1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kiusaaminen

Onko tässä ratkaisu kouluväkivaltaan? Kymmenissä kouluissa otettiin käyttöön uusi malli, joka hyydytti hakkaajat: "Yksikään ei ole uusinut tekoaan"

Etelä-Karjalan kouluissa käyttöön otettu uusi puuttumismalli osoitti tehonsa vuodessa. Nyt se laajenee uusiin kouluihin.

Koulukiusaaminen on puhuttanut tällä viikolla julkisuudessa. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Etelä-Karjalassa on saatu hyviä tuloksia uudesta toimintamallista, jolla puututaan koulukiusaamiseen. Koulujen, poliisin, sosiaali- ja terveyspiirin sekä kuntien edustajista koostuva ryhmä päätti vuosi sitten puuttua kiusaamiseen napakasti.

Selvästi lainvastaiset teot siirretään nyt suoraan esimerkiksi poliisin tai sosiaaliviranomaisten käsiteltäviksi.

Koulussa esille tulevia lainvastaisia tekoja voivat olla esimerkiksi pahoinpitely, laiton uhkaus, varkaus, kunnianloukkaus ja viestintäsalaisuuden loukkaus. Teoista ei käytetä nimeä rikos, koska alle 15-vuotias lapsella ei ole teoistaan rikosoikeudellista vastuuta.

Koulukiusaaminen on puhuttanut tällä viikolla julkisuudessa. Vantaan Kytöpuiston peruskoulussa sattui viime viikon tiistaina vakava väkivallanteko.

Kuudesluokkaista poikaa lyötiin ja potkittiin välitunnilla koulun pihalla. Teosta epäiltyinä on neljä alle 15-vuotiasta lasta. Poliisi tutkii tapausta.

"Ystävällismielinen järkipuhe" tehoaa

Käytännössä Etelä-Karjalan malli toimii näin: jos alle 15-vuotias lapsi tekee koulussa lainvastaisen teon, asiasta tehdään rikosilmoitus. Tekijä ohjataan Vintiö-ryhmään, jossa on tekijän ja uhrin lisäksi mukana keskustelemassa molempien huoltajat, poliisi sekä nuorten oikeusedustaja.

– Pääsääntöisesti ystävällismielinen järkipuhe on tehonnut, eikä saman henkilön tarvitse enää tulla uudelleen istuntoon, kertoo toimintamallin luoneen työryhmän vetäjä rehtori Jyrki Auronen.

Aurosen mukaan malli on ollut tehokas.

Rehtori Jyrki Auronen pitää kiusaamis-termiä liian vähättelevänä. Kuva: Kare Lehtonen/Yle

– Viime vuonna yksikään väkivaltaan koulussa syyllistynyt ei ole uusinut tekoaan Vintiö-keskustelun jälkeen.

Poliisin mukaan toimintamallia ollaan nyt ottamassa käyttöön koko Kaakkois-Suomen alueella.

– Malli on toiminut hyvin. On ollut ilo huomata, että henkilöt, jotka ovat olleet mukana Vintiö-ryhmässä, eivät ole uusineet tekojaan, sanoo vanhempi rikoskonstaapeli Joni Mukala Kaakkois-Suomen poliisista.

"Nuoret ottavat tilanteen tosissaan"

Mukala työskentelee Kaakkois-Suomen poliisin ennalta estävässä työryhmässä ja osallistuu Vintiö-keskusteluihin. Hänen mukaansa rikosilmoituksia tulee kouluilta viikoittain.

– Olemme toitottaneet kouluille, että konsultoikaa asioista herkällä korvalla.

Lasten ja nuorten taloilla Imatralla ja Lappeenrannassa järjestettävässä Vintiö-keskustelussa käydään tarkasti läpi tapahtumat ja osapuolet saavat kertoa oman näkemyksensä tilanteesta.

– Nuoret ottavat tilanteen tosissaan ja katuvat usein tekojaan. Keskusteluissa nousee esiin, että heillä ei ole ollut keinoja toimia tilanteessa oikein, kertoo Eksoten nuorten oikeusedustaja Maija Ström-Ripatti.

Vintiö-toiminnassa pyritään myös neuvomaan miten jatkossa kannattaa toimia ja mistä nuori ja huoltaja saa apua ja tukea.

Kiusaaminen liian lievä sana

Lappeenrannan Voisalmen koulun rehtorina työskentelevän Jyrki Aurosen mukaan toimintamalli on selkeyttänyt myös koulun henkilökunnan toimintaa.

– Kiusaamista tai lainvastaisia tekoja tapahtuu edelleen, mutta tiedän useitakin tapauksia, joissa asioihin on saatu selvyys Vintiö-toiminnassa.

Aurosen mukaan toimintamallin ydin on erottaa toisistaan kiusaaminen ja lainvastaiset teot. Hänen mielestään rikoksen tunnusmerkit täyttävät tapaukset käsitellään liian usein kiusaamisena.

– Sanotaan, että se on ollut vain kiusaamista, vaikka teko on voinut olla todella julma yksilöä kohtaan. Kiusaamis-termi on liian vähättelevä.

