1. yle.fi
  2. Uutiset

Henkirikoksia on yhä vähemmän, mutta murhamysteerit kiehtovat – Takaisin Pasilaan kysyy, vastaavatko tarinat todellisuutta

Takaisin Pasilaan -podcastin torstain jaksossa aiheena ovat henkirikokset Suomessa.

henkirikokset
Henkirikokset Suomessa 2000-luvulla
Henkirikosten määrä Suomessa on lähes puolittunut viimeisten 20 vuoden aikana.Tuomo Björksten / Yle

Takaisin Pasilaan -podcastin torstain jaksossa: Yleisin henkirikoksen uhri on keski-ikäinen mies, mutta miksi sitten muutkin pelkäävät? Marjukka ja Toivo käyvät rikostoimittaja Tuomas Rimpiläisen kanssa läpi kolme surmaa, jotka vääristävät kuvaamme suomalaisesta henkirikollisuudesta.

Heti alkuun hyvä uutinen: Henkirikosten määrä Suomessa on lähes puolittunut viimeisten 20 vuoden aikana, ja suunta on edelleen laskeva. Vuoden 2000 aikana Suomessa tehtiin 176 henkirikosta, mutta vuonna 2019 luku oli 83.

Asia käy ilmi viime perjantaina julkaistusta Henkirikoskatsaus 2020 -tutkimuksesta. Tutkimuksen on laatinut Martti Lehti Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista.

Ylikomisario Jari Taponen.
Helsingin poliisilaitoksen ylikomisario Jari Taponen. Kuva vuodelta 2015.Yle

– Suomi muuttuu turvallisemmaksi, toteaa ylikomisario Jari Taponen Helsingin poliisista. Taponen työskentelee Helsingin poliisin ennaltaehkäisevän toiminnon johtajana.

Ylikomisario Taponen kertoo, että henkirikosten vähentyminen on yleinen eurooppalainen trendi. Eräs merkittävistä syistä siihen on Taposen mukaan alkoholin kulutuksen laskeminen Suomessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan alkoholin käyttö on vuoden 2007 jälkeen vähentynyt lähes viidenneksellä. Taponen kuitenkin painottaa, että tarkkoja syitä henkirikosten vähentymiseen on vaikea eritellä.

Suomalainen surmataan yleensä tutun toimesta tukevassa humalassa

Henkirikoskatsauksen mukaan henkirikosten pääosa liittyy Suomessa keski-ikäisten työelämän ulkopuolella olevien miesten keskinäisiin alkoholinkäyttötilanteisiin. Kuolettava väkivalta on Suomessa vahvasti sukupuolittunutta, ja suurin osa sekä tekijöistä että uhreista on miehiä: Miehet ovat tekijöinä 88 prosentissa henkirikoksista ja uhreina 69 prosentissa.

Pääepäillyn ja uhrin sukupuoli henkirikoksissa
Tuomo Björksten/Yle

– Sekä tekijöitä että uhreja ovat yleensä keski-ikäiset, päihdeongelmaiset miehet, joilla on aikaisempaa taustaa väkivaltarikoksista, toteaa Jari Taponen.

Taposen mukaan tilanteisiin liittyy useimmiten vähintään kahden promillen humalatila. Sitten tulee riitatilanne, joka syystä tai toisesta päädytään ratkaisemaan väkivallalla, yleensä teräasetta käyttäen. Nämä rikokset tulevat yleensä poliisin tietoon nopeasti, ja lähes kaikki tämäntyyppiset rikokset ratkaistaan.

Tosielämän rikostarinat ovat turvallinen kurkistusikkuna tuntemattomaan maailmaan

Oikeasti tapahtuneita rikoksia käsittelevät kirjat, elokuvat ja podcastit, toisin sanoen true crime -genre on ollut suosittua 2010-luvulla.

Tyypillisiä suomalaisia surmatöitä ei kuitenkaan true crime -genressä juuri käsitellä, vaan kiinnostavimmat tarinat kertovat poikkeuksellisista rikoksista, jotka ovat tilastojen valossa kuitenkin erittäin harvinaisia.

Takaisin Pasilaan -podcastin torstain jaksossa keskustellaankin siitä, syntyykö yleisölle true crime -rikostarinoiden kautta vääristynyt kuva suomalaisesta rikollisuudesta.

Rikostoimittaja ja kirjailija Tuomas Rimpiläinen
Kirjailija ja rikostoimittaja Tuomas Rimpiläisen mielestä rikoksista tietäminen on osa yleissivistystä.Anna Sirén / Yle

– Rikosjournalismi ja true crime ovat tapa kurkistaa sellaiseen maailmaan, joka meitä kiinnostaa, kertoo rikostoimittaja ja kirjailija Tuomas Rimpiläinen Takaisin Pasilaan -podcastissa.

– Kukaan ei kuitenkaan halua joutua siihen maailmaan itse osalliseksi. Se on ikään kuin turvallinen tapa saada tietoa ja elämyksiä siitä. Se kuulostaa raa'alta ja ehkä omituiselta, että ihmiset haluavat kokea tunteita tällaisten asioiden äärellä, mutta se vaan on ihmisluontoa, että murhat ja väkivalta kiinnostavat, Rimpiläinen sanoo.

Kuuntele koko keskustelu Takaisin Pasilaan -podcastin torstain jaksosta Yle Areenassa!

Keskustelu on avoinna 25.9. klo 23 asti.

Lue seuraavaksi