1. yle.fi
  2. Uutiset

EU-komission ehdottama maahanmuuttouudistus pakottaisi jäsenmaat solidaarisuuteen – Pakollista taakanjakoa ei kuitenkaan esitetä

Kaikkien EU-maiden on jatkossa osallistuttava turvapaikanhakijoiden käsittelyyn tavalla tai toisella.

maahanmuuttopolitiikka
Münchenissä osoitettiin sunnuntaina mieltä ja vaadittiin kreikkalaisten pakolaisleirien evakuoimista ja turvapaikanhakijoiden jakamista muihin EU-maihin.
Saksassa Münchenissä osoitettiin sunnuntaina mieltä ja vaadittiin kreikkalaisten pakolaisleirien evakuoimista ja turvapaikanhakijoiden jakamista muihin EU-maihin.Lukas Barth-Tuttas / EPA

BRYSSEL EU:n komissio julkisti vihdoin keskiviikkona kauan odotetun maahanmuuttopaketin. Siinä ei esitetä pakollista taakanjakoa eli jäsenmaiden ei ole pakko asuttaa ihmisiä, joilla on oikeus jäädä unionin alueelle.

Sen sijaan komissio ehdottaa, että jäsenmaa voi valita ottaako se maahanmuuttajia tai pakolaisia vai osallistuuko jäsenmaa palautuksiin.

Olen optimisti, mutta ei tästä helppoa tule.

Ylva Johansson, muuttoliike- ja sisäasioiden komissaari

Sisäasioista vastaava ruotsalaiskomissaari Ylva Johansson sanoo Ylen haastattelussa, että yksikään jäsenmaa ei ole esitykseen tyytyväinen, mutta kaikki ovat valmiita neuvotteluihin.

– Olen optimisti, mutta ei tästä helppoa tule, sanoo Johansson.

Käytännössä järjestelmä toimii näin: Jos Suomi ottaa vastatakseen vaikkapa 200 ihmisen palautuksista, mutta onnistuu palauttamaan vain 180, Suomen on sijoitettava loput 20.

Suomi voi myös päättää ottaa oleskeluluvan tai pakolaisstatuksen saaneita.

Sisäasiainkomissaari Ylva Johansson
Sisäasiainkomissaari Ylva Johansson.Olivier Hoslet / EPA

Eurooppaan tulee 2–2,5 miljoonaa ihmistä vuosittain

Eurooppaan saapuu vuosittain yli kaksi miljoonaa ihmistä, joilla on oleskelulupa. Lähes puolet heistä palaa kotimaahansa, mutta EU:n alueelle jää silti komission arvion mukaan 1–1,5 miljoonaa ihmistä. Osa avioituu, osa tulee työhön, osa perheen yhdistämisen vuoksi tai saa turvapaikan.

Sen lisäksi Eurooppaan pyrkii vuosittain noin 140 000 ihmistä, jotka saapuvat alueelle lähinnä laittomia reittejä pitkin ja sen virran komissio haluaa tukkia.

– Minä haluan Eurooppaan vähemmän laittomasti saapuvia, mutta en vähempää maahanmuuttajia tai pakolaisia, sanoo komissaari Johansson.

Dublin-järjestelmästä luovutaan

Komission painopiste on palautuksissa. Johanssonin mukaan jäsenmaat olisivat kyllä valmiita ottamaan maahanmuuttajia ja pakolaisia, mutta on vaikea selvittää ketkä ovat oikeutettuja pysyvään oleskelulupaan tai turvapaikkaa.

Kun tällä hetkellä kaikki hakemukset käsitellään siinä maassa, johon henkilö on ensimmäisenä EU-alueella saapunut, haluaa komissio, että useampi valtio ottaa vastuuta. Koko Dublin-järjestelmästä luovutaan. Uusi nimi on Turvapaikka- ja maahanmuuttoasetus.

Minä haluan Eurooppaan vähemmän laittomasti saapuvia, mutta en vähempää maahanmuuttajia tai pakolaisia.

Ylva Johansson, muuttoliike- ja sisäasioiden komissaari

Käytännössä oleskelulupa- tai turvapaikka-anomus käsiteltäisiin maassa, jossa henkilöllä on perhettä (koskee myös sisaruksia), jossa hän on aiemmin opiskellut tai tehnyt töitä ei siis välttämättä siinä maassa, johon henkilö on ensin saapunut. Esimerkiksi Italiaan saapuva henkilö saisi asiansa käsittelyyn Suomessa, jos hänellä on vaikkapa sisar Suomessa.

Prosessia on tarkoitus nopeuttaa huomattavasti

Komissio esittää, että maahantulon yhteydessä tehtävä riskiselvitys on tehtävä viidessä päivässä.

Tässä selvityksessä henkilöltä otetaan sormenjäljet, tarkistetaan henkilöllisyys ja tehdään terveys- ja turvatarkastus. Sen jälkeen tehdään päätös, käsitelläänkö henkilön hakemus normaalissa prosessissa vai rajamenettelyssä. Jälkimmäiseen siirretään yleensä ihmiset, jotka tulevat maasta, josta saapuville harvoin myönnetään pakolaisstatusta.

