1. yle.fi
  2. Uutiset

Vanhempien mielestä väkivaltaan puututaan kouluissa liian myöhään – Entinen kiusattu: "Voi olla yksi ainoa hetki, kun uhri mainitsee tunteistaan"

Rehtori muistuttaa, että kaikki, mitä kouluissa kiusaamisen ja väkivallan estämiseksi tehdään, ei välttämättä näy ulospäin.

kouluväkivalta
"Olen yksin loppuelämäni" – A2 Koulukiusaamis-illan nettikeskustelussa jaettiin suuri määrä kiusaamiskertomuksia
Vanhemmat toivovat, että heidät otettaisiin pienemmällä kynnyksellä mukaan tapausten selvittelyyn. Kuvituskuva.Jukka Koski / Yle

Avuttomuus, pettymys ja turhautuminen ovat tunteita, joita vanhemmat usein kokevat koulukiusaamis- ja väkivaltatapauksissa.

Nämä samat tunteet ovat nousseet pintaan myös viime päivien keskusteluissa Vantaan Kytöpuiston peruskoulussa tapahtuneen vakavan väkivallanteon jälkeen.

Vantaalla kuudesluokkaista poikaa lyötiin ja potkittiin koulun pihalla ja teosta epäiltyinä on neljä alle 15-vuotiasta lasta.

Entinen koulukiusattu, kiusatun lapsen vanhempi ja nykyisin työtä aiheen parissa Valopilkussa (siirryt toiseen palveluun) tekevä Tina Holmberg-Kalenius on seurannut uutisointia murheellisena. Väkivaltaa edeltää hänen mukaansa usein pitkä henkinen piina.

– Yleensä se alkaa huutelulla ja tönimisellä, jolla vähän testataan, kuinka pitkälle voidaan mennä. Jos huomataan, ettei siitä seuraa mitään, väkivalta raaistuu, sanoo Holmberg-Kalenius.

Häpeä ja pelko estää usein uhria puhumasta ja kiire puolestaan sulkee monesti aikuisten korvat. Tämä antaa kiusaamiselle mahdollisuuden yltyä väkivaltaan saakka.

– Se voi olla yksi ainoa hetki, kun uhri uskaltautuu mainitsemaan tunteistaan. Jos sillä hetkellä asia sivuutetaan tai sitä vähätellään, se voi olla viimeinen kerta, kun uhri asiasta kenellekään kertoo.

Rakkaudesta se hevonenkin potkii tai pojat ovat poikia ovat lausahduksia, jotka voivat pahimmillaan saada uhrin sietämään tilannetta ja ottamaan iskut vastaan.

Holmberg-Kalenius uskoo, että kouluissa kyllä tehdään paljon työtä näiden tilanteiden suhteen, mutta keinot ovat hyvin vähissä. Lisäksi asioita alkaa yleensä tapahtua vasta silloin, kun jotain todella ikävää on jo tapahtunut.

Vanhempainyhdistys: "Ei haluta myöntää, että kouluikäisetkin voivat olla susia toisilleen"

Vanhempien viestiä liian myöhäisestä puuttumisesta välittävät myös Helsingin ja Vantaan vanhempainyhdistykset. Ongelmiin tartutaan vanhempien kokemuksen mukaan monissa kouluissa vasta, kun jotain suurempaa tapahtuu.

– Niin kauan, kun asiat menevät hyvin, ongelmia vähätellään. Asia on niin arkaluontoinen, ettei sitä jotenkin haluta myöntää, että kouluikäisetkin voivat olla susia toisilleen, sanoo Vantaan vanhempainyhdistyksen Vanvaryn puheenjohtaja Katri Höök.

Vanhemmat toivovatkin, että heidät otettaisiin pienemmällä kynnyksellä mukaan tapausten selvittelyyn.

– Vanhempien pitäisi voida matalalla kynnyksellä ilmaista huolensa ja myös koulu voisi herkemmin kutsua vanhempia keskustelemaan ja etsimään ratkaisuja yhdessä, sanoo Helsingin vanhemmat ry Helvaryn puheenjohtaja Sanna Valtonen.

– Tämä vaatisi ihan kaupunkitasoista pitkäjänteistä suunnittelua. Tuntuu siltä, että nämä tilanteet tulevat aina eteen uusina, vaikka pitäisi olla selkeät linjat, miten missäkin tilanteessa toimitaan ja millä lailla niihin puututaan, jatkaa Höök.

Koulujen vaitiolovelvollisuus saattaa näyttää ulospäin oudolta

Helsingin yhteislyseon rehtorin ja Helsingin seudun rehtorit ry:n jäsenen Jussi Sutisen mukaan kaikkiin kiusaamistapauksiin pitää suhtautua suurella vakavuudella. Hän pitää valitettavana tilannetta, jossa vanhempi kokee, että häntä ei kuunnella.

– Pidän hyvin surullisena, jos Suomesta löytyy rehtoreita, jotka eivät ota tällaista viestiä vakavasti. Mielestäni nopea puuttuminen on olennaista.

Sutinen myös muistuttaa, että kaikki mitä koulussa yksittäisen asian eteen tehdään, ei välttämättä välity ulospäin.

– Nämä ovat usein monisyisiä juttuja, joihin liittyy useita lapsia. Mehän emme voi vanhemmille kaikkea sanoa, esimerkiksi sellaista, mikä liittyy toisten lasten ja heidän perheidensä asioihin. Tästä syystä voi näyttää joskus siltä, että koulu ei tee mitään, vaikka koulu olisi todellisuudessa tehnyt jo aika paljon, Sutinen sanoo.

