1. yle.fi
  2. Uutiset

Eurooppa-kirje: "Vastaanota tai ala portsariksi" on EU:n idea maahanmuuttopolitiikaksi – menikö johtajilla pupu pöksyyn Valko-Venäjän kanssa?

Saat Euroopan unionin sisäpiirijutut kerran viikossa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Euroopan unioni
Susanna Turunen, Bryssel
Susanna Turunen, Bryssel

Onhan viikko taas takana. Se alkoi karanteenissa ja päättyy koronatestiin, jo toisen kerran.

Keskustelu maskien käytöstä on käynyt erittäin vilkkaana. Suomessa suun peittäminen selvästi ärsyttää, täällä Brysselissä maskin käyttö on ollut pakollista elokuusta käytännössä kaikkialla, myös kadulla. Juuri kun virus on lähtenyt leviämään toisessa aallossa, Belgian turvallisuusneuvosto on päättänyt poistaa (siirryt toiseen palveluun) maskipakon julkisilla paikoilla lokakuun alusta Brysselin alueella.

Eikä tässä kaikki. Hallitus on päättänyt vapauttaa matkustamisen perjantaista niin sanotuille punaisille alueille, mutta palatessa on tehtävä matkustusilmoitus. Kotona odottaa testaus sekä kotikaranteeni.

Tämä juttu on osa perjantaisin ilmestyvää Eurooppa-uutiskirjesarjaa. Voit tilata kirjeen suoraan sähköpostiisi tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

Koronasäännöt muuttuvat jatkuvasti ja hankaloittavat käytännön elämää. Korona siirsi myös EU-johtajien täksi viikoksi aiotun huippukokouksen (siirryt toiseen palveluun) ensi viikolle.

Vai menikö EU-johtajilla sittenkin pupu pöksyyn? Yksi pääasioista olisi ollut päättää Valko-Venäjän vastaisista pakotteista. Niistä ei ole yksimielisyyttä – ei itse ajatuksesta eikä siitä, kuka pakotelistalle päätyisi.

Ainakaan pakotelistalle ei näytä päätyvän presidentti Aljaksandr Lukašenka, joka keskiviikkona vihki itsensä presidentiksi vaalien jälkeen. EU ei tunnusta vaalitulosta. Vaikea aihe on myös Kreikan ja Turkin välinen kiista itäisellä Välimerellä.

Tulokseton kokous olisi ollut nolo EU-johtajille, jotka tällä viikolla ovat televisiosta ja somesta jälleen katsoneet, kuinka virkavalta pieksee kansalaisia Minskin kaduilla. Mutta Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel joutui sopivasti karanteeniin alkuviikosta, (siirryt toiseen palveluun)kun hän oli ollut tekemisissä koronaan sairastuneen turvahenkilön kanssa.

Kokouksen peruminen herätti kysymyksiä, koska vaihtoehtoja olisi ollut: johtajat olisivat voineet tavata videokokouksessa tai EU-puheenjohtajamaan Saksan liittokansleri Angela Merkel olisi voinut tuurata puheenjohtajaa EU-sääntöjen mukaisesti. Uusi kokous on nyt suunniteltu ensi viikon lopulle.

Viikon toinen puheenaihe on ollut komission keskiviikkona julkistama uusi maahanmuutto- ja turvapaikkapaketti (siirryt toiseen palveluun). Jos nyt vihdoin viiden vuoden riitelyn jälkeen päästäisiin eteenpäin pakolaisten hoidossa. Tästä Politicon jutusta näet (siirryt toiseen palveluun) muun muassa, mistä maista siirtolaisia tulee eniten.

Oleellista uudessa esityksessä on se, että jäsenmaat voivat valita kahdesta vaihtoehdosta: joko otat vastaan pakolaisia tai hoidat palautuksia. Pakolliseksi solidaarisuudeksi kutsuttu esitys ehdittiin jo ottaa kriittisesti vastaan maahanmuuttovastaisissa jäsenmaissa kuten Tšekissä ja Unkarissa. Tähän esitykseen palataan pian. Lue täältä juttuni aiheesta.

