1. yle.fi
  2. Uutiset

Suomeen aukeaa pian laitos, jollaista muualla Euroopassa ei ole, ja se voi ratkaista jopa 100 000 tonnin tekstiilijäteongelman – millainen lumppu sopii kiertoon

Suomeen nousee Euroopan ensimmäinen kotien tekstiilejä kierrätykseen jalostava laitos. Luvassa satoja uusia työpaikkoja.

kierrätys
Meeri Alin, projektityöntekijä, HSY
Meeri Alin työskentelee Helsingin Kivikon jätepalvelukeskuksessa, josta tekstiilit lähetetään esilajittelun jälkeen uuden jalostuslaitoksen käsiteltäväksi. Voit katsoa videolta lumpun matkan keräyslaatikosta kiertoon. Video: Ronnie Holmberg / Yle, Antti Kolppo / Yle

Suomeen on rakenteilla Euroopan ensimmäinen kotitalouksien tekstiilejä kierrätykseen jalostava laitos. Turun alueelle Paimioon tuleva uusi jalostuslaitos muokkaa kotitalouksien tekstiilit sellaiseen muotoon, että teollisuus voi käyttää kuidut uusien tuotteiden valmistamiseen.

Jalostuslaitosta rakentavan Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n kiertotalousasiantuntija Sini Ilmonen sanoo, että uusi jalostuslaitos käynnistetään Paimiossa ensi kesänä.

– Tavoitteena on, että ensi kesänä meillä olisi yksi tekstiilikuitujen mekaaninen avauslinjasto pilottivaiheessa palvelemassa tekstiilikuitujen hyödyntäjiä. Suunnitelmissa on laajentaa toimintaa vaiheittain, Ilmonen sanoo.

Suomessa kertyy vuosittain jopa 70 000–100 000 tonnin tekstiilijätevuori, jolle on haettu kuumeisesti ratkaisua. Suomesta on puuttunut tekstiilikuitujen avauslaitos ja tämä puuttuva lenkki on hidastanut toimivan kierrätysketjun rakentamista.

Suomi etenemässä EU:n vaatimuksia nopeammin

Suomen uudessa jätelakiehdotuksessa esitetään, että tekstiilien erilliskeräysvelvoite tulisi voimaan jo vuonna 2023. EU:n direktiivi velvoittaa jäsenmaita keräämään tekstiilit vuoden 2025 alusta. Hallituksen asettama työryhmä esittää siis uudistukselle EU:n vaatimuksia ripeämpää aikataulua.

Meeri Alin, projektityöntekijä, HSY
Poistotekstiilien alueellisesta keräämisestä huolehtivat noin kolmekymmentä kuntien omistamaa jätelaitosta eri puolilla Suomea.Ronnie Holmberg / Yle

Uudistus toisi aluksi kaupunkeihin alueelliset keräyspisteet, mutta jatkossa myös asuinkiinteistöihin voisi tulla omat keräyslaatikot.

Poistotekstiilin keräämisestä huolehtivat noin kolmekymmentä kuntien omistamaa jätelaitosta. Jätelaitokset päättävät itsenäisesti, miten keräys käytännössä toteutetaan ja peritäänkö jätelaitokselle toimitetusta tekstiilistä maksu.

Esimerkiksi Helsingissä tekstiilijätteestä on peritty 10 euroa kuutiolta tai kaksi euroa jätesäkiltä. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n kiertotalousasiantuntijan Sini Ilmosen mukaan pienellä maksulla voi olla positiivinen vaikutus.

– Ihmiset tuntuvat katsovan tarkemmin, mitä keräykseen tuovat.

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) Sortti-asemilla on kerätty poistotekstiiliä noin vuoden. Tekstiiliä on tuotu keräykseen lähes 120 000 kiloa eli noin 50 kuorma-autollista 10 kuukauden aikana.

Meeri Alin, projektityöntekijä, HSY
Meeri Alin toivoo, että kierrätykseen tuotaisiin vain puhtaita, kuivia ja hajuttomia vaatteita. Ronnie Holmberg / Yle

HSY:n projektityöntekijä Meeri Alin kertoo, että kierrätykseen tuodusta tekstiilistä suurin osa kelpaa kierrätykseen. Noin 30 prosenttia tekstiilistä on sellaista, jota ei voi jatko jalostaa uusien tuotteiden raaka-aineeksi.

– Sortti-asemille on tuotu vuoden aikana paljon hyvää tekstiiliä, joka voidaan kierrättää uusioraaka-aineeksi. Mutta valitettavan paljon on myös märkää, homeista tai haisevaa tekstiiliä, jota ei voida käyttää, Alin toteaa.

Kierrätykseen kelpaavat puhtaat, kuivat ja hajuttomat tekstiilit

Meeri Alin työskentelee Kivikon jätepalvelukeskuksessa, jonne toimitetaan 9 tonnia tekstiiliä kuukaudessa. Alin korostaa, että kierrätykseen kelpaavat vain puhtaat, kuivat ja hajuttomat vaatteet ja tekstiilit.

– Työvaatteitakin voi toimittaa kierrätykseen, mutta esimerkiksi asfalttityöntekijöiden työvaatteita emme voi ottaa, Alin naurahtaa.

Lumppukierrätyspiste Vantaan Kivistössä.
Vaatekeräykseen päätyy myös sellaista roinaa, mikä sinne ei kuulu.Ronnie Holmberg / Yle

Keräykseen sopivat rikkinäiset ja loppuun kuluneet vaatteet ja kodintekstiilit: takit, housut, hameet ja paidat sekä lakanat, pyyhkeet ja pöytäliinat.

– Tärkeää on, että tekstiilit ovat kuivia ja puhtaita, mutta niiden ei suinkaan tarvitse olla pestyjä tai tahrattomia, Alin sanoo.

