1. yle.fi
  2. Uutiset

Kuopion lentoasema juhlii 80-vuotista taivaltaan keskellä ilmailun suurinta kriisiä – kentän paikaksi oli vaihtoehtoja, mutta Siilinjärvi vei voiton

Jutusta löytyvässä videossa Hannu Karpo selostaa ilmailunäytöstä asemalla vuonna 1963.

lentoliikenne
Finnairin kone ja asema noin vuonna 1970.
Kuopion lentoasema tiettävästi 1960–1970-lukujen taitteessa.Ylen arkisto

Kuopion lentoasema juhlii 80-vuotista historiaansa tilanteessa, jossa kiitoradalle laskeutuu vain yksi Helsingistä saapuva ja sinne palaava matkustajakone päivässä. Finnairin koneen ja hävittäjien lisäksi kentällä lentää joitakin yksityisiä koneita.

Keskellä ilmailun historian suurinta kriisiä lentoasemalla kuitenkin uskotaan tulevaisuuteen.

– Kyllä tulevaisuus aivan varmasti olemassa, mutta minkälainen, sitä ei vielä voi tietää. Kyseessä on kuitenkin Itä-Suomen suurin lentoasema, varmasti tässä pysytään, toteaa lentoaseman päällikkö Raija Niskanen.

Matkustajamäärä on vähentynyt koronapandemian aikana 75 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Kuopion lentoaseman johtaja Raija Niskanen lentoaseman edessä.
Kuopion lentoaseman johtaja Raija Niskanen. Lentoaseman juhla on "sattuneesta syystä" yhteinen täytekakkuhetki henkilöstön kesken.Marianne Mattila / Yle

Kuopion lentoasema on myös Karjalan lennoston tukikohta, joten matkustajaliikenteen vähenemisestä huolimatta henkilökunta on paikalla joka päivä.

– Lentoasema tarjoaa palveluita 24/7, Niskanen korostaa.

Katso ja kuuntele:

Ajatus lentoasemasta Savoon keksittiin jo sata vuotta sitten

Kuopion lentoaseman kautta matkustaneet tietävät näkymän, joka sitä ympäröi. Asema on rakennettu kuin Kallaveden kainaloon. Ylhäältä katsottuna vesistö, niemet, salmet ja saaret erottuvat selvästi.

Sopivaa lentoaseman paikkaa etsittiin aikoinaan vuosien ajan.

Ensin, 1920-luvulla, suunnitelmissa oli vesilentosatama. Se oli tarkoitus rakentaa Kuopion keskustan kupeeseen Väinölänniemelle.

– Ilmeisesti melko pian huomattiin, että maalla oleva lentokenttä tulisi olemaan paljon edullisempi, helpommin saavutettava ja toiminnallisesti järkevämpi vaihtoehto, Niskanen kertoo.

Kuopion lentoasema vuonna 1989.
Lentoasema vuonna 1989.Ylen arkisto

Toden teolla hanke eteni vuonna 1936, kun Kuopion kaupunki ja Suomen ilmapuolustusyhdistys tekivät anomuksen lentoaseman perustamisesta silloiselle kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle.

– Sen jälkeen sopivaa paikkaa etsittiin Iisalmen ja Suonenjoen seuduilla, mutta Siilinjärven pitäjän Hakkaralan kylän Jälänniemi oli lopulta paikka, johon päädyttiin, lentoaseman päällikkö Niskanen kertoo.

Kuopion lentoasema edestä kuvattuna.
Suurin osa Kuopion lentoaseman läpi kulkevista matkustajista on liikematkustajia.Marianne Mattila / Yle

Nykyään paikka tunnetaan Rissalana ja arkipuheessa Siilinjärvellä sijaitseva Kuopion lentoasema on Rissalan lentokenttä.

Ensimmäinen siviililento vei Hyvinkäälle

Päätös lentoaseman rakentamisesta tehtiin vuonna 1939. Rakennustyö alkoi samana päivänä, kun talvisota syttyi.

Asema ja kaksi kiitotietä olivat valmiit seuraavana keväänä. Ensimmäinen kone laskeutui kentälle 14. toukokuutta vuonna 1940.

Sotavuodet Kuopion lentoasema oli sotilaskäytössä.

– 1940-luvun alussa asema oli jonkin aikaa saksalaisten ylläpitämä, Niskanen sanoo.

Karjalan lennosto siirtyi Kymenlaakson Utista Pohjois-Savoon Rissalaan vuonna 1960.

Finnairin kone lentokentällä.
Aseman historian vilkkain vuosi on 2006, jolloin Kuopion kautta lensi 332 000 matkustajaa. Finnairin lisäksi asemalla operoivat tuolloin Blue One Helsinkiin ja Air Baltic Riikaan.Marianne Mattila / Yle

Ensimmäinen siviililento oli vuonna 1946, kun Aero-yhtiö aloitti lennot Kuopioon. Kuopio–Helsinki-reitillä lennettiin ensin Hyvinkäälle.

– Helsinki-Vantaan lentoasemaa ei oltu vielä rakennettu ja Malmilla ei saatu vielä toimia, Niskanen kertoo.

Lentomatka Hyvinkäälle kesti puolitoista tuntia, jonka jälkeen matka jatkui linja-autolla pääkaupunkiin.

Kone oli 15-paikkainen DC2. Lentolippu maksoi reilut 3 000 markkaa.

Aero lensi Kuopioon ensin vain kesäkaudella. 1950-luvun puolenvälin jälkeen Kuopiosta pääsi lentäen ympäri vuoden.

Lentoaseman historiassa on koettu myös onnettomuuksia

Yksi ilmailun historian pahimpia onnettomuuksia tapahtui vuonna 1978, kun Kuopion kentältä noussut kone tippui läheiseen Juurusveteen. Kaikki koneessa olleet 15 henkilöä menehtyivät.

Viimeisin tiukka paikka oli elokuun lopussa, kun harrastekäytössä ollut museolentokone teki mahalaskun kentälle.

– Siinä oli aihetta todelliseen vaaratilanteeseen, mutta kokenut kapteeni sai koneen tuotua sillä tavalla alas, että pelkkä pelti rutisi, Kuopion lentoaseman päällikkö Raija Niskanen kertoo.

Vaaratilanteita varten harjoitellaan säännöllisesti.

– Ollaan valmiudessa, jos jotain sattuu niin osataan toimia.

Voit keskustella jutusta 27.9. kello 23 saakka.

Lue lisää:

Finnair aikoo lopettaa Suomen sisäiset lennot viidelle maakuntakentälle maaliskuussa – ministeriö kaavailee, että valtio ostaisi lentoliikennettä sen jälkeen

Kotimaan lentomatkustus ei ehkä palaa lainkaan koronaa edeltäviin määriin – liikemiehille taksilentoja

Lue seuraavaksi