1. yle.fi
  2. Uutiset

Väki pakeni varuskunnan rapistuneista taloista ajat sitten, eikä remonttiin löytynyt mistään rahaa – nyt hylätyt rakennukset saivat 40 miljoonan euron potin

Valtio on myöntänyt Rajavartiolaitokselle lisärahoituksen, jonka turvin Kaakkois-Suomen rajavartioston huonokuntoiset toimitilat korjataan.

Rajavartiolaitos
ministeri Maria Ohisalo Immolassa, Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunnan uuden rakennuksen peruskiven muurauksessa.
Sisäministeri Maria Ohisalo muurasi Immolan uuden esikuntarakennuksen peruskiven Imatralla.Silva Nieminen / Yle

Kaakkois-Suomen rajavartiosto on askeleen lähempänä uusia, kunnollisia työtiloja. Immolan kasarmialueen huonokuntoisten rakennusten kunnostustyöt aloitettiin tänään tiistaina Imatralla.

Korjaustoimenpiteiden aloittamista on odotettu pitkään. Kasarmialueen rakennukset kärsivät pahoista sisäilmaongelmista. Vanhimmat rakennukset ovat 1930-luvulta, mutta ongelmia on ollut myös uudemmissa rakennuksissa.

Osa rapistuneista rakennuksista, kuten ruokala, on asetettu käyttökieltoon useita vuosia sitten. Koko Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunta on työskennellyt parakeissa siitä asti kun vanha esikuntarakennus purettiin vuoden 2019 keväällä.

Töiden aloittamista on varjostanut rahapula.

Immolan kasarmialueen vanha ruokala.
1930-luvulla tehdyn ruokalarakennuksen rakennusmateriaaleista löytyy todennäköisesti asbestia ja kreosoottia. Lisäksi rakennuksen alta nousee maapohjasta sädesieniä. Kalle Purhonen / Yle

Rakennusten korjaaminen ja uudisrakennusten rakentaminen maksaa noin 40 miljoonaa euroa. Valtio kunnostaa rakennukset, sillä valtionyhtiö Senaatti-kiinteistöt omistaa ne. Valtio kuitenkin nostaa samalla rakennuksista perimäänsä vuokraa 1,6 miljoonalla eurolla vuodessa. Keväällä vuokriin ei luvattu lisärahaa.

Rajavartiolaitos varoitti tuolloin, että vuokrankorotukset joudutaan kattamaan karsimalla nykyistä kalustoa tai henkilöstöä. Se näkyisi valvontatoiminnan ja näkyvyyden vähentämisenä raja- ja merialueilla.

Lue lisää: Rajavartiolaitos varoittaa: rajaturvallisuus heikkenee, jos lisää rahaa ei tule

Nyt lisärahoitus on kuitenkin järjestynyt vuoteen 2022 saakka.

Henkilöstöleikkauksilta selvittiin

Valtio on myöntänyt Rajavartiolaitokselle lisärahoituksen, jonka turvin myös Kaakkois-Suomen rajavartioston huonokuntoiset toimitilat korjataan. Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) muurasi uuden esikuntarakennuksen peruskiven tiistaina Immolassa ja käynnisti virallisesti mittavat uudistustyöt.

– Hallitus on yhdessä sitoutunut siihen, että kaikille sisäisen turvallisuuden toimijoille turvataan turvalliset ja terveelliset toimitilat, niin että toiminta on mahdollista kaikille. Rajan resurssit on nyt turvattu, Ohisalo kertoo.

Immolan varuskunta-alueen kartta
Kolme rakennusta peruskorjataan ja kahden puretun tilalle nousee uudisrakennuksia. Kahdesta kiinteistöstä luovutaan. Kartta antaa suuntaa muutoksista.Seppo Suvela / Yle

Ohisalon mukaan valtion kuluvan vuoden talousarvioselvityksessä (siirryt toiseen palveluun) kerrotuilta Rajavartiolaitoksen sopeuttamistoimilta on toistaiseksi vältytty.

Rajavartiolaitoksen päällikkö Pasi Kostamovaara on tyytyväinen lisärahoituksen myöntämisestä.