Seuraavaksi kollegani Anna Karismon keräämiä poimintoja viikon varrelta:

#SOMESSA: Myrkyttikö Venäjän oppositiojohtaja Navalnyi sittenkin itse itsensä? Putinin väite herätti sekä hilpeyttä että epäuskoa

Navalnyin Insta-päivitys

Le Monde -sanomalehdelle vuodettujen tietojen mukaan (siirryt toiseen palveluun) Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi viime viikolla Ranskan-kollegalleen Emmanuel Macronille, että oppositiojohtaja Aleksei Navalny saattoikin myrkyttää itse itsensä.

Raporttia herrojen välisestä puhelusta jaettiin Twitterissä monenlaisten kommenttien kera. Joidenkin mielestä keskustelu kuvaa rinnakkaisten todellisuuksien (siirryt toiseen palveluun) kohtaamista, monien (siirryt toiseen palveluun) mielestä Putinin väite on niin kreisi (siirryt toiseen palveluun), että se rapauttaa kansainvälistä diplomatiaa (siirryt toiseen palveluun) ja loukkaa sekä Macronin että muiden ihmisten älykkyyttä.

Navalnyi vastasi Instagramissa Putinille tähän tyyliin: "Putinin versio on hyvä. Se ansaitsee lähemmän tarkastelun. Kokkailin Novitšok-myrkyn keittiössä, siemailin sen lentokoneessa, vaivuin koomaan. Sovin lähipiirini kanssa, että jos Saksa vaatii siirtämistäni sinne hoitoon, siitä kieltäydytään. Sunnitelmani oli kuolla Omskin sairaalassa, päätyä Omskin ruumishuoneelle, jossa kuolinsyyksi merkittäisiin: Oli elänyt tarpeeksi. Tämä oli kieron suunnitelmani tarkoitus, mutta taas Putin veti pidemmän korren, häntä ei vain voi huijata. Tämän seurauksena tyhmä minä makasin koomassa 18 päivää, mutta en saavuttanut tavoitettani. Provokaatio epäonnistui."

#FAKTA: Hip, hip, hurraa! EU on saavuttanut tavoitteensa kansalaisten koulutusasteesta

Infokartta kolmannen asteen koulutuksen saaneiden osuudesta Euroopassa.
Harri Vähäkangas / Yle

Kymmenen vuotta sitten EU asetti itselleen tavoitteen (siirryt toiseen palveluun): vähintään 40 prosentilla nuorista aikuisista pitää olla kolmannen asteen koulutus vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on nippanappa saavutettu, korkeakoulutettuja on nyt 40,3 prosenttia kolmekymppisistä. (Tähän on kuitenkin todettava, että koulutusasioissa EU:lla ei ole juurikaan toimivaltaa vaan jäsenmaat hoitavat sen puolen itse. Yhteistyössä maat kuitenkin oppivat toistensa hyvistä käytännöistä.)

Kartalta näkyy, että Suomi lukeutuu Irlannin, Luxemburgin ja Baltian maiden ohella maihin, joissa raja ylittyy koko maan alueella. Sen sijaan Suomen millään alueella osuus ei ylitä 60 prosenttia. Korkeakoulutettujen osuus Suomen koko väestöstä onkin alle EU:n keskiarvon.

HUOMIOI NÄMÄ: EU-jäsenyyden hyödyt on hyvä kerrata, markkinat tykkäsivät Italian populistien vaalitappiosta ja Facebook tekee lähtöä Euroopasta – vai tekeekö?

EU-lippu
Sean Gallup / EPA

Paljon on piisannut puhetta EU:n elvytyksestä, jossa jäsenmaille otetaan yhteistä velkaa ensimmäistä kertaa. Hyvä niin, tärkeä aihe! Rahasta puhuttaessa vain unohtuu usein se, miten suomalaiset hyötyvät EU-jäsenyydestä. Kysyimme 12:lta eri intressiryhmää edustavalta. Syntyi lista EU-jäsenyyden hyödyistä.