Alin muistuttaa, että keräysastiaan ei saa tuoda myöskään peittoja, tyynyjä, mattoja eikä alusvaatteita tai sukkia.

Eri puolilla Suomea sijaitsevat kuntien jätelaitokset esilajittelevat kerätyn tekstiilin, jonka jälkeen se viedään Turkuun odottamaan jatkokäsittelyä. Ensi kesänä Paimiossa käynnistyvä jalostuslaitos muokkaa poistotekstiilit kierrätyskuiduksi teollisuuden tarpeisiin.

Meeri Alin, projektityöntekijä, HSY
Meeri Alinin mukaan tämä paita kuuluisi kirpputorille, eikä tekstiilikuidun uusiokäyttöön.Ronnie Holmberg / Yle

Kiinteistöliitto: tekstiilien keräysastiat eivät sovi jätekatoksiin

Uudistuksen on kaavailtu tuovan aluksi kaupunkeihin alueelliset keräyspisteet, mutta hankkeen yhteydessä on pohdittu myös keräysastioiden sijoittamista taloyhtiöiden jätekatoksiin.

Lounais-Suomen Jätehuollon kiertotalousasiantuntija Sini Ilmonen ei kiinteistökohtaisista keräysastioista innostu, koska tekstiilimateriaalin olisi pysyttävä keräyksen aikana puhtaana ja kuivana.

– Tässä haetaan edelleen kokemuksia erilaisista toimivista keräystavoista.

Myös Kiinteistöliitto torjuu ajatuksen keräyksen laajentamisesta alueellisista keräyspisteistä kiinteistökohtaiseksi velvoitteeksi.

Kiinteistöliiton Varsinais-Suomen toiminnanjohtajan Juuso Kallion mukaan kiinteistökohtaisen keräyksen järjestäminen olisi vaikeaa ja kallista.

– Kustannuksia syntyy koko kierrätysketjuun, myös kerääjille.

Kallio sanoo, että jäteastioita olisi myös vaikea sijoittaa sopivaan paikkaan, koska taloyhtiöiden pihat ja jätekatokset ovat usein varsin ahtaat.

Kallio muistuttaa, että kiinteistökohtaisia laatikoita on tullut viime vuosina taloyhtiöihin kiihtyvää tahtia muun muassa lasin, muovin, metallin ja kartongin keräyksen yhteydessä.

– Alueellinen keräys voisi olla realistinen ratkaisu, Kallio sanoo.

Lounais-Suomen Jätehuollon kiertotalousasiantuntijan Sini Ilmosen mukaan kaikki Suomen kunnalliset jätelaitokset ovat mukana kehittämässä valtakunnallista keräysjärjestelmää. Yhteistyökumppaneina keräyksessä voisivat mahdollisesti toimia myös paikalliset kirpputorit ja hyväntekeväisyysjärjestöt, joilla on vuosien kokemus ja toimiva infrastruktuuri keräämiseen ja usein myös lajitteluun.

Lounais-Suomen Jätehuollon kiertotalousasiantuntijan Sini Ilmosen mukaan tärkeintä on saada tekstiilit kiertoon.

– Tämän vuoksi olisi tärkeää, että keräyspisteet olisivat helposti saavutettavissa ja kierrätykseen tuominen ihmisille helppoa.

Lumppukierrätyspiste Vantaan Kivistössä.
Suurin osa kierräykseen tuodusta tekstiilistä kelpaa kierrätykseen. Noin 30 prosenttia kankaasta on sellaista, jota ei voi jatkojalostaa uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Ronnie Holmberg / Yle

Luvassa 150–300 uutta työpaikkaa

Teknologian tutkimuskeskus VTT on arvioinut, että mekaanisen tekstiilikierrätyksen markkinapotentiaali voisi olla vuosittain 60–120 miljoonaa euroa, ja työllisyysvaikutus voisi olla 150–300 henkilöä.

VTT:n erikoistutkijan Pirjo Heikkilän mukaan alan työllisyysvaikutus voi olla tulevina vuosina merkittävä.

– Keräyksen, lajittelun ja prosessoinnin lisäksi uusia mahdollisuuksia tarjoaa jatkossa kuitujen jalostaminen uusiksi tuotteiksi, Heikkilä sanoo.

Heikkilä toteaa, että kyseessä ovat EU:n kierrätykselle asettamat vaatimukset, joten uusia toiminnan mahdollisuuksia voi avautua yrityksille ulkomaillakin.

Lounais-Suomen Jätehuollon uusi jalostuslaitos Paimiossa sijoittuu saman katon alle toisen yrityksen kanssa. Lounais-Suomen Jätehuollon pyörittämä uusi jalostuslinja käsittelee kotitalouksilta kierrätykseen tulevat tekstiilit. Yksityisessä omistuksessa oleva Rester Oy puolestaan käsittelee yrityksistä kierrätykseen pantuja tekstiilejä.

Jalostuslaitoksen rakentamisen ja kehitystyön kokonaisrahoitus nousee lähes kolmeen miljoonaan euroon, josta Lounais-Suomen Jätehuolto rahoittaa noin puolet. Rahoittajina ovat myös Business Finland sekä kaikki Suomen kunnalliset jätelaitokset.

Korjattu 24.9.2020 kello 16.07: Korjattu otsikossa ja tekstissä 100 tonnia 100 000 tonniksi.

Lue myös:

Valtakunnallinen poistotekstiilinkeräys laajenee – käsittelyn pilottilinjasto rakennetaan Paimioon

Suomeen on perusteilla laitos, joka käsittelisi koko maan poistotekstiilit uusiokäyttöön

Lue seuraavaksi