Nyt työttömän asioita puhelimessa tai verkossa hoitava virkailija voi olla aivan toisella puolella maata. Omalla paikkakunnalla oleva virkailija tietää paremmin, onko alalla sopivia työpaikkoja.

Luukkosen mukaan omaan virkailijaan syntyvä luottamussuhde helpottaa asioiden hoitamista. Aina ei jaksa selvittää uudelle tuntemattomalle ihmiselle yhä uudestaan työpaikkojaan ja arkoja asioitaan, esimerkiksi sairauksiaan.

– Minun on vaikea keskustella ihmisen kanssa, joka asuu vaikka Helsingissä. Eihän siellä päässä ihmiset tiedä, mikä on työtilanne täällä. Ihan ehdottomasti on parempi puhua ihmisen kanssa, joka tuntee paikallisen tilanteen, Luukkonen sanoo.

Työtön perää muutosta työnantajien asenteisiin

58-vuotias Tiina Aho kuuluu ikäluokkaan, joiden työllisyys pitäisi saada paremmaksi. Hallitus haluaa nostaa yli 55-vuotiaiden työllisyysastetta muiden Pohjoismaiden tasolle.

Työmarkkinajärjestöillä on marraskuun loppuun aikaa esittää keinoja, millä temppu toteutetaan. Eniten on puhuttu eläkeputken eli iäkkäiden työttömien työttömyysturvan lisäpäivien poistosta.

– Jos työnantajien periaate on se, että vanhempia työntekijöitä laitetaan ensimmäisenä ulos, eikä yli 55-vuotiaita palkata, niin kertokaa minulle selvästi, miten eläkeputken poistaminen auttaa tätä perusasiaa, Aho kysyy.

Aho on lähettänyt kevään ja kesän ajan työhakemuksia sopiviin avoimiin työpaikkoihin. Hänellä on kielenkääntäjän koulutuksen lisäksi parturi-kampaajan, maskeeraajan ja lähihoitajan tutkinnot, ja työura on tehty monipuolisesti eri aloilla.

Silti Aho on päässyt vasta syyskuussa ensimmäistä kertaa haastatteluun eli kakkoskierrokselle. Osa työnantajista ei ole vastannut hakemukseen mitään tai normilauseen “valitettavasti valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun”.

Aho siirtääkin vastuuta työnantajien puolelle, sielläkin pitäisi tapahtua asenteissa muutosta.

– Tällä hetkellä puhutaan koko ajan vain, mitä työnhakijoiden pitää tehdä. Työnhakijan mahdollisuudet on aika pienet, jos työnantajien asenteet pysyvät ennallaan.

– Tämä vaatii työnantajapuolelta aika isoa, perustavanlaatuista ajattelun muutosta. 55-vuotiaat eivät todellakaan ole tänä päivänä mitään sekajätettä, vaan sieltä löytyy valtava määrä potentiaalia ja osaamista, Aho huomauttaa.

Tiina Aho, kielenkääntäjä
Tiina Ahon mielestä osa-aikatyö olisi yksi keino nostaa iäkkäiden työllisyyttä. Hän olisi valmis tekemään osa-aikaisesti töitä, mutta työnantajat tarjoavat vain täyttä päivää.YLE

Työolotutkimus todistaa (siirryt toiseen palveluun) Ahon havainnot oikeaksi. Tutkimuksen mukaan joka kymmenes palkansaaja on havainnut työpaikalla ikääntyviin kohdistuvaa syrjintää.

Syrjintää kokevat eniten 55–64-vuotiaat naiset, jotka työskentelevät ylempinä toimihenkilöinä tai valtionhallinnossa. Heistä noin viisi prosenttia kertoo kokeneensa ikään liittyvää syrjintää työpaikoilla.

Ahon mukaan osa-aikatyö olisi yksi keino nostaa yli 55-vuotiaiden työllisyyttä. Hän ja moni muu iäkäs työtön olisi valmis työskentelemään osa-aikaisesti, mutta työnantajien tarjous on usein täysi työaika tai ei ollenkaan työtä.

Ahon mielestä hallituksen kannattaisi miettiä myös porkkanaa eli työnantajille maksettavaa tukea iäkkäiden palkkaamiseen.

Valtiolla olisi myös oiva tilaisuus siirtyä sanoista tekoihin, kun TE-toimistoihin rekrytoidaan paljon uusia työntekijöitä.

– Mitä jos palkattaisiin sinne yli 55-vuotiaita tekemään palvelutyötä. Heillä on hyvä elämänkokemus ja he pystyvät keskustelemaan sujuvasti putkimiehen, lähihoitajan tai kenen tahansa kanssa. Rekrytoinneissa pitäisi painottaa ihmisen, ihmiselämän ja työuran ymmärrystä, Aho toteaa.

Hän kertoo lähettäneensä vastikään työhakemuksen palveluvirkailijan paikkaan.

Hallituksen työllisyyskeinoista keskusteltiin myös illan A-studiossa Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa kello 21 alkaen. Studiovieraina Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, Uudenmaan TE-toimiston johtaja Tiina Korhonen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen. Juontajana Annika Damström. #yleastudio

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon kello 23 asti.

Lue lisää:

Miten saadaan yli 55-vuotiaat töihin? Työnantajilta ehdotus: Työkyvyttömyyden kustannukset tasattava nykyistä paremmin

"Aktiivimalli 2 nousi kuolleista", sanoo työttömien etujärjestö – miksi Sipilän hallituksen inhokki kelpasi vasemmistolle nyt?

Näin hallitus muuttaa työttömien elämää: Työnhakuun uusi velvoite, karenssit lievenevät, virkailija tavattava yhä useammin

Näin valtiovarainministeriö arvioi hallituksen työllisyystoimia: Työnhakuvelvoitteella vain vähäiset vaikutukset, monet keinoista kalliita

Lue seuraavaksi