1. yle.fi
  2. Uutiset

Miksi työllisyysluvut laskevat ja miten alas ne voivat vielä vajota? Kysyimme asiantuntijoilta, mitä piilee synkkenevien lukujen takana

Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi, että työttömiä työnhakijoita on koronan takia jopa 80 000 enemmän kuin muutoin olisi.

työllisyys
Kahvilan työntekijöitä kassalla.
Koronavirus ja sen aiheuttamat rajoitustoimet ovat iskeneet erityisesti matkailu- ja ravintola-alalle. Kuvituskuva. Henrietta Hassinen / Yle

Tilastokeskuksen tuoreet työllisyysluvut ovat synkkää luettavaa. Työttömiä oli elokuussa neljännes enemmän kuin vuosi sitten ja työllisyysaste on painunut selvästi alle 72 prosentin.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen tavoite nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin karkaa entistä kauemmaksi. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

15–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendi 8/2010–8/2020
Samuli Huttunen / Yle

Kysyimme työeläkevakuuttaja Elon pääekonomistilta Tiina Heleniukselta ja Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtajalta Heikki Räisäseltä mistä käänne johtuu ja miten alas vielä vajotaan.

Miksi työllisyysluvut laskevat?

Helenius: Työllisyyden heikkeneminen liittyy talouskasvun hidastumiseen. Vuoden ensimmäinen (tammi-helmi-maalis) ja toinen kvartaali (huhti-touko-kesä) olivat koronan takia vaikeita ja elpyminen alkoi vasta loppukeväästä. Se ei ole vielä kantanut. Alkuvuoden pudotus näkyy nyt työmarkkinoilla.

Räisänen: Oikeastaan elokuussa muutokset hidastuivat: Näin kävi sekä työllisyyden laskulle että työttömyyden kasvulle. Työllisyysasteen trendi on tullut alaspäin monta kuukautta, samoin työttömyysasteen trendi menee ylöspäin. Tämä johtuu siitä, että otantatutkimuksena Työvoimatutkimus reagoi voimakkaisiin muutoksiin trendissä vasta viiveellä.

Työttömien työnhakijoiden määrä nousi vuodessa 97 000 hengellä, kasvu on hidastunut toukokuun jälkeen joka kuukausi. Lomautusten purkautuminen laskee työttömien työnhakijoiden määrää, tosin hidastuen. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Työttömien määrä 8/2019 ja 8/2020
Samuli Huttunen / Yle

Kuinka paljon korona näkyy luvuissa?

Helenius: Näkyy hyvin vahvasti. Naisten työllisyys on heikentynyt selvästi enemmän kuin miehillä. Se kertoo siitä, että palvelusektori, joka on hyvin naisvaltaista on kärsinyt kriisissä suhteellisesti eniten.

Räisänen: Sitä on tarkalleen mahdotonta sanoa. Kuitenkin voi arvioida, että keväästä alkaen kuukausi kuukaudelta vähemmän, koska työllisyyden lasku on tasoittunut ja työttömyyden nousukin hiljentynyt. On mahdotonta tietää, mikä suhdannekehitys olisi ilman koronaa ollut, mutta varmaan työttömiä työnhakijoita on nyt koronan rajoitustoimien ja käyttäytymismuutosten takia ainakin 60 000 – 80 000 enemmän kuin muutoin olisi.

Pitääkö olla huolissaan? Miten alas työllisyysaste vielä painuu tai työttömyysaste nousee?

Räisänen: Uskon, että kaikki suomalaiset ovat huolissaan, mutta se ei auta, vaan toiminta. Arvioni on, että työllisyys tulee edelleen laskemaan. Suomi on silti selvinnyt kriisin alkuvaiheesta useimpia muita maita paremmin työmarkkinoilla. Kun suurin lomautusaalto on jo saatu pääosin purkautumaan, huomio kannattaa kiinnittää teollisuuteen. Sillä on suuri vaikutus koko talouteen.

Helenius: Elinkeinoelämän kyselyn perusteella noin neljänneksellä yrityksistä koronan vaikutus näkyy vielä vahvasti. Toisaalta konkurssiuhka on yrityksillä vähentynyt. Tilanne vaikuttaa siis vähän parantuneen. Jos koronatilanne ei tästä enää pahene ja me saamme taudin leviämisen hallintaan niin, että ihmisten luottamus palautuu ja kulutus kasvaa, niin voi olla että tästä ei mennä työllisyysluvuissa enää alaspäin.

