1. yle.fi
  2. Uutiset

Selvitys: Suomalaisten suosikkivaatekauppojen vastuullisuudessa edelleen isoja aukkoja – mutta kiinnostaako kuluttajaa?

Moni muotimerkki on petrannut vastuullisuudessa vuoden aikana, mutta tekemistä riittää yhä, kertoo tuore selvitys.

muoti
Vaatesuunnittelija Ervin Latimer.
Vaatetusalalla on paljon asioita pielessä, sanoo vuoden nuoreksi suunnittelijaksi valittu Ervin Latimer. Itse hän aikoo panostaa muun muassa muotikuvaston monipuolistamiseen.Petteri Bülow / Yle

Ensin hyvät uutiset: moni suomalainen vaatebrändi on onnistunut parantamaan sekä vastuullisuustyötään että siitä viestimistä, kertoo Eettisen kaupan puolesta -järjestön eli Eetin tiistaina julkaisema raportti (siirryt toiseen palveluun).

Vielä viime vuonna suomalaismerkit floppasivat vastuullisuusvertailussa.

Sitten ei-niin-hyvät uutiset: vaatekaupan suurista myyjistä Kesko ja S-ryhmä pärjäsivät selvityksessä omilla brändeillään vaatimattomasti ja jäivät toiseksi alimpaan kategoriaan.

Pohjoismaiden johtaviin vaatetusalan yrityksiin (siirryt toiseen palveluun) lukeutuva Luhta jäi merkkeineen vertailun ainoana kokonaan pisteittä. Yhtiö ei selvityksen mukaan kerro siis riittävän läpinäkyvästi kuluttajalle, miten se vastuullisuuttaan toteuttaa.

Suomalaisesta vaatetusteollisuudesta keskusteltiin tiistaina myös Ylen Takaisin Pasilaan -podcastissa, jossa vieraana oli vuoden nuoreksi suunnittelijaksi valittu Ervin Latimer. Voit kuunnella jakson tästä:

Tekevätkö vaatteet ihmisen? Tätä pohtii Takaisin Pasilaan -podcastissa Marjukan ja Toivon kanssa 32-vuotias vuoden nuori suunnittelija Ervin Latimer.

Vertailu: Pienet merkit kärjessä

Eetin vastuullisuusselvitys toteutettiin ulkoministeriön ja Kuluttajaosuuskunnan säätiön tuella nyt toista kertaa.

Raportissa vertailtiin kaikkiaan 35:tä suomalaista vaatebrändiä riippumattoman Rank a Brand -järjestön kehittämällä kriteeristöllä.

Vastuullisuutta tarkasteltiin kolmessa kategoriassa: ilmasto- ja ympäristökysymysten sekä ihmisoikeuksien toteutumisen osalta.

Selvityksessä tietoa etsittiin julkisista lähteistä, esimerkiksi yritysten nettisivuilta ja saatavilla olleista vastuullisuuskatsauksista. Yhteenlaskettujen pisteiden perusteella brändit jaettiin viiteen kategoriaan.

Vaatemerkki Papun perustaja ja pääsuunnittelija Anna Kurkela Helsingin Papun liikkeessä 22.07.2020.
Suunnittelija Anna Kurkelan perustama Papu pärjäsi Eetin vastuullisuusselvityksessä viime vuonnakin. Kuva heinäkuulta Papun liikkeestä Helsingissä.Hilma Toivonen / Yle

Eniten vastuullisuuspisteitä keräsivät Frenn, Globe Hope, PaaPii sekä Papu. Toiseksi korkeimmassakin luokassa oli 11 vaatemerkkiä.

Viime vuonna kahteen ylimpään kategoriaan ylsi vain yksi vaatevalmistaja. Ovatko suomalaiset merkit muuttuneet kertaheitolla aiempaa vastuullisemmiksi?

Osa on todellakin lisännyt vastuullisempien materiaalien käyttöä tai vaikkapa pienentänyt jätejalanjälkeään, sanoo Eetin vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme.

Kuvassa on Marimekon liike Helsingin keskustassa elokuussa 2020.
Marimekko oli tämänvuotisessa selvityksessä keskikastia sijoittuen C-luokkaan. Viime vuonna Marimekko oli toiseksi alimmassa eli D-kategoriassa.Silja Viitala / Yle

Osin nousua selittää myös täsmällisempi ja aiempaa läpinäkyvämpi vastuullisuusviestintä.

– Sen sijaan ne yritykset, jotka eivät olleet parantaneet sijoitustaan juurikaan, ovat saattaneet luvata toimia vastuullisesti, mutta eivät ole tarjonneet lupausten tueksi todistusaineistoa, Lumme selittää.

– Tässä ei ole lähdetty siitä, että yritys itse saa määritellä, onko se vastuullinen vai ei, vaan olemme katsoneet, että kriteerit ovat kaikille samat.

Harva tekee vastuullisia valintoja, sanoo asiantuntija

Kiinnostaako vastuullisuusarviointi isoja massoja?

Esimerkiksi alan yritysten järjestön Suomen Tekstiili & Muodin kuluttajatutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) runsas viidennes suomalaisten vaateostoksista tehdään marketeissa ja niiden verkkokaupoissa.

