1. yle.fi
  2. Uutiset

Nurmeksesta löytyy koulu, jossa kiusaaminen on saatu kuriin – palkitun Porokylän koulun viidesluokkalaiset: Kertoisimme aikuisille kiusaamisesta

Porokylän koulussa huonoon käytökseen puututaan jo ennen kuin se ehtii edetä kiusaamiseksi.

koulukiusaaminen
Max Siira, Olga Korhonen ja Tiia Roininen
Oppilaat Max Siira, Olga Korhonen ja Tiia Roininen (oik.) eivät ole havainneet varsinaista kiusaamista Porokylän koulullaHanna Laukkanen / Yle

Nurmeslaisen Porokylän koulun viidesluokkalaisilla Olga Korhosella, Tiia Roinisella ja Max Siiralla on selvä vastaus siihen, mitä he tekisivät, jos he näkisivät kiusaamista.

– Kertoisin heti aikuiselle, jos näkisin kiusaamista, sanoo Olga Korhonen, 11.

– Katsoisin, että onko se leikittelyä vai ihan oikeaa kiusaamista. Sitten kysyisin opelta apua, sanoo Tiia Roininen, 11.

Myös Max Siira, 10 miettisi, onko kyse kiusaamisesta ja menisi sitten kertomaan välituntivalvojalle.

Väkivallanteko Vantaan Kytöpuiston koulussa on nostanut jälleen keskusteluun väkivallan ja kiusaamisen koulumaailmassa.

Nurmeslainen Porokylän koulu palkittiin viime vuonna Vuoden KiVa-kouluna. KiVa-koulu (siirryt toiseen palveluun) tarkoittaa koulua, joka on mukana kiusaamisen vastaisessa ohjelmassa. Perusteluna tunnustukselle oli (siirryt toiseen palveluun) pitkäjänteinen ja määrätietoinen työ kiusaamista ehkäisevässä työssä.

Katja Tolvanen
Rehtori Katja Tolvasen mukaan kiusaamisesta keskusteleminen lasten kanssa, KiVa-oppitunnit ja lasten osallistaminen ovat tärkeitä, sillä siten kiusaamisesta tehdään ei-hyväksytty ilmiö, lapset tunnistavat kiusaamisen paremmin ja kertovat siitä todennäköisemmin aikuiselle.Hanna Laukkanen / Yle

Porokylän koulussa on noin 240 oppilasta vuosiluokilla 1–6. Koulun rehtori Katja Tolvanen sanoo, että kiusaamisen torjumisessa kaikki lähtee pohjatyöstä.

– Näkökulman täytyy olla siinä, miten kiusaamista ennaltaehkäistään eikä vain keskittyä siihen, miten toimitaan, jos tulee kiusaamistapauksia.

  • Lue myös: Onko tässä ratkaisu kouluväkivaltaan? Kymmenissä kouluissa otettiin käyttöön uusi malli, joka hyydytti hakkaajat: "Yksikään ei ole uusinut tekoaan"

Erityisopettajat auttavat myös sosiaalisissa taidoissa

Porokylän koulussa opetetaan esimerkiksi KiVa-ohjelman osana tunne- ja sosiaalisia taitoja, on kehitetty oma malli siihen, miten lapsia tuetaan hyvään käytökseen ja pienet riitatilanteet ratkotaan vertaissovittelussa.

Kaikessa ajatuksena on, että kun huonoon käytökseen puututaan riittävän varhaisessa vaiheessa, vakavia tilanteita ei juuri pääse syntymään.

– Kaikkeen huonoon käytökseen puututaan tosi herkästi. Toista ei saa millään tavalla loukata. Ei huonolla kielenkäytöllä, ei poissulkemisella, Tolvanen sanoo.

Olga Korhonen, Tiia Roininen ja Max Siira
Olga Korhonen (vas.), Tiia Roininen ja Max Siira ovat koulun viidesluokkalaisia. Olga Korhonen kertoo, että he pitävät silmällä myös koulun ekaluokkalaisia.Hanna Laukkanen / Yle

Myös erityisopettajilla on tärkeä rooli. He opettavat myös sosiaalisia taitoja.

– Erityisopettajat eivät siis auta esimerkiksi vain matematiikan tai äidinkielen ongelmissa, vaan ajatellaan, että tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat aivan yhtä tärkeitä. Myös kuraattorin ja psykologin kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä, Tolvanen sanoo.

Kiusaaminen vähentynyt selvästi

Kiusaaminen on vähentynyt Porokylän koulussa selvästi kymmenen vuoden aikana. Nykyisin kiusaamistapauksia tulee ilmi yhdestä viiteen vuosittain. Pitkään jatkuneita tapauksia ei ole viime vuosina tullut esiin.

Oppilaat Olga Korhonen, Tiia Roininen ja Max Siira eivät ole nähneet kiusaamistapauksia Porokylän koululla pieniä riitatilanteita lukuun ottamatta.

He kertovat, että KiVa-oppitunneilla on opeteltu esimerkiksi tunnistamaan kiusaamista.

– Se on esimerkiksi haukkumista ja tönimistä, Olga Korhonen kuvailee.

– Se on ulkopuolelle jättämistä. Jätetään toinen ulkopuolelle eikä välitetä, Max Siira täydentää.

– Ja se toistuu tosi usein, Tiia Roininen lisää.

Olga Korhonen
Olga Korhonen kuvailee kiusaamista esimerkiksi haukkumiseksi ja tönimiseksi.Hanna Laukkanen / Yle

Heidän mielestään kiusaamisen tunnistaminen auttaa sen estämisessä.

