1. yle.fi
  2. Uutiset

Sadat uudet ihmiset ryhtyivät vapaaehtoistyöhön koronan vuoksi, ja he haluavat myös jatkaa sitä koronan jälkeen: "Ihmisten voima ei ole mikään pieni asia"

Vapaaehtoiset ovat tehneet korona-aikana työtä etenkin lapsiperheiden, nuorten ja ikääntyneiden hyväksi.

vapaaehtoistyö
Lastenrattaita rappukäytävässä.
Vapaaehtoiset ovat halunneet auttaa esimerkiksi lapsiperheitä korona-aikana. Kuvituskuva.Tiina Jutila / Yle

Koronaepidemia on saanut satoja uusia ihmisiä ryhtymään vapaaehtoistyöhön.

Asia käy ilmi Vapaaehtoistyö.fi -verkkopalvelun tuoreesta kyselystä, johon vastasi lähes 1 400 vapaaehtoista. Kyselyyn vastanneista 40 prosenttia ilmoitti aloittaneensa vapaaehtoistyön koronaepidemian aikana.

Kansalaisareena ry:n toiminnanjohtaja Elina Varjosen mukaan taustalla on yksinkertaisesti ihmisten auttamishalu.

– Ihmisillä on ollut huolta läheisistä, naapureista ja riskiryhmistä, sekä ehkä jonkinlaista velvollisuudentuntoa. Korona on varmasti ollut niin iso muutos sekä arjen toiminnassa että ajatuksissa, että monelle on tullut halu tehdä jotain tilanteen hyväksi. Ei ole yllättävää, että silloin halutaan toimia, kun havaitaan tilanne, joka ei ole ihan tyydyttävä, Varjonen sanoo.

Suuri osa suomalaisista tekee vapaaehtoistyötä

Varjosen mukaan koronaepidemian aikana tehdystä vapaaehtoistyöstä nousee esille etenkin naapuri- ja asiointiapu. Vapaaehtoiset ovat tehneet työtä etenkin lapsiperheiden, nuorten ja ikääntyneiden hyväksi.

Elina Varjosen mukaan suomalaisista noin 40 prosenttia on tehnyt jotain vapaaehtoistyötä jo ennen korona-aikaa esimerkiksi urheiluseuroissa ja erilaisissa järjestöissä. Varjosen mukaan taloudellisesti mitattuna vapaaehtoistyön arvo on yli kolme miljardia euroa, eli 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.

– Ei ole mikään pieni asia, mikä ihmisten voima on tälle yhteiskunnalle, Elina Varjonen sanoo.

Työterveyspsykologi Satu Lähteenkorvan mukaan auttaminen on yksi neljästä ihmisen tasapainon kannalta olennaisista peruspsykologisista tarpeista. Muita tarpeita ovat kuuluminen, osaaminen ja vapaaehtoisuus.

– Kuulumisen tunne on ihmiselle voimakkain tarve. Vapaaehtoistyön kautta vahvistetaan omaa ja muiden kuulumisen tunnetta yhteisöön ja yhteiskuntaan, Lähteenkorva kertoo.

Vapaaehtoistyö.fi -palvelun kyselyn perusteella vapaaehtoistyön suurimpina hyötyinä pidetään erilaisten ihmisten kohtaamista ja yhteisöllisyyden vahvistumista.

Vapaaehtoistyötä halutaan jatkaa

Kesällä tehdyn kyselyn mukaan vapaaehtoistyön koronaepidemian aikana aloittaneista 80 prosenttia haluaa jatkaa vapaaehtoistyön tekemistä myös koronatilanteen jälkeen.

Keskiviikkona avattuun Vapaaehtoistyö.fi -verkkopalveluun on kerätty erilaisia vapaaehtoistehtäviä, joille etsitään tekijää. Palvelun kautta voi etsiä itselleen sopivaa vapaaehtoistyötä. Tehtäviä tarjoavat järjestöt, kunnat sekä seurakunnat.

Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Elina Varjosen mukaan vapaaehtoisille riittää kysyntää, ja organisaatiot ovat valmiita myös muokkaamaan vapaaehtoistehtäviään niin, että kaikilla halukkailla olisi mahdollisuus tehdä vapaaehtoistyötä.

– Yhteiskuntamme perustuu osittain sille, että kansalaiset ovat aktiivisia ja toimivat omien intressiensä ja päämääriensä hyväksi. Vapaaehtoistoiminta on hyvä keino siihen, ja samalla hyödyn tuomiseen lähimmäisille ja koko yhteiskunnalle, Kansalaisareena ry:n toiminnanjohtaja Elina Varjonen sanoo.

Korona myös esti vapaaehtoistyön tekoa

Koronaepidemia on osaltaan myös vaikeuttanut vapaaehtoistyön tekemistä.

Esimerkiksi Kotkassa monia vapaaehtoistehtäviä jouduttiin laittamaan jäihin koronatilanteen takia. Muun muassa ulkoiluavuksi ilmoittautui myös uusia vapaaehtoisia, mutta tapaamisia ei voinut koronan takia toteuttaa.

– Rajoitukset rajoittivat myös vapaaehtoisten toimintaa. Kun omankin henkilökunnan kanssa piti olla tarkkana, ettei oltu liikaa samoissa tiloissa ja vuoroteltiin, niin jotenkin oltiin arkoja ottamaan vapaaehtoisia kovin laajalti, Kotka-Kymin seurakunnan vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Riikka Klaavu-Pihlajamaa sanoo.

Kotkassa on tavallisena aikana satoja aktiivisia vapaaehtoista, jotka tekevät työtä esimerkiksi maahanmuuttajien suomen kielen oppimisen eteen. Vapaaehtoiset käyvät tavallisesti paljon ihmisten kodeissa. Myös rippileirien isoset lasketaan vapaaehtoistyöntekijöiksi.

Kotka-Kymin seurakunta avasi yhden vapaaehtoistehtävän koronatilanteessa auttamiseksi. Tehtävä kiinnosti ihmisiä, mutta heille ei löytynyt riittävästi järkeviä tehtäviä.

Kotkassa joitakin uusia koronan innoittamia vapaaehtoistyöntekijöitä oli kuitenkin hakemassa kouluilta yli jäänyttä ruokaa tarvitseville. Riikka Klaavu-Pihlajamaan mukaan koronaepidemian aikana vapaaehtoistyön aloitti Kotkassa maksimissaan kymmenen ihmistä.

Suurin osa vapaaehtoistyöstä pyörii jälleen normaalisti Kotkassa, mutta osa vapaaehtoisista ei ole vielä uskaltanut palata työn pariin.

Lue seuraavaksi