– Olen täysin vakuuttunut siitä, että Rajavartiolaitoksen kriittisistä määrärahatarpeista pidetään huolta myös jatkossa. Vuoden 2022 jälkeen meillä on toimintamenoissa 20 miljoonan euron aukko, joka pitää täyttää joko lisärahoituksella tai henkilöstöleikkauksilla.

Kostamovaara ei suhtaudu mahdollisiin tuleviin sopeuttamistoimiin iloisesti.

– Nykyisessä turvallisuusympäristössä se ei ole järkevää eikä vastuullista politiikkaa.

ministeri Maria Ohisalo Immolassa, Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunnan uuden rakennuksen peruskiven muurauksessa.
Sisäministeri Maria Ohisalon mielestä Rajavartiolaitoksen näkymät ovat nyt valoisammat kuin keväällä.Silva Nieminen / Yle

Myös sisäministeri Maria Ohisalon mukaanmuuttuneessa turvallisuustilanteessaon keskeistä se, että itärajalle pystytään turvaamaan tarpeeksi ihmisiä. Muuttuneella turvallisuustilanteella Ohisalo tarkoittaa koronapandemiaa, jonka takia esimerkiksi kaakkoissuomalaisten rajavartioiden on täytynyt siirtyä eri puolille maata sisärajavalvonnan palauttamisen takia.

– Rajavartiolaitos on joutunut joustamaan valtavasti ja se on toiminut ketterästi. Kaluston uusimisessa ja muissa toimissa riittää tekemistä, mutta näkymä on valoisampi kuin alkuvuodesta.

Immolan toimitilojen kunnostustöiden lisäksi lisärahoituksen ansiosta Rajavartiolaitoksen kalustoa ja sen kuntoa parannetaan.

– Hankinnassa on esimerkiksi kaksi ulkovartiolaivaa ja myöhemmässä vaiheessa toivottavasti päästään myös uusimaan lentokoneet, jotka alkavat olla vanhentuneita, Ohisalo kertoo.

Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistäminen jumissa

Sisäministeri Maria Ohisalo kertoi vierailullaan myös Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämisen tilanteesta.

Kaakkois-Suomen rajavartiolaitoksen alueella sijaitseva Parikkalan rajanylityspaikka on tarkoitus avata kansainväliselle liikenteelle vuonna 2024. Parikkalasta tulisi silloin neljänneksi vilkkain tavaraliikenteen ylityspaikka ja viidenneksi vilkkain henkilöliikenteen ylityspaikka.

Asiasta on olemassa hallituksen periaatepäätös, mutta hankkeelle ei ole varattu rahaa valtiovarainministeriön ensi vuoden talousarvioesityksestä (siirryt toiseen palveluun). Rajanylityspaikan kansainvälistäminen uhkaakin lykkääntyä vuosien päähän.

Lue lisää: Itärajan uuden rajanylityspaikan piti tuoda valtavat turistimäärät – korona vei rahat, ja nyt avautumista ei tiedä kukaan

– Hallitus on sitoutunut päätökseen, mutta aikataulua täytyy katsoa, koska maailman tilanne on muuttunut ja tämä tulee aiheuttamaan pysyvää menolisäystä valtion budjettiin.

Ohisalon mukaan menoja tulee infrastruktuurin rakentamisen lisäksi siitä, että Parikkalassa tullaan jatkossa tarvitsemaan enemmän rajavartioita.

– Sisäministeriön ja Rajavartiolaitoksen näkökulmasta tätä resurssia ei voida ottaa nykyisestä toiminnasta pois. Hallitus tulee käymään keskusteluja, missä vaiheessa se resurssi otetaan.

Karttagrafiikka Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoista.
Hilppa Hyrkäs / Yle

Seuraava askel rajanylityspaikan kansainvälistämisessä on Suomen ja Venäjän noottien vaihto eli valtiot päättävät yhdessä rajanylityspaikan kansainvälistämisestä. Samalla sovitaan myös aikataulu.

– Ennen noottien vaihtoa täytyy olla varmuus siitä, että koko suunnitelma on valmis ja viimeisen päälle vedenpitävä, Ohisalo sanoo.

Hän ei osaa arvioida, milloin rajanylityspaikan kansainvälistäminen etenee.

Venäjällä rajanylityspaikan kansainvälistämistä on odotettu jo pitkään. Avaamisen on valmistauduttu muun muassa rakentamalla valtatie Syväoroon.

Lue seuraavaksi