1. yle.fi
  2. Uutiset

Viitostie siirtyi Riina Kuivalaisen naapuriin – "Iltaisin kun yrittää käydä nukkumaan, tieltä kantautuva ääni tuntuu kehossa asti"

Sadat tuhannet suomalaiset altistuvat jatkuvasti kovalle liikennemelulle.

häiritsevä melu
Autoja nelikaistatiellä Rahulassa Mikkelissä.
Mikkelin ja Juvan välisellä viitostiellä kulkee päivittäin noin 7800–13 300 ajoneuvoa. Tieosuuden liikennemäärän ennustetaan tulevaisuudessa kasvavan, sillä vuonna 2040 sen arvioidaan olevan jopa 18 000 ajoneuvoa vuorokautta kohden.Esa Huuhko / Yle

Kun Riina Kuivalainen 10 vuotta sitten muutti miehineen Mikkelin Rahulaan, oli tarkoituksena saada ympärille luonnonrauhaa. Lähimmälle asfalttitielle oli kotipihasta liki kolme kilometriä ja takapihan metsiköissä kuului hirvien ääntelyä.

Idylli vaihtui elokuun lopussa rekkojen jylinään, kun uusi valtatie viiden linjaus avattiin liikenteelle.

– Nytkin kuuluu ihan kuin luotijuna menisi tuossa lähellä. Tänne kun aikoinaan ollaan tultu kuuntelemaan linnunlaulua, niin on tosi erilainen tuo äänimaisema, Kuivalainen huokaa.

Kuivalaisen nelihenkisen perheen tontin reunalta on matkaa uudelle valtatielle 300 metriä. Melu tuli yllätyksenä, vaikka tietä on suunniteltu ja rakennettu vuosia.

Kuivalainen kävi vuosien varrella yhdessä yleisötilaisuudessa, jossa tiehankkeen vaikutuksista kerrottiin alueen asukkaille. Hän ei osannut etukäteen huolestua lähelle tulevan valtatien vaikutuksista, mutta viimeiset kolme viikkoa asia on ollut mielen päällä tämän tästä.

– Vasta nyt tien valmistuttua olen tajunnut miten iso ääni sieltä oikeasti kuuluu. Meillä on kaksikerroksinen talo, ja iltaisin kun yrittää yläkerrassa käydä nukkumaan, tieltä kantautuva ääni resonoi talon rakenteissa ja tuntuu kehossa asti. Kyllä se stressaa, Kuivalainen sanoo.

Jopa 600 000 suomalaista altistuu kovalle tieliikennemelulle

Tiehankkeista vastaavan Väyläviraston määritelmän mukaan melu on ääntä, jonka ihminen kokee häiritseväksi. Melu heikentää elinympäristön laatua ja viihtyisyyttä, sekä vaikuttaa ihmisen viestintäkykyyn ja uneen. Jokainen kokee melun eri tavalla ja ihmisten meluherkkyydessä on eroja.

Rahulassa asuva Riina Kuivalainen.
Riina Kuivalaista mietityttää vaikuttaako valtatieltä kantautuva melu oman kodin arvoon. Esa Huuhko / Yle

Riina Kuivalainen ei ole stressinsä kanssa yksin. EU:n määrittelemillä mittareilla jopa 600 000 suomalaista altistuu korkealle tieliikennemelulle. Pelkästään Helsingissä liikenteestä aiheutuvalle yli 55 desibelin melulle altistuu yli 230 000 asukasta.

Tieliikenne on merkittävimpiä ympäristömelun lähteitä pääkaupungissa, selviää Helsingin parin vuoden takaisesta meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta (siirryt toiseen palveluun).

Suomessa kaikki yli 100 000 asukkaan kunnat joutuvat tekemään EU-direktiivin mukaisen meluselvityksen ja toimenpidesuunnitelman viiden vuoden välein.

Lahdessa vuoden 2017 meluselvityksen perusteella (siirryt toiseen palveluun)(Maanmittauslaitos) selvitettiin melun terveysvaikutuksia kaupunkilaisiin. Selvityksen perusteella noin 7 000 lahtelaista kokee ympäristömelun suuresti kiusaannuttavaksi ja se aiheuttaa unihäiriöitä yli 4 000 kaupunkilaiselle.

Keskimäärin melu syö yli kaksi elinpäivää vuodessa jokaiselta asukkaalta. Rahassa mitattuna ympäristömeluista aiheutuva haitta on Lahdessa noin 80 miljoonaa euroa vuodessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan melu on ilmansaasteiden ohella yksi keskeisimmistä elinympäristön laatua heikentävistä tekijöistä Suomessa.

