1. yle.fi
  2. Uutiset

Miksi harva lapsi saa koulusta koronatartunnan, mutta nuoria sairastuu bileissä? Tutkijat selvittävät mysteeriä nyt kiivaasti

Ainakin 2 500 lasta ja nuorta on altistunut koronalle koulussa. Kouluissa on tähän asti ollut harvoja jatkotartuntoja toisin kuin vapaa-ajalla. Syytä tähän selvitetään kiivaasti.

koronavirus
Suupanniemen koulu Pirkkalassa.
Suupanniityn koulussa Pirkkalassa koronatartunta johti yli 50 oppilaan ja opettajan karanteeniin. Antti Eintola / Yle

Nämä uutiset ovat tuttuja viime päiviltä.

Nokialla Nokianvirran koulussa on koronavirustartunta karanteenissa jo aiemmin olleella yhdellä henkilöllä.

Pirkkalan Suupanniityn yläkoulussa on todettu yksi koronavirustapaus.

Kouluista pelättiin tulevan Suomen koronalinkoja. Monessa koulussa tautiketjut ovat kuitenkin katkenneet heti alkuun tai sairastumiset ovat jääneet vähäisiksi. Kukaan ei tunnu oikein tietävän, miksi.

THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi vahvistaa, että tähän mennessä tietoon on tullut vain yksittäisiä jatkotartuntoja kouluista.

– Noista kysymyksistä suurimpaan osaan on pakko vastata, ettei asiaa tarkkaan tiedetä, Sarvikivi sanoo toimittajan kysymykset nähtyään.

Emmi Sarvikivi
THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi sanoo, että riski sairastua koulussa koronaan on pieni. Yle

Samaa sanoo epidemiologian professori Pekka Nuorti Tampereen yliopistosta. Keväästä on opittu paljon, mutta vielä on monia avoimia kysymyksiä.

Esimerkiksi oireettomien rooli on vielä epäselvä. Tuoreen arvion mukaan joka viides tartunnan saanut on oireeton, Nuorti kertoo.

Sarvikiven mukaan oireettomista tartunnoista tarvitaan lisätietoa.

– Nyt karanteeniin asetetut testataan yleensä vain, jos heille tulee karanteenin aikana oireita. Suurella osalla lapsista ja nuorista koronavirusinfektiot ovat kuitenkin hyvin lieväoireisia tai oireettomia, Sarvikivi sanoo.

Altistuneita suuri määrä

Tarkkoja vastauksia selvitetään kiivaasti parhaillaan. Keväällä asiantuntijat varoittivat, että nuoret ja lapset sairastuttavat vanhuksia ja levittävät koronavirusta.

Tämä riski ei ole kadonnut Nuortin mukaan mihinkään.

– Kun tartunnat lisääntyvät nuorten keskuudessa, mahdollisuus kasvaa, että nuoret tuovat viruksen perheeseen ja sitä kautta riskiryhmiin ja vanhuksiin, professori sanoo.

Koronavirus tuntuu Nuortin mukaan löytävän hyvin ne alttiit, joilla on riski ikänsä tai perussairautensa johdosta sairastua vakavasti.

Nuoretkaan eivät ole turvassa taudilta.

– Myös nuorilla on ollut vakavia oireita ja pitkiä toipumisia, vaikka ne ovatkin suhteellisen harvinaisia, Nuorti sanoo.

Kun koulussa on yksikin tartunta, altistuneita on suuri määrä. THL:n tiedossa on tällä hetkellä noin 2 500 lasta tai oppilasta sekä ainakin parisataa henkilökuntaan kuuluvaa, jotka ovat altistuneet varhaiskasvatuksessa, koulussa tai toisen asteen oppilaitoksissa.

Tesoman yhtenäiskoulu.
Tesoman koulussa Tampereella on ollut koronavirusta, minkä takia osa oppilaista on karanteenissa. Antti Eintola / Yle

Havaintojen perusteella koronavirus tuntuu leviävän hanakammin esimerkiksi hoivakodeissa kuin kouluissa. Esimerkiksi Pirkanmaalla Mänttä-Vilppulan kuntoutusosastolla koronavirus on tarttunut jo pariinkymmenen työntekijään ja asukkaaseen. Asukkaat ovat pääosin vanhuksia.

Luulisi, että sairastuneiden määrä olisi juuri päinvastoin, koska luokassa on paljon lapsia ja turvavälit voivat unohtua. Etenkin nuorilla on yleensä paljon kontakteja. Tartunta tietää usein vähintään sitä, että luokkatoverit ja harrastusryhmä joutuvat kahden viikon karanteeniin.

– Tähän ei ole hyvää vastausta, Sarvikivi sanoo.