Kiusaaminen tapahtuu usein koulun välitunnila. Kuvistuskuva. Kuva: Silja Viitala / Yle

Auronen ei käytä myöskään termiä koulukiusaaminen, sillä hänen mukaansa kiusaaminen harvoin rajoittuu pelkästään kouluun. Someaikakaudella kiusaamista tapahtuu niin koulussa kuin vapaa-ajallakin.

– Koululla on hyviä toimintatapoja tavanomaiseen kiusaamiseen liittyvissä asioissa, mutta lainvastaisten tekojen selvittäminen on muiden viranomaisten asia.

Rajanveto erilaisten tapausten välille on Aurosen mukaan vielä haasteellistaopettajillekin.

– Henkilökunta pohtii, onko tämä nyt sellainen tapaus, että pitäisi tehdä rikosilmoitus vai ei. Olemme ohjeistaneet, että heidän ei tarvitse olla asiantuntijoita siinä, täyttääkö joku rikoksen tunnusmerkit vai ei. Sitä varten meillä on poliisit, joita voi matalalla kynnyksellä lähestyä.

Toimintamalli on käytössä kymmenissä kouluissa Etelä-Karjalan alueella.

Pahoinpitely korostuu tilastoissa

Poliisihallituksen tilastojen mukaan etenkin alle 15-vuotiaiden ikäryhmässä pahoinpitelyrikoksista tehdyt ilmoitukset ovat yleistyneet rajusti viime vuonna. Poliisin tietoon oli tullut viime vuonna yhteensä 2 092 alle 15-vuotiaiden pahoinpitelyrikosta. Koko 2000-luvulla luvut eivät ole olleet yhtä korkeat.

Suurin osa näistä rikoksista oli tullut poliisin selvitykseen rikosnimikkeellä pahoinpitely.

Lue lisää: Tilastot todistavat: ilmoitukset alle 15-vuotiaiden tekemistä pahoinpitelyistä lisääntyneet – poliisilla jälleen uusi tutkinta, yläkoululaiset ottivat yhteen Espoossa

Myös Etelä-Karjalassa pahoinpitely on yksi yleisimpiä nuorten rikoksia.

– Olen ollut useasti oikeudessa mukana juuri pahoinpitelyyn liittyen. Meillä on ollut myös muutamia joukkopahoinpitelyjä tällä alueella, sanoo Eksoten nuorten oikeusedustaja Maija Ström-Ripatti.

Ström-Ripatin mukaan joukkopahoinpitelyiksi kutsutuissa tilanteissa usein kahdesta kolmeen oppilasta on tapellut, mutta tapahtumassa on ollut useita sivustaseuraajia. Hänen mukaansa on huolestuttavaa, että nuoret jäävät katsomaan pahoinpitelyä eivätkä soita apua.

Myös nettikiusaaminen, esimerkiksi uhkailu sosiaalisessa mediassa, nousee tapauksissa esiin.

– Aika useastilainvastainen teko tapahtuu välitunnilla tai koulumatkoilla. Kiusaaminen voi jatkua somessa, esimerkiksi luokan omassa viestiryhmässä, toteaa Eksoten pohjoispään kunnissa työskentelevä nuorten oikeusedustaja Sari Suikkanen.

Lue lisää: 6-vuotias karkkivaras ja 13-vuotias kaverin hakkaaja luulevat, ettei rikoksista seuraa mitään – yllätys on suuri, kun vastassa on Sari Suikkanen

Kiusaaminen voi jatkua koulumatkalla. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Suikkasen mukaan tämän syksyn aikana heille on tullut muutamia ilmoituksia kouluilta.

– Korona teki sen, että kun oppilaat eivät olleet koulussa, ilmoituksia tuli vähemmän.

Molemmat oikeusedustajat ovat tyytyväisiä uuteen toimintamalliin.

– Huoltajilta on tullut palautetta, että oli tärkeää käydä asiat läpi. Koulut ovat ottaneet aktiivisesti yhteyttä, mikä on todella hyvä asia, Ström-Ripatti toteaa.

Tarpeen vaatiessa lapsi tai nuori ohjataan Vintiö-keskustelun jälkeen eteenpäin.

– Jos huomaamme, että lapsi tarvitsee lisätukea tai epäilemme, että sama toiminta jatkuu, ohjaamme hänet Eksoten muiden palveluiden pariin.

** Lue myös:
**

Voiko koulukiusaaja rikkoa lakia? Onko kiusaamisvideon levittäminen somessa rikos? 4 kysymystä ja vastausta koulukiusaamisesta

Poliisi Vantaan kouluväkivallasta: Koulujen syytä ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä

Vanhemmat huolissaan Suomen kouluväkivallasta: "Kenelläkään koulun aikuisella ei ole lupa katsoa pois"

Vanhempien mielestä väkivaltaan puututaan kouluissa liian myöhään – Entinen kiusattu: "Voi olla yksi ainoa hetki, kun uhri mainitsee tunteistaan"

Jarno Jäppinen kertoo, kuinka häntä nöyryytettiin, kiristettiin ja hakattiin kouluissa – nyt hän vaatii kaupungilta korvauksia koulukiusatuille

Juttua muokattu 25.9. klo 18.59: Vantaan Kytöpuiston väkivallanteko tapahtui 15.9. eikä alkuviikosta, kuten jutussa alun perin luki