Pakolaisia Karatepen telttaleirissä Lesboksella lauantaina.
Pakolaisia Karatepen telttaleirissä Lesboksella lauantaina.Vangelis Papantonis / EPA

Komissio haluaa, että koko prosessi on hoidettu 12 viikossa. Uusia koontileirejä ei aiota perustaa vaan nopeuttaa oleellisesti ihmisten sijoittamista Euroopassa tai palauttamista.

Kun henkilön asemasta on annettu päätös, voi jäsenmaa päättää, ottaako se vastaan oleskeluluvan tai pakolaisstatuksen saaneita vai hoitaako palautuksia. Käytännössä palautusten hoitaminen tarkoittaa paperisotaa ja kuljetuksia takaisin lähtömaahan.

Oleskeluluvan tai turvapaikan saaneen uudelleensijoittamisesta komissio korvaa 10 000 euroa aikuisesta ja 12 000 euroa lapsesta.

Taakanjako perustuisi puoliksi jäsenmaan väkilukuun ja puoliksi bruttokansantuotteeseen. Aiemmin paljon pakolaisia vastaanottanut maa velvoitettaisi ottamaan 10 prosenttia taakastaan vähemmän ihmisiä, jos maa on viiden edellisen vuoden aikana ottanut vastaan vastuutaan huomattavasti enemmän ihmisiä .

Esimerkiksi Saksa ja Ruotsi, jotka ovat ottaneet paljon sekä maahanmuuttajia, että pakolaisia kantaisivat nyt pienemmän taakan.

Komissaari Ylva Johansson ei usko ehdotuksen menevän läpi helposti. Vastusta tulee hänen mukaansa varmasti jokaisesta jäsenmaasta.

– Minkään maan huoli ei ole toista tärkeämpi., sanoi komission varapuheenjohtaja, kreikkalainen Margaritis Schinas keskiviikon lehdistötilaisuudessa.

EU:n epäonnistuminen vuonna 2016 on Schinasin mukaan kaikilla hyvin tiedossa, mutta EU:n työn pitää perustua vastuuseen ja solidaarisuuteen, hän sanoi.

Pakolaisista on riidelty viisi vuotta

EU on etsinyt yhteistä kantaa maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaan viisi vuotta, aina vuoden 2015 pakolaiskriisistä lähtien. Ensimmäinen yritys kaatui juuri jäsenmaiden riitaan taakanjaosta eli ihmisten uudelleensijoittamisesta ympäri Eurooppaa.

Poliisi vartioi Serbiasta Unkariin saapuneita turvapaikanhakijoita syyskuussa 2015.
Poliisi vartioi Serbiasta Unkariin saapuneita turvapaikanhakijoita syyskuussa 2015.Zoltan Gergely Kelemen / EPA

Esimerkiksi Unkari ja Puola ovat kieltäytyneet ottamasta vastaan maahanmuuttajia ja pakolaisia eikä maiden kannat tälläkään kierroksella todennäköisesti ole lämmenneet.

Komission näkemyksen mukaan EU:lla ei ole enää varaa jatkaa nykyisellään, jossa hidas ja kestämätön järjestelmä istuttaa Eurooppaan pyrkijöitä leireillä vuosikausia. Se on myös omiaan ruokkimaan laitonta maahanmuuttoa ja ihmissalakuljetusta.

Kriisitilanteessa, kuten vaikka pandemiassa tai luonnonkatastrofissa, jossa yhteen jäsenmaahan saapuu kerralla sen kestokyvyn ylittävä määrä ihmisiä, komissio päättäisi, minne Eurooppaan pyrkijät sijoitettaisi.

Ratkaisua tästä ei tekisi siis neuvosto eli jäsenmaat. Näin komission mielestä hätätilanteessa voitaisiin ohittaa riita taakanjaosta.

Tämä ajatus varmasti kohtaa eniten vastustusta, koska siinä komissio ottaisi päätösvaltaa yli jäsenvaltioiden.

Neuvotteluista tulee vaikeat, sillä EU-parlamentti on neuvotteluosapuoli. Se ei siis ainoastaan hyväksy tai hylkää lakiesityksiä vaan sillä on mahdollisuus vaatia asetuksiin muutoksia.

Esitys EU:n uudesta maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta on nyt annettu jäsenmaille ja EU-parlamentille käsiteltäväksi. Jäsenmaiden puolelta sitä käsittelevät sisäministerit.

Lue lisää:

Maailmanlaajuinen tutkimus: Suhtautuminen maahanmuuttajiin huonontunut hieman – maailman nuivimmat ihmiset Balkanilla

Lesboksen saarella vallitsee kaaos tulipalojen tuhottua pakolaisleirin – Kreikka sanoo turvapaikanhakijoiden sytyttäneen tulipalot

Morian tulipalo muistutti Kreikan pakolaisleirien saaristosta – miksi tuhansia ihmisiä on jumissa Egeanmeren saarilla?

Maahanmuuttoviraston tuore ylijohtaja povaa koronan jälkeen reipasta kasvua turvapaikanhakijoiden määrään: "Välimeren alueella on painetta tulla Eurooppaan"

Miksi Suomen ja muiden EU-maiden tulisi auttaa Kreikkaa ja ottaa yksin tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita? Lue lyhyet vastaukset

Kirjeenvaihtajalta: EU:n täytyy parantaa tahtia, jos se haluaa eroon sitä uhkaavasta loputtomasta pakolaiskriisistä

Lue seuraavaksi