Millä aloilla työttömyys menee nyt pahempaan suuntaan?

Helenius: Matkailu- ja ravintola-alalla ja ylipäätään sellaisilla palvelualoilla, joissa asiakkaat ovat vahvasti kontaktissa.

Räisänen: Kun kokonaistilanne edelleen on heikompi kuin vuosi sitten, niin tavallaan mennään yleisesti kohti heikompaa työmarkkinatilannetta. Työtunteja on tehty edellisvuoden vastaavaa kuukautta vähemmän erityisesti varastoinnissa ja kuljetuksesssa, energiahuollossa, kemikaalien ja lääkkeiden valmistuksessa, tukkukaupassa sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa. Rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalalla sekä sahatavaran, paperin ja paperituotteiden valmistuksessa on menty parempaan suuntaan.

Onko budjettiriihen päätöksistä apua ja milloin?

Helenius: Lyhyellä aikavälillä ei paljoa vaikutusta. Esimerkiksi työllisyystoimien kärki on suunnattu työmarkkinajärjestöille eli ratkaisuja siirrettiin.

Räisänen: Pidän työvoimapalvelujen virkailijamäärän reilua kasvattamista oikein hyvänä päätöksenä sekä työnhakijoiden että yritysten kannalta. Sillä on sekä myönteisiä lyhyen että pitemmän aikavälin vaikutuksia tehokkaaseen työvoiman tarjontaan. Juuri nyt olisi tarpeen saada myös aktivointitoimien määrää nostettua.

Viime viikkoina on kerrottu muun muassa UPM:n Kaipolan paperitehtaan lakkauttamisesta, Nesteen Naantalin öljynjalostamon alasajosta ja Lahden Scanian bussikorituotannon lopettamisesta. Milloin ne näkyvät työllisyysluvuissa ja mistä ne kertovat.

Helenius: Kyllähän ne alkavat loppusyksystä näkyä. Syyt toimille linkittyvät vahvasti koronaan. Ensinnäkin suhdannetilanne Euroopassa ja maailmalla on Suomelle tärkeä. Pelkona on, että jos huonosti käy niin viennin kautta tulee vielä uusia iskuja. Toiseksi korona on todennäköisesti vauhdittanut yrityksissä rakenteellisia muutoksia kuten digitalisaatiota. Hallinnon ja tuotannon ohentuminen tarkoittaa joissakin yrityksissä irtisanomisia. Paljon riippuu talouden ja työmarkkinoiden dynamiikasta miten nopeasti yrityksestä vähennetyt työntekijät työllistyvät muualle.

Räisänen: Lakkautukset tai supistukset tulevat voimaan vasta melko pitkällä viiveellä päätöksenteosta, siinä on siis peliaikaa jäljellä. Usein käy niin, että tuotantolaitoksen tai –linjan lopettaminen näkyy yllättävän vähän paikallisissakaan työttömyysluvuissa. Tämä johtuu siitä, että monet löytävät nopeasti uusia ratkaisuja ja huomattava osa tuotantolaitoksen välituotepanoksista tulee muualta. Vaikutukset siis leviävät laajemmalle.

Esimerkiksi paperitehtaan tapauksessa huomattava työllisyysvaikutus on raaka-aineen eli puun hankinnassa ja kuljetuksessa sekä valmiin tuotteen logistiikassa.

Vastaukseni on, että isoilla paikkakunnilla yhden suurenkaan työllistäjän supistaminen ei näy välttämättä kovin paljoa ja nopeasti, yhden suuren työllistäjän pienemmillä paikkakunnilla tilanne on vaikeampi. Valtio ja muut toimijat kuitenkin voivat vaikuttaa ja vaikuttavat eri toimin äkillisiin rakennemuutoksiin.

Lue lisää:

Bussikoritehtaan sulkeminen vie satoja työpaikkoja – katso video: miten työttömyyden kanssa painiva Lahti tästä toipuu?

Jämsä vie hallituksen budjettiriiheen 35 miljoonan euron avunpyynnön Kaipolan sulkemispäätöksen jälkeen

Analyysi: Naantalin öljynjalostamo kokee Kaipolan paperitehtaan kohtalon – Näiden 3 syyn takia öljy on auringonlaskun ala

Lue seuraavaksi