1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lannoitteet

Puutuhkasta ja kompostista syntyi uusi metsälannoite – laki ei vielä salli biohajoavan lannoitteen käyttöä

Lannoitteen vaikutusta puuston kasvuun tutkitaan Padasjoen Vesijaon metsäntutkimusalueella.

lannoitteet
Kaksi miestä metsässä levittämässä uudenlaista metsälannoitetta
Uuden metsälannoitteen vaikutusta puuston kasvuun tutkitaan Padasjoen Vesijaon tutkimusalueella.Markku Lähdetluoma / Yle

Uusi orgaaninen eli biohajoava metsälannoite on saatu koekäyttöön runsaan parin vuoden tutkimusten ja kehitystyön jälkeen Padasjoen Vesijaon metsäntutkimusalueella. Metsälannoitteen rekisteröity nimi on Putretti.

– Tietojemme mukaan tämä on ainutlaatuinen tapa valmistaa metsälannoitetta Suomessa, kertoo liiketoimintakehittäjä Johanna Kilpi-Koski Lahden Seudun Kehitys LADECista.

Putrettia valmistetaan sekoittamalla Lahti Energian metsähaketta polttavan voimalaitoksen puutuhkaa ja Labion kompostointilaitoksen kompostia. Seokseen lisätään booria tukemaan metsän kasvua.

Teollisen tuotannon aloittaminen vie aikaa, sillä nykyinen lainsäädäntö ei hyväksy orgaanisia lannoitteita metsän lannoitukseen.

Tämän vuoksi tekijoiden tavoitteena on tuottaa Putretti-lannoitteesta niin paljon tutkittua tietoa päättäjille, että sen käyttö metsän lannoitukseen tulee mahdolliseksi. Takana on jo pitkä yhteistyö eri ministeriöiden kanssa.

Mustikan poimijan on oltava varma poimimansa marjan turvallisuudesta, joten esimerkiksi lannoitteeseen käytetystä kompostista on tutkittu lääkeaine- ja hormonijäämät. Ne ovat alle määritysarvojen.

– Meillä on hyvä yhteys maa- ja metsätalousministeriöön, ympäristöministeriöön ja ruokavirastoon, joille tämä projekti tuottaa tutkimustulosta, Kilpi-Koski kertoo.

Ämpärillinen uutta metsälannoitetta Putrettia, näyttää ihan kompostimullalta.
Putretin koostumusta hiotaan vielä rakeisemmaksi, jolloin sitä voi levittää koneellisesti.Markku Lähdetluoma / Yle

Teho selvillä viiden vuoden päästä

Lannoitteen vaikutusta puuston kasvuun tutkitaan Padasjoen Vesijaon metsäntutkimusalueella. Putretti-lannoitteelle on omat karsinoidut tutkimusruutunsa ja perinteisille teollisille metsälannoitteille omansa. Näitä verrataan toisiinsa kasvun edetessä.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Markku Rantala kertoo, että esimerkiksi peltoviljelyssä tuloksia eri lannoitteiden tehosta saadaan jo vuoden aikana. Metsän kasvatus on pitkäjänteisempää toimintaa.

– Metsän kasvujänne on noin viisi vuotta ennen kuin voidaan tehdä järkeviä kasvuvertailuja eri koealojen suhteen, Rantala sanoo.

LADECin liiketoimintakehittäjä Johanna Kilpi-Koski kertoo, että Putretista on tarkoitus luoda alueelle liiketoimintaa.

– Meillä on liiketoimintalaskelmat käynnissä. Putretin hiilijalanjälki on alustavissa laskelmissa osoittautunut paljon pienemmäksi kuin epäorgaanisten teollisten lannoitteiden hiilijalanjälki, Kilpi-Koski sanoo.

LADECin liiketoimintakehittäjä Johanna Kilpi-Koski metsässä, katsoo kameraan.
Johanna Kilpi-Koski kertoo, että Putretista tehdään turvallinen kiertotaloustuote metsiin.Markku Lähdetluoma / Yle

Lue myös:

Lahden seudulla kehitetään uutta metsälannoitetta – kierrätysratkaisu tuhkalle ja lietteelle

Lue seuraavaksi