1. yle.fi
  2. Uutiset

Osa nuorista ei ole käynyt koulua sitten maaliskuun – nuorisolääkäri näkee joka päivä karun arjen: "Ihan kohtuuton tilanne"

Koronakevään jäljiltä nuorisolääkäri Miila Halosen vastaanotolla on toinen toistaan kipeämpiä nuoria, joiden valmistuminen uhkaa siirtyä tai peruuntua.

opiskelijat
Nuorisolääkäri Miila Halonen.
Nuorisolääkäri Miila Halosen seuraava vapaa vastaanottoaika on vasta lokakuun lopussa. Miikka Varila / Yle

Nuorisolääkäri Miila Halonen tiesi odottaa vaikeaa syksyä koronakevään jälkeen.

Silti syksy yllätti.

Miila Halonen hoitaa Tampereella toisen asteen ja ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Keväällä heitä ei juuri näkynyt vastaanotolla, koska oppilaitokset olivat siirtyneet etäopetukseen. Myös kesä oli vielä hiljainen.

Syksyllä todellinen tilanne valkeni. Halosen vastaanotolle on tullut toinen toistaan kipeämpiä nuoria.

– Ei ole kyse vain siitä, että mieli on ollut maassa. Monen toimintakyky on hyvin heikko, eivätkä he ole voineet käydä koulua, tavata kavereita tai harrastaa.

Opiskelijaterveydenhuollon asiakkaista 60 prosenttia hakee apua mielenterveyssyistä, Halonen kertoo. Opiskelijat kärsivät ahdistuksesta ja masennuksesta, jotka ovat pitkittyessään vaikeutuneet.

Moni on käynyt koulua Halosen mukaan viimeksi maaliskuun alussa. Siitä on puoli vuotta.

– Etäopiskelu ei ole monella sujunut ikävä kyllä alkuunkaan, eikä keväältä syntynyt opintosuorituksia ollenkaan.

Tämä taas voi johtaa valmistumisen siirtymiseen ja jopa opintojen keskeytymiseen. Jokainen voi kuvitella, millainen riski tämä on nuoren ihmisen syrjäytymiselle.

Poissaolot lisääntyneet

Koronan tuomista poissaoloista ei ole laajaa selvitystä Suomessa. Viitteitä on, että etäopetus pahensi ongelmaa.

Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston touko-kesäkuussa tekemän kyselyn (siirryt toiseen palveluun) mukaan kahdeksalla prosentilla opettajista oli yksittäisiä oppilaita, joita opettaja ei onnistunut tavoittamaan kevään poikkeusolojen aikana.

Opetushallituksen tuoreen selvityksen mukaan Suomen yläkouluissa on vähintään 4 000 oppilasta, joiden poissaolot aiheuttavat suuria ongelmia heidän koulunkäynnilleen. Poissaolot ovat lisääntyneet viime vuosina.

Osuus vastaa noin 2–3 prosenttia kaikista Manner-Suomen 7.–9.-luokkalaisista oppilaista.

Lääkäriajat tukkeutuivat

On hienoa, että opiskelijat hakevat apua ongelmiinsa. Lääkäri Miila Halosta vain heikottaa, koska aikoja ei ole antaa.

– Seuraava vapaa aika minulle on lokakuun lopulla. Se on ihan kohtuuton tilanne. Yli kuukausi on tosi pitkä aika odottaa, Halonen sanoo.

Nuorisolääkäri Miila Halonen.
Lääkäri Miila Halonen valaa silti uskoa nuoriin. Aina on toivoa ja hyvin vaikeista tilanteista voi selviytyä.Miikka Varila / Yle

Ruuhkautuminen on ongelma paitsi uusille potilaille myös jo hoidossa oleville, jotka eivät saa kontrolliaikoja tarpeeksi usein.

Esimerkiksi Tampereella erikoissairaanhoitoon on Halosen mukaan kuukausien, jopa vuoden jono. Itsetuhoiset nuoret saavat apua, mutta masennuksesta ja ahdistuksesta joutuvien pitää välillä odottaa pitkään.

– Jokaisen hätään pyritään jollain tavalla vastaamaan, hän sanoo.

Etäopetus ei sovi kaikille

Halosen mukaan koronakevään tuomat ongelmat lyövät nyt vastoin monen nuoren kasvoja. Moni on sinnitellyt kevään jotenkin, mutta arjen pyörittämiseen liittyvät taidot ovat voineet unohtua.

