1. yle.fi
  2. Uutiset

Koronan piti täyttää teho-osastot, mutta ne jäivätkin tyhjilleen: "On isomman arvioinnin paikka", sanoo perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja

Kun Suomessa viime maaliskuussa otettiin käyttöön laajat koronarajoitukset, oli perusteluna se, että tehohoitopaikat eivät riitä.

teho-osastot
Kuvassa hoidetaan ihmistä teho-osastolla.
Viime huhtikuussa sairaaloiden tehohoitopaikkojen määrä nopeasti lähes kaksinkertaistettiin runsaaseen 500 tehohoitopaikkaan. Kuvituskuva.Caroline Blumberg / EPA

– Ei niitä kovin paljoa ollut. Muutama ihminen.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin terveys- ja vanhustenpalveluiden johtaja, lääketieteen tohtori Tuula Karhula ei pysty kertomaan koronan takia Etelä-Karjalan keskussairaalassa tehohoidossa olleiden tarkkaa lukumäärää, mutta tietää suuruusluokan.

Jos on Etelä-Karjalan keskussairaalassa ollut koronapotilaiden osalta hiljaista, niin sitä se on ollut muillakin Suomen tehohoito-osastoilla.

Kun laajat liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset tulivat puoli vuotta sitten Suomessa voimaan, valtioneuvoston perustelu (siirryt toiseen palveluun) niille oli tehohoitopaikkojen riittävyys.

On ehdottoman välttämätöntä, että kaikki keinot viruksen valtakunnallisen leviämisen hidastamiseksi otetaan käyttöön, jotta tehohoidon kapasiteetti riittäisi, hoitoon ottamista ei jouduttaisi voimakkaasti rajaamaan ja tartunnan saaneiden ja muiden tehohoitoa tarvitsevien henki ja terveys ei vaarantuisi.

Muistio valtioneuvoston asetukseen valmiuslain 118 §:ssä säädettyjen toimivaltuuksien käyttöönotosta 25.3.2020

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ennusti viime maaliskuussa, että pahimpien skenaarioiden mukaan jopa 3 600 suomalaista voisi tarvita tehohoitoa koronaviruksen takia. Niiden arvioiden perusteella esimerkiksi Uusimaa eristettiin ja koulut siirtyivät etäopetukseen.

Tehohoitopaikat eivät kuitenkaan täyttyneet – eivät lähellekään.

Olivatko suomalaisten perusoikeuksia rajoittaneet rajoitustoimet siis tehty turhaan tai väärin perustein?

Tehohoitopaikkoja lisätään

Keväällä Suomessa syntyi pelko, että kaikkia sairastuneita ei voidakaan hoitaa.

Niinpä sairaaloihin perustettiin pikavauhtia uusia tehohoito-osastoja, sairaanhoitajille järjestettiin nopeasti tehohoitokoulutusta. Leikkauksia ja vähemmän tärkeitä operaatioita peruttiin, jotta sairaaloissa olisi tilaa koronapotilaille.

Kuvassa on potilas tehohoidossa Marseillessa.
Tehohoitoa tarvittiin keväällä paljon oletettua vähemmän. Kuvituskuvan potilas on kuvattu teho-osastolla Ranskassa.Guillaume Horcajuelo / EPA

Viime huhtikuussa sairaaloiden tehohoitopaikkojen määrä nopeasti lähes kaksinkertaistettiin runsaaseen 500 tehohoitopaikkaan. Normaalioloissa niitä on noin 300.

Pettivätkö ennusteet?

Kun koronavirus rantautui Suomeen tammikuussa, tiedettiin, että virus tarttuu varsin herkästi, voi olla hengenvaarallinen, eikä sen estämiseen ole olemassa rokotetta.

Tehohoitoyksiköt olivatkin jatkuvassa valmiudessa. Ne odottivat suuria potilasmääriä.

THL ennusti alkukeväästä, että epidemian huipun aikana keväällä 2020 yhtenä päivänä tehohoidossa olisi 280 koronapotilasta.

Tähän mennessä pahin hetki on ollut viime huhtikuussa, jolloin koronan takia tehohoidossa oli yhtä aikaa 83 koronapotilasta eli noin 200 vähemmän kuin THL arvioi.

THL:n ennuste 3 600 tehohoitopotilaasta ei toteutunut: toukokuun 2020 loppuun mennessä tehohoidossa oli ollut vain 223 koronapotilasta.

Kuluneen kesän ja alkusyksyn aikana tehohoitoa on THL:n katsausten perusteella tarvinneet vain yksittäiset potilaat.

