1. yle.fi
  2. Uutiset

Sote ja pelastuslaitos naitettiin Pohjois-Karjalassa jo 3 vuotta sitten: rahat ovat tiukassa, mutta kokemukset hyviä – nyt sama kuvio halutaan koko Suomeen

Pohjois-Karjalassa toimintojen virtaviivaistaminen on säästänyt aikaa ja rahaa, mutta tuonut myös inhimillisen otteen hoivaan.

pelastuslaitokset
mies lastaa pakettiautoa
Ensihoitaja Matti Eskelinen työskentelee yhden henkilön yksikössä, joka vie avun kotiin ja arvioi tilanteen. -Minulla on lääkärin tuki tarvittaessa koko ajan, eikä potilaan välttämättä tarvitse lähteä laitokseen. Ari Tauslahti / Yle

Juuri nyt vireillä oleva maakuntauudistus poistaa toteutuessaan Suomen kartalta noin 400 sosiaali- ja terveysalan toimijaa.

Tilalle synnytetään lakimuutoksen myötä 21 alueellista toimijaa, joihin myös maakunnalliset pelastuslaitokset sulautetaan.

Luvassa lähes kolme vuotta kestävä muutos, joka vaikuttaa kymmeniin tuhansiin työntekijöihin, kaikkiin Suomen kuntiin ja kansalaisiin.

Pohjois-Karjala on maakuntauudistuksen osalta edelläkävijä ja mallioppilas. Siinä missä muut maakunnat vasta järjestelevät joukkojaan, on Pohjois-Karjalassa eletty sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja pelastuslaitoksen rinnakkaiseloa jo kolme vuotta.

Kokemukset ovat positiivisia, ja niitä hyödynnetään valtakunnallisesti.

Pohjois-Karjalassa Siun soten ja pelastustoimen yhteistyön parhaita puolia ovat inhimillisyys ja sitä kautta kustannustehokkuus.

– Synergiaetuja syntyy ennen kaikkea ensihoidossa, mutta monessa muussakin kohti. Hyvä esimerkki yhden ensihoidon yhden henkilön yksikkö, joka auttaa kotipalveluissa ja ikäihmisiä, toteaa Siun soten toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen.

Aiemmin ensihoitoyksikkö toimi ainoastaan ikään kuin taksina, joka kuljetti potilaita kotoa hoitoon. Pohjois-Karjalassa apu pyritään viemään kotiin. Potilas kuljetetaan hoitoon vain, jos tilanne ehdottomasti niin vaatii.

– Eniten tästä hyötyvät asiakkaat, jotka saavat parempaa palvelua. Potilas voidaan tutkia ja hoidon tarvetta arvioida jo kotona, eikä aina tarvitse lähteä hoitoon, toteaa pelastusjohtaja Markus Viitaniemi.

Mies katsoo kaukaisuuteen
Pohjois-Karjalan pelastusjohtaja Markus Viitaniemi aloittaa osa-aikaisena projektipäällikkönä sisäministeriössä päätehtävänään uudistuksen koordinointi pelastuslaitoksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon osalta. -Tuleva rahoitus ja rahoituksen perusteet ovat myös meitä kiinnostaiva asia. Ari Tauslahti / Yle

Lopputulos ei olisi kopio Pohjois-Karjalasta

Viisikymppinen mies hakkaa halkoja mökkitontilla Ilomantsin Hattuvaarassa ja kaatuu. Sydänkohtaus. Matkaa Pohjois-Karjalan keskuskaupunkiin Joensuuhun ja sairaalaan on lähes sata kilometriä. Ehtiikö apu ajoissa paikalle? Voiko siihen luottaa?

Tämä on kuviteltu esimerkki, mutta kysymys on sosiaali- ja terveydenhuollon maakuntauudistuksen tärkein. Ihmisten elämän turvaaminen on perustehtävä, jonka on oltava myös jatkossa varmaa ja saumatonta.