– Kiusaamista voi estää myös niin, että muut eivät mene siihen mukaan, jotta kiusaajaporukka ei kasva, Tiia Roininen sanoo.

Lapsia rohkaistaan kertomaan kiusaamisesta

Rehtori Katja Tolvasen mukaan koulun ilmapiirillä on suuri merkitys kiusaamisen ehkäisemisessä.

– Ajatus meillä on se, että koko koulu on yhtä ja samaa porukkaa. Aikuiset ovat esimerkkinä hyvässä käytöksessä toisiaan kohtaan. Lapset ovat kaiken toiminnan keskiössä.

Tolvasen mukaan avoimuus on tärkeää, koska opettajat eivät voi nähdä kaikkea, mitä koulussa tapahtuu.

– Siksi on tärkeää, että on luottamuksellinen ilmapiiri ja lapset uskaltavat kertoa, jos näkevät kiusaamista.

Oppilaat Max Siira, Olga Korhonen ja Tiia Roininen sanovat, että he eivät itse pelkää joutuvansa kiusatuksi.

– Ei itseäni ainakaan pelota. Tietäisi, että olisi kuitenkin hyviä kavereita tukena, Max Siira miettii.

Max Siira
Max Siiran mielestä kiusaamista voi estää muun muassa niin, että ilmiötä käydään läpi oppitunneilla.Hanna Laukkanen / Yle

Myös lapsia yritetään ottaa mahdollisimman paljon mukaan kiusaamisen vastaiseen työhön, mutta Tolvasen mukaan siinä on vielä tehtävää.

– Isommat lapset ohjaavat toisille välituntileikkejä ja yksinäisiä lapsia haetaan mukaan. Kummioppilastoiminta on aktiivista. Kyllä se ehkäisee koulukiusaamista, että lapset ovat hyvässä vuorovaikutuksessa ja tuntevat toisiaan.

Vakavat kiusaamistapaukset poliisille

KiVa koulu -ohjelma on saanut myös kritiikkiä. Ylen MOT-ohjelman artikkelin mukaan ylistettyä ohjelmaa on käytetty kouluissa jopa haitallisella tavalla.

Esimerkiksi kiusaaja ja kiusattu on istutettu saman pöydän ääreen osana KiVa-selvittelyä, mikä on voinut jättää traumoja kiusatulle.

Rehtori Katja Tolvanen sanoo, että tällöin koulu on ymmärtänyt metodit väärin.

– Kiva koulu -toimintamallissa kiusaajan ja kiusatun kanssa keskustellaan nimenomaan erikseen. Samaan pöytään istuttaminen ei kuulu siihen.

Porokylän koulu Nurmeksessa.
Rehtori Katja Tolvanen huomauttaa, että Porokylän koulussa on jouduttu vuosien varrella turvautumaan myös järeisiin toimiin kiusaamisen lopettamiseksi, muun muassa kiusaajan koulun vaihtamiseen.Hanna Laukkanen / Yle

Porokylän koululla käytetään vertaissovittelua, jotta riidat eivät pitkittyisi ja johtaisi kiusaamiseen. Siinä oppilaat selvittävät omin voimin riitaansa ja opettaja ohjaa toimintaa ja katsoo, että kaikki sujuu hyvin. Tolvanen alleviivaa, että vertaissovittelua käytetään vain riitatilanteissa, ei kiusaamistapauksissa.

Hän kuitenkin myöntää, että rajanveto ei ole aina helppoa.

Tolvanen huomauttaa, että kaikki vakavat, rikoksen tunnusmerkistön täyttävät kiusaamistapaukset menevät koululla poliisin selvittelyyn.

– Herkästi otetaan poliisiin yhteyttä.

Some-kiusaamista vaikea havaita

Ongelmallinen kiusaamisen muoto on sosiaalisessa mediassa tapahtuva kiusaaminen. Myös Porokylän koulun oppilaat ovat kuulleet ja nähneet ikävää toimintaa netissä.

– Esimerkiksi joissakin peleissä, joissa pystyy laittamaan viestiä toiselle nimettömänä, Tiia Roininen sanoo.

– Minäkin olen nähnyt YouTubessa ja peleissä vihakommentteja, Max Siira lisää.

Tiia Roininen
Tiia Roininen kysyisi opettajalta apua, jos näkisi kiusaamista.Hanna Laukkanen / Yle

Rehtori Katja Tolvanen sanoo, että netissä tapahtuvaa kiusaamista on vaikea koulun tietää. Yksi keino sen torjuntaan on Porokylän koulussa se, että koulussa ei käytetä puhelinta. Se ei tosin estä some-kiusaamista vapaa-ajalla.

– Jos kuullaan, että somessa on tapahtunut jotain epämiellyttävää, jutellaan oppilaiden kanssa ja ollaan yhteydessä niiden oppilaiden koteihin, joita asia koskee. Jos on kyse jostain laajemmasta, siitä tiedotetaan.

Tolvasen mukaan myös some-kiusaamisen on tärkeää tulla koulun tietoon, sillä se vaikuttaa koululaisten kaverisuhteisiin.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 28.9.2020 kello 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Sanel Sivac, 23, ja Sonja Aiello, 21, olivat tajuamattaan koulukiusaajia: "Ei lapsena ymmärrä, että voi aiheuttaa loppuelämäksi traumoja"

Vastavoima kiusaamiselle – kouluissa kasvaa uusi sukupolvi, joka ei vain puhu rauhasta: Oskari Santalahti tarttui puhelimeen ja paikkasi välit isänsä kanssa

Lue seuraavaksi