Metri meluvallia maksaa 2000 euroa – siksi sitä ei ole joka paikassa

Mikkelissä osa Rahulan asukkaista järkyttyi melusta niin, että siitä on nyt kirjelmöity muun muassa Väylävirastolle. Tavoitteena on saada lisää meluesteitä viitostien varteen.

– Rakentamisella on aina vaikutuksia, eivätkä ne ole kaikille positiivisia. Emme saa teitä rakennettua suljettuun ympäristöön, vaan aina tulee melua, sanoo johtaja Lars Westermark Väylävirastosta.

Teitä suunniteltaessa meluvaikutukset mallinnetaan etukäteen ennen tien rakentamista. Mallinnuksessa otetaan huomioon muun muassa maaston ja rakennusten korkeus, maanpinnan kovuus sekä välimatka asutuksesta tiehen.

Valtatie 5:n liittymä Rahulassa Mikkelissä.
16 kilometrin pituinen uusi viitostien linjaus avattiin Mikkelissä elokuussa. Tie on nelikaistainen ja nopeusrajoitus on asetettu 100 km/h.Esa Huuhko / Yle

Meluhaitan arvioinnin lähtökohtana ovat valtioneuvoston antamat meluohjearvot. Melusuunnitelman pohjalta teiden varsille rakennetaan melusuojia. Jos melu ylittää 55 desibelin rajan asutuksen kohdalla, pyritään liikennemelua vähentämään rakentamalla meluvalli tien varteen.

Yksi metri vallia maksaa 2000 euroa.

Laskelma tehtiin myös Mikkelin Rahulassa ja meluvallia rakennettiin uuden tien varteen paikoitellen. Mallinnuksen mukaan 55 desibelin melurajan ei pitäisi ylittyä joka puolella Rahulaa.

Myös Kuivalaisen perheen koti jää alle haitallisen raja-arvon.

Vuoden päästä voi valittaa

Tieliikenteen melu riippuu monesta tekijästä. Siihen vaikuttavat muun muassa ajoneuvojen nopeus, liikenteen määrä, ajo-olosuhteet, tien pinta, renkaat ja sää.

Riina Kuivalainen sanookin odottavansa pelolla talvea, kun puissa ei ole enää lehtiä ja autoissa on alla nastarenkaat.

Uusi viitostien pätkä on Rahulan kohdalla nelikaistainen ja sallittu nopeus on 100 km/h. Alueella pelätään sisälle asti kantautuvien äänten muun haitan lisäksi alentavan kiinteistöjen arvoa.

Väylävirastolle liikennemelu ja siitä tehdyt valitukset ovat tuttuja. Mikkelissä niihin palataan vuoden sisällä.

– Tietoimituksen toisessa vaiheessa käydään läpi onko tiestä aiheutuneet haitat saatu minimoitua tai poistettua. Maanmittauslaitoksen puolueeton insinööri selvittää myös, pitääkö vielä jotain tehdä tai pitääkö asukkaille korvata jotain, Lars Westermark Väylävirastosta kertoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Rahulan asukkailla on vuoden sisällä mahdollisuus kutsua maanmittauslaitoksen insinööri mittaamaan melua omalta pihaltaan tai kodistaan. Melua mitataan pidemmältä ajanjaksolta, ja lopputulos lasketaan vuorokauden keskiarvosta. Jos melu ylittää 55 desibelin raja-arvon, Väylävirasto ryhtyy toimenpiteisiin.

Esimerkiksi meluvalleja voidaan maanomistajan luvalla rakentaa jälkikäteenkin.

– Meillä ei ole mitään intressiä jättää jälkeemme ongelmia. Jos tiestä aiheutuu asukkaille todellisia ongelmia, ne ratkaistaan ennen kuin siirrymme toisiin kohteisiin, Lars Westermark sanoo.

Riina Kuivalainen haravoi pihaansa Rahulassa.
Kahden lapsen äiti Riina Kuivalainen hakee pihatöistä vastapainoa työlle ja lapsiperheen hulinalle. Nyt omalta pihalta ei luonnonrauhaa enää juuri löydy. Esa Huuhko / Yle

Kolmisen viikkoa uuden viitostien avaamisen jälkeen Riina Kuivalainen ei osaa vielä arvioida, voiko liikennemeluun tottua.

– Tasaiseen huminaan saattaisi tottuakin, mutta isojen rekkojen meteli tulee varmasti säpsäyttelemään pihahommia tehdessä jatkossakin.

Melusta huolimatta hän näkee uudessa tienpätkässä myös hyviä puolia.

– Nopeasti päästään keskustaan ja kaupoille. Ja on tuo varmasti turvallisempi kuin vanha viitostie, että ei se pelkästään huono asia ole.

Lue seuraavaksi