1. yle.fi
  2. Uutiset

Mikä nettisisältö on haitallista ja pitää poistaa? Mediajätit ja mainostajat sopivat ensi kertaa säännöistä

Yli tuhat tuotemerkkiä oli lopettanut viime vuoden aikana nettimainontansa kiistan kohteina olevilla somealustoilla.

media
Kuvassa on älypuhelin.
Uudessa sopimuksessa on yksilöity 11 nettisisältöjen ei-toivottua aihealuetta, joita ei tulisi olla julkisesti esillä. Kuvituskuva.Rungroj Yongrit / EPA

Netissä mainostavat yritykset ovat pitkällisten neuvottelujen jälkeen saaneet mediajättien Facebookin, Twitterin ja YouTuben kanssa aikaan sopimuksen, joka määrittelee, millainen nettisisältö on haitallista ja poistettavaa. Asiasta kertoo talouslehti Financial Times. (siirryt toiseen palveluun)

Mediayhtiöiden kanssa asiasta neuvotteli mainostajien yhteisjärjestö World Federation of Advetisers.

Sopimus (siirryt toiseen palveluun)koostuu neljästä osasta. Netin vihapuheelle ja aggressioille on laadittu määritelmä ja toimijat ovat sopineet vihapuheen raportoimisesta.

Lisäksi neuvotteluissa sovittiin, että ulkopuoliset arvioijat otetaan mukaan tarkkailemaan järjestelmän toimivuutta. Järjestelmä otetaan käyttöön ensi vuoden loppupuolella.

Mainostajat saivat sisältöalustojen omistajilta lupauksen, että ne saavat lisää valtaa päättää mainostensa sijoittelusta.

Mainosboikotilla oli vaikutusta

Suuret mediayhtiöt ovat joutuneet yhä ankaramman arvostelun kohteeksi, koska niiden ei ole todettu hillitsevän riittävästi netissä rehottavaa vihapuhetta.

Viime vuonna mainosyhtiöt perustivat Global Alliance for Responsible Media -yhteiselimen neuvottelemaan mediayhtiöiden kanssa pelisäännöistä.

Samaan aikaan yli tuhat mainostajaa veti mainoksensa pois nettialustoilta vauhdittaakseen neuvotteluja ja osoittaakseen, etteivät ne hyväksy omien sisältöjensä sekaantumista vahingolliseen nettiaineistoon.

Financial Timesin mukaan mainosboikotilla oli vain vähäinen vaikutus mediayhtiöiden talouteen, mutta yhtiöiden maineen heikkeneminen oli pahempi kolaus. Samaan aikaan yleisö alkoi kiinnittää yhä enemmän huomiota vihapuheeseen.

Facebookin Mark Zuckerberg ei säiky mainostajien katoa – "He palaavat kyllä"

Uudessa sopimuksessa on yksilöity 11 nettisisältöjen ei-toivottua aihealuetta, joita ei tulisi olla julkisesti esillä. Niitä ovat muiden muassa pornografia, törkeän alatyylinen puhe ja laittomat huumeet.

Lisäksi neuvottelijat huomioivat, että on olemassa aiheita, jotka ovat sallittuja, mutta ongelmallisia osalle mainostajista. Näitä ovat esimerkiksi aseiden ja ammusten esilläolo.

Tutkija ei ole vakuuttunut

Mediayhtiöt sanovat olevansa tyytyväisiä sopimuksen syntymiseen.

– Ennen tätä [sopimusta] kullakin alustayhtiöllä oli oma käsityksensä ongelmasta. Ennen kuin alamme puhua yhteistä kieltä, emme voi löytää ratkaisuakaan, sanoi lehden haastattelema Unilever-yhtiön mediajohtaja Luis Di Como.

Ratkaisu saa myös arvostelua. Entinen europarlamentin jäsen ja nykyään Stanfordin yliopistossa kyberpolitiikkaa tutkiva Marietje Schaake kyseenalaistaa lehden haastattelussa median itsesääntelyn toimivuuden.

– Tämä on uusi esimerkki siitä, että yritykset asettavat itse säännöt itselleen, kun demokraattiset hallitukset ovat jättäneet ne asettamatta.

– Tämänkaltaiset sopimukset palvelevat luultavasti paremmin bisneksen etua kuin julkista etua. Jos mainostajat sanovatkin olevansa tyytyväisiä, en välttämättä usko, että se olisi askel oikeaan suuntaan demokratian kannalta, Schaake pohtii.

Lue seuraavaksi