Oletus suurista potilasmääristä

Kun valtioneuvosto maaliskuussa päätti laajoista koronarajoituksista, muun muassa Uudenmaan eristämisestä, oli koronaviruksen teho jo nähtävissä.

Tuolloin Suomessa oli korona- eli COVID-19-potilaita tehohoidossa noin 20.

– Määrä ei silloin vielä ollut erityisen suuri, mutta silloin huolta herätti potilasmäärän kasvun nopeus, kertoo Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Itä-Suomen yliopiston anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen.

Reinikaisen mukaan tehohoitopotilaiden määrä kasvoi 15–25 prosenttia vuorokaudessa.

– Siitä on helppo laskea, että jos kasvu on 25 prosenttia vuorokaudessa, niin kolmessa vuorokaudessa tehohoidossa olevien lukumäärä kaksinkertaistuu ja nelinkertaistuu vajaassa viikossa, toteaa Reinikainen.

Kuvassa on potilas tehohoidossa Ranskassa.
Suomessa tehohoitopaikkoja on normaalioloissa noin 300 (kuvituskuva).Caroline Blumberg / EPA

Professori Matti Reinikaisen mukaan muista maista saadut kokemukset olivat osoittaneet, että potilasmäärän kasvu tapahtuu juuri tuolla tavalla. Näin tapahtui muun muassa Britanniassa, Ranskassa ja Ruotsissa.

– Meillä oli kaikki syy pelätä, että tämän tapainen potilasmäärän kasvu tapahtuu myös Suomessa. Ei olisi mennyt kuin kuukausi, niin meidän tavanomainen tehohoitokapasiteettimme olisi käytetty COVID19-potilaiden hoitoon.

Matti Reinikainen
Matti Reinikainen on ollut asiantuntijana sekä sosiaali- ja terveysministeriön että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen COVID-19 tilannekuvaryhmissä.Itä-Suomen yliopisto

Matti Reinikainen kertoo, että valtioneuvostolla oli käytössään THL:n tilannekuva viruksen leviämisestä.

– Selväksi kävi, että kaikin keinoin piti pyrkiä estämään tämän tyyppinen eksponentiaalisen taudinkasvun jatkuminen.

Korona yllätti

Huhtikuun puolen välin jälkeen potilasmäärät alkoivat laskea.

Se yllätti Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Itä-Suomen yliopiston anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikaisen.

– Meille oli jossain määrin yllätys, että rajoitustoimet purivat niin tehokkaasti ja epidemian leviäminen saatiin hyvin aisoihin. Pelättyä tehohoitokapasiteetin ylärajaa ei tullut vastaan. Toki joissakin sairaaloissa oltiin kovilla, mutta suurimmassa osassa sairaaloista potilasmäärät jäivät selvästi ennakoitua pienemmäksi.

Selvitys paikallaan

Rajoitustoimet kohdistuivat kansalaisten perustuslaillisiin oikeuksiin, kuten kokoontumis- ja liikkumisvapauteen. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johanna Ojala-Niemelän (sdp) mielestä oli tarpeellista rajoittaa ihmisten perusoikeuksia.

– Ruotsissa kuoli lähes 6 000 ihmistä, meillä kuolleita on tähän mennessä ollut noin 345. Tämä oli rajoitustoimien ansiota, uskoo Ojala-Niemelä.

Ojala-Niemelä mukaan on kuitenkin syytä selvittää, olivatko massiiviset rajoitustoimet tarpeellisia.

– Varmasti on isomman arvioinnin paikka selvittää, olivatko perusoikeuksian rajoittamiset liikaa vai liian vähän. Sen arvioinnin paikka on sitten, kun tähän asiaan on saatu etäisyyttä. Minusta ne kuitenkin olivat oikeansuuntaisia niin ihmishenkien määrällä kuin talouden osalta mitattuna.

Johanna Ojala-Niemelä
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelän (sdp) mielestä kannattaa selvittää, olivatko kevään koronarajoitukset tarpeen. Mikko Ahmajärvi / Yle

Poliitikot joutuivat tekemään päätöksensa vallitsevan tiedon perusteella. Myös tieto koronaviruksen käyttäytymisestä oli vähäisempää verrattuna esimerkiksi tämänhetkiseen tietoon.

– Meillä oli keväällä käytössämme paras mahdollinen asiantuntijatieto ja sen pohjalta toimittiin. Me pohjaudumme päätöksissä aika pitkälti asiantuntija-arvioihin, koska emme voi vetää tietoa hatusta, sanoo perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä.