Tätä ja muita pelastusalan kysymyksiä Pohjois-Karjalan pelastusjohtaja Markus Viitaniemi nyt pohtii.

– Olemme ainoa maakunta, jossa pelastuslaitos ja sote ovat toimineet yhdessä.

Viitaniemi toimii maakuntauudistuksen loppuvaiheen ajan sisäministeriössä. Osa-aikaisena projektipäällikkönä hänen tehtävänään on koordinoida valtakunnallista muutosta, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä ja pelastuslaitos toimivat rinta rinnan saman organisaation ja Y-tunnuksen alla.

– Tarkoitus ei ole suoraan kopioida Siun soten mallia, mutta kokemuksia voidaan hyödyntää.

Sote- ja pelastusjohtaja vannovat hyötyjen nimeen ja nostavat esimerkiksi poikkeustilanteen, jossa tykkylumi vei sähköt laajalta alueelta ja apua tarvittiin.

– Siitä on etua, kun kaikki pelastusjohtajasta ympäristöterveydenhuoltoon istuvat saman pöydän ympärille, toteaa Ilkka Pirskanen.

Sote-lakiesitys on lausuntovaiheessa. Lausuntojen takaraja on syyskuun lopussa.

Jos lakiesitys hyväksytään, työ maakunnissa alkaa vuoden päästä, syyskuussa 2021.

Siun Soten toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen.
Maakuntauudistuksen jälkeen sosiaali- ja terveyspuolen sekä pelastuslaitoksen rahoitus tulee kuntien sijaan valtiolta. Rahaa alueella jakaa itsenäinen maakunta. -Tiukassa paikassa viimeisen sanan sanoo konsernijohto, tietää Siun soten toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen. Heikki Haapalainen / Yle

Uhka on rahoituksen riittävyys

Muutos on melkoinen mylläys – ja loppukiri. Luvassa on lähes kolme byrokratiantäyteistä vuotta.

Maakuntauudistuksen tarkoituksena on tiivistää valtakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen toimijoiden määrä noin 400:sta 21:een.

Toimijoiden määrä kutistuu myös maakunnissa. Esimerkiksi Pohjois-Savossa sosiaali- ja terveyspuolella sekä pelastustoimessa toimii tällä hetkellä pelastusjohtaja Jukka Koposen mukaan 19 eri järjestäjää; vuoden 2023 alusta toimijoita on vain yksi.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluiden rahoittamisesta vastaisi jatkossa valtio, joka jakaa rahaa 21 maakunnalliselle toimijalle. Lisäksi Helsingin kaupunki vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan.

– Uhka on rahoituksen riittävyys. Tuleeko valtiolta riittävästi rahaa sotelle ja pelastustoimelle, jotta kaikki tarvittavat palvelut voidaan tuottaa, pohtii pelastusjohtaja Jukka Koponen Pohjois-Savosta.

Oma lukunsa ovat muutoskustannukset, uuden systeemin rakentaminen ja käynnistäminen.

Vaikka Pohjois-Karjalan esimerkkejä voi hyödyntää, on muutoksen läpivienti ja uuden aloittaminen joka paikassa oma prosessinsa. Tilanne on eri alueilla erilainen. Pohjois-Savossa on sairaanhoitopiiri, mutta myös yliopistollinen sairaala, lisäksi yhden keskuskaupungin ympärillä monta kaupunkia. Kajaanissa on soten kuntayhtymä mutta pelatuslaitos erillinen.

– Tavoitteena on rakentaa pelastustoimen osalta yhdenmukainen malli koko Suomeen vuoteen 2023 mennessä, kiteyttää Viitaniemi.

Maakunnille on luvattu itsehallinto. Muun muassa Pohjois-Savossa pohditaan, onko se aitoa itsehallintoa vai ohjaillaanko alueita rahoituksen kautta.