Hän arvioi, että 90 prosenttia kiusaamistapauksista saadaan ratkottua, kun koulusta ollaan yhteydessä sekä kiusaajan että kiusatun vanhempiin ja käydään yhdessä tapahtumat läpi.

Jäljelle jäävän kymmenen prosentin osalta hän peräänkuuluttaa matalampaa kynnystä ottaa muut viranomaiset mukaan.

– Meillä koulumaailmassa on ollut ehkä vähän arka asenne poliisin tai lastensuojelun mukaan ottamiseen näissä asioissa. Meillä on osittain vähän väärälläkin tavalla painottunut asenne, että hoidamme kaiken itse.

Huppariin kääriytynyt anonyymi nuori istuu koulun käytävällä.
Kaikki, mitä koulussa yksittäisen asian eteen tehdään, ei välttämättä välity ulospäin. Kuvituskuva. Jarkko Riikonen / Yle

Väkivalta voisi johtaa väliaikaiseen erottamiseen

Vantaan tapausta seuranneessa julkisessa keskustelussa on ehdotettu, että rehtoreille tulisi antaa oikeus erottaa lapsi koulusta kolmeksi päiväksi. Sutinen pitää ehdotusta kohtalaisen hyvänä, mutta se ei missään tapauksessa poistaisi koko ongelmaa.

– Kaikki liittyy kuitenkin siihen vanhempien, koulun ja oppilashuollon keskeiseen yhteistyöhön sekä matalaan puuttumiskynnykseen.

Valopilkun Holmberg-Kalenius kehottaa kouluja lähettämään vuosittain kotiin selkeät säännöt siitä, mitä seuraamuksia kiusaamisella on, ja myös pitämään niistä kiinni.

– Silloin kaikki tietäisivät koulussa ja kotona, että esimerkiksi jokaisesta tapauksesta soitetaan aina kotiin tai että väkivalta johtaa esimerkiksi väliaikaiseen erottamiseen. Silloin kukaan ei voi tulla sanomaa, ettei meidän lapsi sitä tarkoittanut.

Hän myös kannustaa nostamaan kissan pöydälle ja puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä.

– Aika usein omassa työssä törmää siihen, että niitä lapsia, jotka kiusaa ei saa sanoa kiusaajiksi. Tietyllä tavalla pelätään jo niitä sanoja kiusaaja ja väkivalta niin paljon, ettei niitä saa edes käyttää. Silloin on aika vaikea selvittää asioita.

OAJ:n koulutusjohtaja: kouluilla oltava selkeät toimintamallit

Opettajien ammattijärjestö OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka pitää tärkeänä, että kouluilla kaikki tietävät, kenelle havaitusta kiusaamisesta voi kertoa.

– Peräänkuulutan myös sitä, että kotona kysytään, oletko havainnut kiusaamista tai ollut sellaisessa osallisena. Kaikki tällainen tieto johtaa siihen, että asiaa voidaan koulussa alkaa selvitellä.

Myös Misukka suosittelisi rehtorien toimivaltuuksien kasvattamista niin, että rehtori voisi muutamaksi päiväksi evätä opetuksen kiusaajalta.

– Tässäkin tilanteessa se koetaan epäoikeudenmukaisena, että väkivallantekijä voi palata seuraavana päivänä kouluun, kun uhri tuskin kuitenkaan voi.

Hän nostaa esille myös tekeillä olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyvän yksityiskohdan eli koulukuraattorien ja -psykologien mahdollisen siirtymisen sote-maakunnan palvelukseen. Tämä johtaisi Misukan mukaan siihen, että kouluilla ja rehtoreilla olisi jälleen yksi työväline vähemmän.

– Jos esimerkiksi tulee tällainen vakava tilanne, jossa tarvitaan apua oppilashuollon henkilökunnalta, rehtori joutuu niitä erikseen anomaan jostain kaukaa sote-organisaatiosta. Meidän vakava huolemme on, että se vaikeuttaa entisestään näidenkin tilanteiden hoitamista.

Voit keskustella aiheesta 24.9.2020 klo 23.00 asti.

Lue myös:

Kuudesluokkalaista lyötiin ja potkittiin vantaalaisessa alakoulussa – Opetusministeri Andersson: yhteiskunta on epäonnistunut lasten oikeuksien turvaamisessa

Väkivaltatapauksen vuoksi vantaalaista koulua rauhoitetaan vartioinnilla – muissa kouluissa vartiointia ei olla huhuista huolimatta lisäämässä

Presidentti Tarja Halonen: Kouluväkivalta ja sosiaalinen media ovat pelottava yhdistelmä – "Vastuu on meidän kaikkien yhteinen"

Vanhemmat huolissaan Suomen kouluväkivallasta: "Kenelläkään koulun aikuisella ei ole lupa katsoa pois"

Poliisi Vantaan kouluväkivallasta: Koulujen syytä ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä

Yle oppiminen: Kiusaaja, apuri, puolustaja – Kiusaamistilanteeseen liittyy monia rooleja ja myös vaikeneminen voi olla osa ongelmaa

Yle oppiminen: Jos aikuisia kiusattaisiin työpaikoilla yhtä väkivaltaisesti kuin lapsia kouluissa, lakeja olisi jo muutettu, uskoo koulukiusaamista tutkinut Niina Mäntylä

Kuuleeko koulu -podcast: Lapseni soittaa koulun vessasta, että häntä kiusataan. Mitä teen?

Lue seuraavaksi