1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. nykytanssi

Koreografi teki teoksen vaietusta aiheesta ja osui kipupisteeseen: syöpä pelottaa ja ahdistaa läheistä samalla tavoin kuin sairastunutta

Koreografi Ismo-Pekka Heikinheimo käsitteli puolisonsa syöpää tekemällä omista tunteistaan tanssiteoksen.

Ismo-Pekka Heikinheimon koreografian "Syöpäsi minussa" tanssii Tanja Illukka. Kuva: Sakari Viika

Koreografi Ismo-Pekka Heikinheimo, 57, on nostanut esiin aiheen, joka on omiaan herättämään voimakkaita ja ristiriitaisia tunteita. Siihen liittyy vahvasti myös kuolemanpelko. Heikinheimo käsittelee uudessa tanssiteoksessaan syöpää, mutta ei sairastuneen vaan tämän puolison näkökulmasta.

Suomessa syöpään sairastuu vuosittain yli 30 000 ihmistä, joten aihe on monelle tuttu. Syöpä voi liittyä omaan elämään esimerkiksi puolison, lasten, lähiomaisen tai ystävän kautta.

Heikinheimo on pitkän linjan koreografi, joka on herättänyt huomiota paikkasidonnaisilla teoksilla viime vuosina. Hän on vienyt katsojat Helsingissä saunarakennus Löylyyn, Temppeliaukion kirkkoon ja Kansalliskirjastoon sekä Kirkkonummella sijaitsevaan Hvitträskin taiteilijakotiin. Suosituissa teoksissa tanssitaide on kohdannut suomalaisen arkkitehtuurin.

Heikinheimo palkittiin hiljan merkittävällä Kordelinin 30 000 euron kulttuuripalkinnolla taiteellisesta rohkeudesta sekä rajoja rikkovasta yhteistyöstä visuaalisten taiteiden kanssa.

Syöpäsi minussa -teos syntyi omasta kokemuksesta. Heikinheimon puoliso sairastui suolistosyöpään viime vuoden alkupuolella, kun Heikinheimo oli juuri aloittamassa uuden tanssiteoksen tekemistä. Aihe vaihtui eräänlaiseksi surutyöksi.

– Minussa tapahtui yllättävän paljon suuria, tunneperäisiä muutoksia puolison sairastumisen seurauksena, Heikinheimo kertoo.

Hän pystyi käsittelemään monimutkaista, henkilökohtaista tunteiden sekamelskaa vasta harjoitussalissa tanssijan kanssa. Ulkopuolisesta avusta ei ollut juuri hyötyä.

– Pystyin ohjaamaan tanssijan näiden omien tunteitteni äärelle samaan aikaan, kun koin puolison sairastumisen vaikutukset itseeni, Heikinheimo toteaa.

Suomessa puhutaan enemmän syöpäsairaudesta kuin siitä, mitä se aiheuttaa läheisille., sanoo koreografi Ismo-Pekka Heikinheimo. Kuva: Kristofer Andersson / Yle

“Kuolemanpelko on tyypillinen asia”

Syövästä puhuminen on yhä monille vaikeaa, mutta Syöpäjärjestöjen neuvontapalvelujen päällikkö Taina Häkkinen on nähnyt työssään, miten myös miehet ovat alkaneet ottaa yhteyttä syöpäjärjestöjen neuvontapalveluihin. Jörn Donner (1933– 2020) näytti miehille mallia puhumalla avoimesti omasta eturauhassyövästään ja sen hoidosta.

Valtakunnalliseen neuvontapalveluun tulee vuodessa noin 7000 yhteydenottoa. Myös sen alueelliset syöpäjärjestöt tarjoavat tukea.

Moni ottaa yhteyttä syöpään sairastuneen puolison, elämänkumppanin, lapsen tai läheisen takia.

– Syöpä vaikuttaa puolisoon tai läheiseen alussa aivan samalla tavalla kuin sairastuneeseen, Häkkinen sanoo.