–Valtio-ohjauksen pitäisi olla strategisella tasolla ja koskea lisäksi ylimaakunnallisia asioita. Valtio olisi tavallaan varmistaja ja katsoisi perään, että koko maassa olisi riittävät ja yhdenvertaiset palvelut, toivoo Jukka Koponen.

Sisäministeriön alainen, mutta kuka sanoo viimeisen sanan?

Sisäministeriön projektipäällikön ja alueellisen pelastusjohtajan mukaan pelastustoimi ei ole jatkossakaan sote-alisteinen. Takuu tähän on, että pelastustoimea ohjaa sisäministeriö.

– Pelastuslaitos on oma yksikkönsä, joka toimii soten kanssa samassa organisaatiossa mutta rinnakkain, vakuuttaa Markus Viitaniemi.

Pohjois-Karjalassa pelastuslaitoksen ja Siun soten rinnakkaiselon kolme vuotta ovat sujuneet hyvässä hengessä, eikä kipukohtia ole tullut, mikäli Markus Viitaniemeä ja Ilkka Pirskasta uskominen.

– Pelkoja on paljon, että pelastustoimi jäisi pikkuveljen asemaan. Tiukassa paikassa konsernijohto sanoo viimeisen sanan. Päätösvalta on pelastuslaitoksen johtokunnalla sekä viime kädessä Siun soten hallituksella ja valtuustolla, toteaa Siun soten johtaja Ilkka Pirskanen.

Pelastuslaitoksen osuus on euromääräisesti pieni kokonaisuudessa, jossa mukana on koko sosiaali- ja terveystoimi.

– Mutta toiminnan vaikuttavuus ja arvostus on merkittävä. Pelastuslaitos on ensihoidon ja avun ensimmäinen lenkki, alleviivaa Pirskanen.

Taloushaasteet ajavat eteenpäin, eikä niiltä ole vältytty soten ja pelastuslaitoksen yhdistymisen jälkeen.

– Siun soten tiukkuus on koskettanut myös pelastuspuolta. Yhteistoimintaneuvottelut ovat takana. Myös ensi vuoden ensihoidon rahoitus on auki, ja nyt tulos on alijäämäinen, toteaa Viitaniemi.

Epäilijöitä riittää, eikä perusteitta

Raha ratkaisee ja sanelee. Se on koko sote- ja maakuntauudistuksen takana.

– Raha vain ei tällä hetkellä riitä millään siihen, mitä palveluiden tuottamiseen tarvitaan, tiivistää Markus Viitaniemi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita on paukuteltu uusiin asentoihin Suomessa jo 15 vuotta, Paras-uudistuksesta lähtien perusteena ovat aina olleet kustannustehokkuus ja yhdenvertaisuus.

Uudistuksen tarve on muuttunut alun ilmeisestä kohti välttämätöntä. On sanottu, että Suomi ei selviä ilman sote-uudistusta. Sitä ei tiedä kukaan, selviääkö sen myötäkään.

– Talousviisaat ovat kertoneet, että väestön ikääntymisen vuoksi tarvitsemme leveämpiä hartioita tarjoamaan hoivaa ja hoitopalveluita. Tehokkuus syntyy, kun organisaatioiden määrää vähennetään, kertoo Jukka Koponen.

Ryminä käy, kun 400 organisaatiota yhdistetään 21:ksi ja kymmenien tuhansien työntekijöiden työsopimukset uusitaan ja kalusto, tontit ynnä muu vaihtaa omistajaa.

Aiheesta voi keskustella 30.9.2020 kello 23.00 saakka.

Lue myös:

Kokkolan kaupunki toivoo joustavuutta tulevaan sote- ja maakuntauudistukseen

Essoten luonnos: Savonlinnan seudun siirtyminen Pohjois-Savoon hajottaisi Etelä-Savon pelastuslaitoksen ja aiheuttaisi perustuslaillisia ongelmia

Lue seuraavaksi