Harva altistunut aikuinenkaan sairastuu. Nuortin mukaan altistuneista noin yksi 20:sta saa jatkotartunnan. Pirkanmaalla tehdyn tutkimuksen mukaan suurin osa sairastuneista ei keväällä tartuttanut ollenkaan. Moni tartutti vain yhden.

Ongelma on vain siinä, ettei kukaan tiedä etukäteen, kehen koronalotto osuu.

– Kun ei tiedetä, kuka voi saada tartunnan, karanteeni koskee kaikkia, jotka ovat olleet lähikontaktissa, Nuorti muistuttaa.

Teineillä enemmän tartuntoja

Joitakin arvioita ilmiön syistä toki jo on. Yksi on se havainto, että lapsilla koronavirusinfektio on yleensä vähäoireinen tai oireeton.

Vaikutusta on myös koulujen ahkerilla toimilla.

THL:n asiantuntijalääkäri arvioi, että koulussa ainakin etäisyyden pitäminen auttaa vähentämään tarttumista. Käsihygienia on kulmakivi taudin torjumisessa, ja monet opettajat vahtivat vielä teinien käsienpesua.

Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuorti
Epidemiologian professori Pekka Nuorti Tampereen yliopistosta arvelee, että vapaa-ajalla kontaktin kesto ja läheisyys on erilaista kuin koulussa, mikä selittäisi tartuntoja. Matias Väänänen / Yle

Myös Pekka Nuorti kiittää kouluja, jotka ovat hoitaneet tähän asti hyvin torjuntatoimenpiteitä. Tarvittaessa on siirretty joustavasti etäopetukseen, mikä on myös auttanut ehkäisemään tartuntoja.

Vaikutusta on myös lasten iällä. Mitä enemmän ikää, sitä suurempi riski tartunnan saamiseen on.

– Aika pian epidemian alettua huomattiin, että lasten merkitys viruksen levittäjinä on vähäisempi kuin esimerkiksi influenssassa. Tietoa karttuu koko ajan lisää, ja tämä käsitys on edelleenkin voimassa. Teini-ikäisten keskuudessa on maailmalta raportoitu enemmän tartuntoja, ja todennäköisesti heidän osaltaan tartuttavuus lähestyy aikuisten tilannetta, Sarvikivi sanoo.

Toisen asteen oppilaitoksissa on tyypillisesti altistunut isompi joukko opiskelijoita kuin perusopetuksessa tapahtuneissa altistumistilanteissa. Ryhmät niissä ovat isompia.

Vapaalla nuorilla isoja tautiryppäitä

Yksi mysteeri on, miksi koronavirus tuntuu tarttuvan paremmin vapaa-ajalla kuin koulussa.

Ainakin 70 nuorta altistui mökkibileissä Tahkolla.

Äänekoskella todettiin syyskuussa kahdeksan uutta koronatapausta ja kaikki liittyivät samaan nuorten kokoontumiseen.

Tampereen yliopistossa tuli yli kymmenen koronatapausta. Tartuntaketju alkoi ilmeisesti vapaa-ajan kokoontumisesta.

Jääkiekkoseura Mikkelin Jukureista lähti liikkeelle puolestaan ketju, jossa yhden viikonlopun aikana yli 40 nuorta sairastui. Alle 20-vuotiaiden joukkue levitti kisareissullaan koronavirusta Hämeenlinnaan ja Kouvolaan.

Emmi Sarvikivi sanoo, että riski sairastumiselle ei vaikuta olevan kovin suuri koulualtistumiseen liittyen.

– Sen sijaan esimerkiksi vapaa-ajalla vietetyissä juhlissa huomattavankin suuri osa on voinut sairastua, jos paikalla on ollut tartuttava henkilö. Tähän voi vaikuttaa esimerkiksi läheisempi kontakti henkilöiden välillä näissä tilanteissa.

Pekka Nuorti arvelee, että kyse on kontaktin kestosta ja läheisyydestä sekä altistustilanteeseen liittyvistä tekijöistä.

– Tästä tarvitaan vielä lisätietoa.

Voit keskustella aiheesta 24.9. kello 22. asti.

Lue lisää:

Ainakin 70 nuorta altistunut koronavirukselle mökkibileissä Tahkolla – osa saattanut olla myös ravintoloissa

Lukuvuotta on takana vasta viikkoja, ja ainakin 1 700 on altistunut koronalle pääkaupunkiseudun oppilaitoksissa – uusia koulualtistumisia tulee päivittäin

Lasten koronaohjeistus tarkentui: Infektio-oireissa ei saa mennä kouluun tai päiväkotiin ilman negatiivista testitulosta

Oli yksi viikonloppu, ja yli 40 nuorta sairastui – selvitimme, miksei kaikkia pantu karanteeniin eikä testattu heti korona-altistumisen jälkeen

Koulualtistumisia voi tulla yhä lisää – tartunnat kouluissa kuitenkin harvinaisia

Lue seuraavaksi