– Vuorokausirytmiä ei ole minkäänlaista, eikä kukaan ei ole katsonut perään. Moni on ollut tosi yksin. Kyllähän se syö mielenterveyttä, jos ei näe kavereita, Halonen sanoo.

Osa opiskelijoista on pärjännyt hyvin etäopetuksessa, mutta osalle se on ollut kohtuuttoman vaikeaa. Erityisesti, jos keskittymisessä on ollut ongelmia, etäopiskelu on voinut olla liki mahdotonta.

Syksyllä masennus on voinut syventyä, koska toisella asteella etäopetus jatkui monessa paikassa. Opiskelijat odottivat pääsevänsä takaisin arkeen, mutta poikkeustila jatkuikin.

– Osalle on ollut musertava uutinen, ettei lähiopetus alakaan.

Tutkinto vaarassa

Halosen vastaanotolla näkyvät karut seuraukset. Osan opiskelijoista valmistuminen siirtyi keväältä, kun he eivät saaneet kursseja, näyttökokeita tai työharjoitteluita tehtyä.

– Nyt näyttää, etteivät he pysty valmistumaan vuodenvaihteessakaan.

Rästejä opiskelussa on kertynyt Halosen mukaan osalle opiskelijoista niin valtavasti, etteivät he selviä niistä normaalin opiskelun ohella.

Joillekin Halosen kohtaamista nuorista koulu on jo ehdottanut opintojen keskeyttämistä. Nuorisolääkäriä surettaa, jos osalla nuorista jää tutkinto saamatta. Tämä voi johtaa vaikeaan syrjäytymiseen.

– Ammattikoulutus ja papereiden samainen on tässä ajassa keskeisen tärkeää ja pitää kiinni yhteiskunnassa. Monen nuoren kohdalla on tosi murheellinen tilanne.

Toivoa on aina

Opetushallituksen opetusneuvos Pirjo Koivula kertoi aiemmin Ylelle, että poissaolot linkittyvät moniin muihin ongelmiin.

Poissaolojen keskeisimmät syyt liittyivät oppilaan psyykkisiin ongelmiin, sekoittuneeseen vuorokausirytmiin ja siihen, että koulun sosiaaliset tilanteet ahdistavat oppilasta.

Lyhyellä aikavälillä poissaolot heikentävät oppimistuloksia. Pitkällä aikavälillä kasautuvat poissaolot taas voivat johtaa koulupudokkuuteen, joka on yhteydessä muun muassa aikuisuuden työllistymis-, talous- ja terveysongelmiin.

Saman on huomannut Miila Halonen. Lääkäri hoitaa masennusta, mutta monella opiskelijalla on lisäksi ongelmia päihteidenkäytössä, motivaatiossa ja sosiaalisissa suhteissa. Tarvitaan monen ammattilaisen antamaa apua.

– Ongelmat ovat päässee niin laajoiksi, etteivät ne ole korjattavissa enää lääkärin konstein, Halonen sanoo.

Halonen valaa silti uskoa nuoriin. Aina on toivoa ja hyvin vaikeista tilanteista voi selviytyä.

– Jos nuori hakee apua, silloin on jo muutama kynnys ylitetty. Nuorella on silloin ymmärrys ja motivaatio lähteä selvittämään asioita.

Voit keskustella aiheesta 25.9. kello 22. asti.

Lue lisää:

5 nuorta kertoo, mikä ahdistaa – kaiken keskellä on myös toivoa: kasvamassa on sukupolvi, joka puhuu asioista ääneen

Arttu Vuomajoen, 26, työt loppuivat ja elämästä katosi rytmi – korona-aika eristi arjesta ja ystävistä, yhä useampi hakee nyt apua

Selvitys: Suomen yläkouluissa on vähintään 4 000 oppilasta, joilla on paljon poissaoloja – ongelma pahentunut viime vuosina

Kyselytutkimus: Nuoret kokevat huonoa omaatuntoa kännykän käytöstä ja pelkoa kaverisuhteiden kestävyydestä korona-aikana

Korona ahdistaa suomalaisia valtavasti – Psykiatri: Koronan suurin terveysvaikutus tulee siitä, miten reagoimme epidemiaan

Lastensuojeluilmoituksia ja punaisia Wilma-merkintöjä – monet erityislapset jääneet ilman tukitoimia etäkoulun vuoksi

Psykoterapeutti opettaa pelikanavalla, kuinka lievittää ahdistusta – Ville Merinen tavoittaa yleisön uusin keinoin

Lue seuraavaksi