Ruotsissa toisenlaiset lukemat

Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Itä-Suomen yliopiston anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen, olivatko kevään rajoitukset liioiteltuja?

– Kysymys on perusteltu, mutta siihen on hankala vastata. Jos olet pelastusliivit päällä veneretkellä ja saavut sieltä turvallisesti rantaan, niin samalla tavalla aiheellinen kysymys on, että olivatko pelastusliivit turhat, koska vene ei uponnutkaan, pohtii Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Itä-Suomen yliopiston anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen.

Reinikaisen mielestä kyse oli varautumisesta, koska ilmassa olivat kaikki perusteet siihen, että tauti iskee kovimman kautta.

– Ei suinkaan varauduttu liikaa, vaan varauduimme hyvin järkevin perustein. Rajoitustoimet purivat erittäin hyvin ja taudin ensimmäinen aalto jäi vaimeammaksi kuin ennakoitiin.

Reinikainen kertoo, että tähän päivään mennessä Ruotsissa on ollut 3 599 tehohoitojaksoa COVID-19-taudin vuoksi.

– Nähdäkseni on aivan ilmeistä, että COVID-19-taudin kulku olisi ollut Suomessa aivan erilainen kuin mitä nähtiin, ellei rajoitustoimiin olisi käyty.

Perustelu muuttuu

Suurin osa kevään tiukoista koronarajoituksista on poistettu. Niiden tilalla on runsaasti suosituksia muun muassa turvaväleistä, käsien pesusta, kotona sairastamisesta, kokoontumisista ja esimerkiksi teatterin tai jääkiekko-ottelun katsojamääristä.

Professori Matti Reinikaisen mielestä niitä kaikkia tarvitaan.

Perustelu suosituksille ei kuitenkaan ole enää tehohoidon riittävyys.

– Vaikka tämä tauti aiheuttaa suurimmalle osalle sairastuneista vain lievän taudinkuvan, niin osalle erityisesti vanhemmista ikäryhmistä ikäryhmälle virus voi aiheuttaa henkeä uhkaavan, pahimmassa tapauksessa tappavan taudin. Perustelujen syyt ovat lähimmäistemme suojeleminen ja ihmisten terveyden suojaaminen.

Etelä-Karjalan keskussairaalan teho-osaston ylilääkäri Antti Mäkelä puhuu myös vahvasti suositusten puolesta.

– Nyt ei ole aika ryhtyä löysäilemään koronaviruksen torjunnassa. Suomen kohtalaisen hyvästä tilanteesta kannattaa ehdottomasti pyrkiä pitämään kiinni. Mitä enemmän tauti leviää, sitä vaikeampaa sen hallitseminen on ja riski siitä, että tauti leviää hallitsemattomasti, kasvaa.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelän mielestä nykyiset koronarajoitukset ja -suositukset ovat voimassa siksi, että taudin leviäminen estetään.

– Testataan, jäljitetään, eristetään ja hoidetaan, sanoo Ojala-Niemelä.

Tarve ei ehkä häviä

Etelä-Karjalan keskussairaalan teho-osaston ylilääkäri Antti Mäkelä sanoo, että Suomessa tehohoidon tulokset koronavirustaudin hoidossa ovat osoittautuneet selvästi paremmiksi kuin aluksi pelättiin. Mäkelän mukaan siihen ei kuitenkaan kannata tuudittautua, jos taudin toinen aalto rajusti iskee.

– Joka tapauksessa täytyy muistaa, että tehohoidon kapasiteetti on kaikesta huolimatta rajallinen. Kapasiteetin yläraja voi tulla vastaan, jos tauti leviää hallitsemattomasti. Lisäksi tehohoidon lisäkapasiteetti on pois muusta terveydenhuollon toiminnasta, ja täyden lisäkapasiteetin käyttöönotto on omiaan lisäämään kuolleisuutta muihin sairauksiin, kertoo Mäkelä.

Viime päivien kohonneet tartuntalukemat kertovat, että tauti ei ole ohi. Vaikka syksyn aikana potilaita on ollut sairaaloissa vähän, voi tilanne muuttua nopeastikin.

– On täysin mahdollista, että epidemia syksyn aikana leviää niin, että myös tehohoidon tarvetta ilmaantuu, sanoo professori Matti Reinikainen.

Yle seuraa koronauutisia Suomessa ja maailmalla. Lue ne tästä.

Lue seuraavaksi