Ihmisiä askarruttavat hänen mukaansa samat pelot ja ahdistukset kuin sairastunutta. Myös epävarmuus tulevasta huolettaa.

– Ihmiset kysyvät, onko syöpä hoidettavissa ja selviääkö siitä. Lisäksi kuolemanpelko on todella tyypillinen asia, Häkkinen toteaa.

Hän muistuttaa, että syöpään sairastuneen läheisellä on erityinen lisätaakka.

– Sen lisäksi, että hän joutuu pohtimaan samoja kysymyksiä kuin sairastunut, hänen täytyy olla sairastuneelle tukena. Se on usein melko raskas taakka, Häkkinen toteaa.

Sen seurauksena moni panee Häkkisen mukaan omat tunteet helposti sivuun ja jopa kyseenalaistaa niitä.

– Läheinen voi miettiä, onko hänellä oikeus näihin tunteisiin, kun hän ei ole itse sairastunut, Häkkinen sanoo.

Puolison sairastuminen syöpään johti tanssiteokseen Syöpäsi minussa. Ismo-Pekka Heikinheimon koreogafian tanssii Tanja Illukka. Kuva: Sakari Viika

“Hiljensimme elämäämme”

Koreografi Ismo-Pekka Heikinheimo havahtui viime talvena ahdistavaan tunteeseen: miten oli mahdollista, että hänen terve, urheileva ja elämänjanoinen puolisonsa sairastui syöpään?

– Se tuli täytenä yllätyksenä ja shokkina, Heikinheimo sanoo.

Diagnoosin myötä yhteiselämään tuli “synkeä viitta”. Heikinheimo tajusi, että syöpään voi sairastua kuka tahansa. Hämmentäviä tunteita oli pakko alkaa käsitellä puolison kanssa.

– Totta kai siihen liittyi myös pelko siitä, että toinen voi kuolla, Heikinheimo toteaa.

Epäusko, epätoivo, ärtymys, viha ja alakulo nousivat pintaan. Heikinheimo ja hänen puolisonsa lamaantuivat. He eivät jaksaneet alussa tavata ketään.

– Hiljensimme elämäämme. Pystyimme olemaan aika paljon enemmän yhdessä ja jakamaan yhteistä kokemustamme.

Yhteisen surun jakaminen oli Heikinheimon mukaan pitkälle sanatonta.

Puolison sairaus muutti Heikinheimoa. Hän tajusi, että hänen pitää pystyä avautumaan sairaudesta aiempaa enemmän muille.

– Löysin itsestäni uusia voimavaroja ja empatiaa sen tueksi.

Uusi tanssiteos Syöpäsi minussa syntyi jakamisen tarpeesta.

– Suomessa puhutaan enemmän syöpäsairaudesta kuin siitä, mitä se aiheuttaa läheisille.

Heikinheimon on tarkoitus jatkaa syöpäteemaa tulevissa töissään. Seuraavaksi on suunnitteilla teos syöpään sairastuneen näkökulmasta, sitten saattohoidosta ja lopuksi siitä, millainen kuvasto syöpään liittyy.

– Saimme syöpään sairastuneen isäni kotiin viimeiseksi viikoksi. Olin saattohoitamassa häntä.

– Se oli koskettava, järkyttävä ja kaunis kokemus, joka lähensi minua ja isääni voimakkaasti ihan niinä viimeisinä päivinä, Heikinheimo sanoo.

Nyt ensi-iltaan tulevassa “syöpäsarjan” ensimmäisessä osassa esiintyvät tanssija (Tanja Illukka) ja muusikko (Jouko Kyhälä).

Heikinheimon puoliso voi “oikein hyvin”, ja hän on palannut työelämään. Puoliso kävi läpi “radikaalin leikkauksen” ja hoidot, Heikinheimo kertoo.

– Olen tottunut elämään se kanssa, että puolisoni voi olla terve vaikka kuinka pitkään. Toisaalta hän voi sairastua uudestaan.

Syöpäsi minussa, ensi ilta 22.9. kulttuurikeskussa Caisassa Helsingissä. Esitykset jatkuvat 29.9. asti.