Vastuullisen vaatetusteollisuuden konsultti ja asiantuntija Anniina Nurmi sanoo, että ainakin toistaiseksi suuri yleisö tekee vaateostoksensa hintojen perusteella.

– Jos kuluttajalta kysytään, onko vastuullisuus tärkeä kriteeri ja arvo ostokäyttäytymisessä, vastaus on, että joo, kyllä on. Mutta todellisuudessa se ei näy kulutuskäyttäytymisessä. Vasta pieni osa kuluttajista oikeasti tekee vastuullisia valintoja.

boksereita hyllyllä hypermarketissa
Suomalaiset ostavat vaatteita etenkin marketeista. Arkistokuva S-ryhmän Prismasta.Meeri Niinistö / Yle

Eetin vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme huomauttaa, että läpinäkyvyyden lisäksi parhaiten pärjänneitä brändejä yhdistää se, että niillä tuotanto tapahtuu pelkästään Suomessa tai maissa, joissa ihmisoikeusloukkausten riski on matala.

Isoilla toimijoilla valmistus on usein Kiinan, Bangladeshin tai Vietnamin kaltaisissa maissa, joissa valvonta on vaikeaa.

– Ihmisoikeudet ovat kuitenkin ihmisoikeuksia, tarkastellaan sitten mitä tahansa maata maailmassa, Lumme summaa.

S-ryhmä ja Kesko vakuuttavat, että töitä tehdään koko ajan

S-ryhmästä todetaan, että vaatteiden ja tekstiilien vastuullisuus on sillä agendalla ja työtä riittää vielä tehtäväksi.

– Muun muassa läpinäkyvyyden parantaminen koko arvoketjussa ja siihen liittyen jäljitettävyys on haastavaa, mutta pyrimme edistämään näitä jatkossakin, sanoo vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa sähköpostitse.

S-ryhmä merkitsee omissa merkeissään tiedon käyttötavaratuotteen valmistusmaasta ja -tehtaasta pakkaukseen tai hoito-ohjeeseen, hän kertoo.

Myös Elomaa toteaa, että Eetin raportissa menestyivät yritykset, joilla tuotanto tapahtuu suurelta osin Euroopassa. S-ryhmällä sen omien merkkien valmistus on pitkälti niin sanotuissa riskimaissa, ja Elomaa sanoo tämän näkyvän tuloksissa. S-ryhmä pyrkii kuitenkin kansainvälisen yhteistyön kautta vaikuttamaan esimerkiksi eri maiden minimipalkkojen kehitykseen.

S-ryhmän tavoin Keskokin kertoo edistävänsä hankintaketjunsa sosiaalista vastuuta kansainvälisen yritysvastuujärjestelmän avulla.

– Kesko kiinnittää erityistä huomiota hankintaketjunsa ihmisoikeuskysymyksiin ja työoloihin maissa, joissa riskit ihmisoikeusloukkauksille ovat suurimmat, vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo muotoilee sähköpostin välityksellä.

Riskimaissa sijaitsevien, omien tuotemerkkiensä valmistustehtaat ja niiden osoitteet Kesko julkaisee nettisivuillaan.

Tarvitaanko uusia vaatteita ollenkaan?

Muotiteollisuus on yksi saastuttavimmista teollisuudenaloista: nopeasti ja halvalla tuotetun pikamuodin on sanottu saastuttavan enemmän kuin lento- ja laivaliikenne yhteensä.

Mitä asiasta ajattelee Takaisin Pasilaan -podcastissa haastateltu Ervin Latimer – tarvitaanko maailmaan ylipäätään enää lisää vaatteita?

Vaatesuunnittelija Ervin Latimer
Helsinkiläinen Ervin Latimer valittiin aiemmin syyskuussa vuoden nuoreksi suunnittelijaksi.Petteri Bülow / Yle

Nuoren suunnittelijan vastaus on kaksiosainen.

– Kaikilla meillä on varmasti tarpeeksi vaatteita. Minäkään en tarvitse sitä paitaa, jonka haluan ostaa kaupasta, kun lähden ulos, Latimer sanoo.

– Mutta toisaalta on niin paljon normeja ja sääntöjä rikottavana, ja sen takia me tarvitsemme uusia vaatteita, joissa ovat vaikkapa ekologisuusarvot kohdallaan.

Hän toteaa, että huonot materiaalit ja pikamuoti eivät ole ainoa ongelma, vaan myös kulutustottumuksia on muutettava.

– Ei olla niin radikaaleja, että sanotaan, ettei uusia vaatteita tarvita enää ollenkaan. Mutta vaatteita tarvitaan paljon vähemmän.

Lue seuraavaksi:

Ayan Nieminen, 23, tekee ekologista ja yksilöllistä kierrätysmuotia, jolle on kysyntää – "Haluan tukea kestäviä valintoja"

Muotilupaus Sofia Ilmosella piti olla näytön paikka, sitten tuli korona – nyt ala ympärillä kuohuu, ja se voi olla hyvä asia

Tiedätkö, miksi kotimainen mekko maksaa 120 euroa enemmän kuin pikamuotivaate? Kriisi on saanut meidät tukemaan paikallista, mutta muotiala on silti pulassa

Keskustelu aiheesta on avoinna 24.9. klo 23 asti.

Lue seuraavaksi