Onko Suomessa käytävä EU-perussopimuskeskustelu vain suomalaisen politiikan erityispiirre? Helsingin yliopiston dosentti ja Eurooppa-tutkija Timo Miettinen vastaa Politiikkaradiossa.

Elvytysrahasto on aiheena myös Brysselin koneessa: Miksi sen vaikutuksista ei ole tehty tarkkoja laskelmia? Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén pohtii aihetta.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren (kok.) mielestä nyt on kaupunkien vuoro saada EU-elvytysrahaa, kun tähän asti on tuettu maaseutua.

Italian valtionvelan korot laskivat (siirryt toiseen palveluun) tällä viikolla, kun oikeistopopulistinen, maahanmuuttovastainen La Lega -puolue hävisi vaalit Toscanassa (siirryt toiseen palveluun). Samalla italialaiset äänestivät maan parlamenttipaikkojen leikkaamisesta kolmanneksella. Italian-toimittaja Jenna Vehviläisen mielestä koronakevät on muuttanut keskustelun Italiasta vihamieliseksi.

Facebook on yksi olennaisia vallankäyttäjiä etenkin EU-maiden vaalien alla. Miten Facebook itse näkee asemansa, yhtiön suomalainen EU-suhteiden johtaja Aura Salla vastaa. Facebook harkitsee joidenkin tulkintojen mukaan jopa Euroopasta vetäytymistä (siirryt toiseen palveluun), jos unioni estää tiedonsiirron mantereelta Yhdysvaltoihin. Vai onko niin sittenkään, toimittaja Juha-Matti Mäntylä selvitti.

Eurooppa-kirjeen toimitus suosittelee viikonlopun lukemiseksi tätä Politicon artikkelia (siirryt toiseen palveluun) Unkarin pääministerin Viktor Orbánin vallankäytöstä Euroopassa. Jutusta aukeaa hienosti, miksi EU on niin hampaaton suhteessa Orbániin ja miksi oikeusvaltioperiaate on niin vaikea tuoda osaksi EU-sääntöjä.

Magotti, berberiapina
Magotti on Euroopan ainoa luonnonvarainen apinalaji ihmisen lisäksi. Avaran luonnon Villi Välimeri -sarjassa selitetään, miten berberiapinat ovat päätyneet Gibraltarille.Imago stock

Nyt kun koronaepidemia on saartanut meidät kaikki kotiseuduillemme, emmekä pääse matkustamaan, Yle Areena tarjoaa mahdollisuuden tehdä nojatuolimatkoja eri puolille maailmaa! Kannattaa käväistä parin tunnin ajan vaikkapa Välimerellä.

ENSI VIIKOLLA: Huippukokous, toinen yritys

EU-johtajat yrittävät uudemman kerran kokoontua Brysseliin ylimääräiseen huippukokoukseen torstaina ja perjantaina. Valko-Venäjä on kokouksen pääasia. Onnistuvatko johtajat sopimaan pakotteista maata vastaan ja ketkä pakotelistalle päätyvät?

Suomalaista elinkeinoelämää kiinnostanee huippukokouksessa uusi eurooppalainen teollisuuspolitiikka. Aiheesta on tehnyt yhteenvedon Bloomberg (siirryt toiseen palveluun). EU haluaa omavaraisemmaksi ja itsenäisemmäksi suhteessa kilpailijoihinsa. Lääketarvikkeiden ja verkkolaitteiden valmistusta aiotaan palauttaa Eurooppaan, EU:n rajoilla saatetaan periä tulevaisuudessa hiilitulleja ja verkon digijätit halutaan verollepantaviksi.

Britannialla on ensi keskiviikkoon aikaa muuttaa (siirryt toiseen palveluun) kiistanalaista lakiesitystään, joka rikkoisi EU:n ja brittihallituksen jo allekirjoittamaa EU-erosopimusta. Lue täältä, mistä sotkussa on kyse.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi. (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi