1. yle.fi
  2. Uutiset

Ilmastonmuutos uhkaa myös kaupunkien puita – parhaillaan etsitään vaihtoehtoisia lajeja tuhojen varalle

Kadunvarsilla ja puistossa pitäisi kasvaa monia eri puulajeja, jotta tuholaisista ja myrskyistä ei tulisi laajoja vahinkoja.

kaupunkiluonto
Ihmisiä Tampereen keskustassa.
Tampereen katujen varsilla näkee lähinnä lehmuksia, vaahteroita ja koivuja. Koskipuistossa on lisäksi poppeleita ja salavia.Antti Eintola / Yle

Viherrakentaminen tarvitsee tulevaisuudessa uusia puulajeja, sillä ilmastonmuutos tuo uusia riskejä kaupunkeihin istutetuille puille.

Tuhoriskeihin kuuluvat Ilmatieteenlaitoksen selvityksen mukaan tautien ja tuholaisten lisäksi muun muassa tuulituhot sekä kuivuus.

Esimerkiksi Tampereella kaupunkipuiden valikoima on suppea, ja erityisesti katuosuuksien puustona on lähinnä puistolehmuksia. Seuraavaksi eniten Tampereella on vaahteroita ja koivuja.

– Maalaisjärkikin jo sanoo, että jos jollekin lajille tulee tauteja tai tuholaisia, niin silloin tuhot voivat olla valtavia. Sukuja ja lajeja lisäämällä pienennetään laajojen tuhojen mahdollisuutta, sanoo Elimäellä toimivan Mustilan Arboretumin toiminnanjohtaja Jukka Reinikainen.

Ilmatieteenlaitos tutki vastikään ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsänhoitoon (siirryt toiseen palveluun) asiantuntijaorganisaatio Tapion tilauksesta.

Selvitys kertoo, että lämpötila Suomessa on noussut tähän mennessä noin kaksi kertaa enemmän kuin maapallolla keskimäärin.

Sinitakkinen mies hymyilee kameralle taimitarhalla.
Mustilan Arboretumin toiminnanjohtaja Jukka Reinikainen näkee koekasvatuksen tärkeinä tulevaisuuden lajivalikoiman kannalta. Anne Savin / Yle

Jukka Reinikainen muistuttaa, että tarve tarkastella puulajien menestymistä ilmastonmuutoksen toteutuessa on globaali.

– Lajisto elää murrosvaihetta. Viherrakentamisessa mietitään sitä, ovatko tällä hetkellä käytössä olevat lajit niitä, joita meidän tulisi käyttää myöskin tulevaisuudessa.

Mustilassa kasvatetaan omien puiden jälkeläisiä

Mustilan Arboretumissa hoivataan hellästi nuoria taimia, jotka ovat vielä kasvunsa alkumetreillä kokeilemassa voimiaan. Rinta rinnan tiiviisti ensimmäisessä istutuslaatikossa päätään nostavat muun muassa erilaiset vaahterat ja hemlokit. Ne ovat lajeja, joiden menestymistä seurataan Mustilassa.

Vihreä havukasvi, purppurapihta.
Purppurapihta ja 49 muuta lajia päätyvät koekasvatukseen Tampereelle lähivuosina. Anne Savin / Yle

Mustilan Arboretum on kasvattanut Suomessa menestyneiden puiden jälkeläisiä viherrakentamisen tarpeisiin muun muassa Helsinkiin, ja nyt on alkamassa laajempi koekasvatus Tampereella. Kaupungin viheralueille istutetaan tulevien 5-6 vuoden aikana 1 500 puuntaimea, joiden kasvua ja menestystä seurataan. Tavoitteena on monimuotoistaa kaupunkipuustoa. Mukaan on valittu 50 eri puulajia.

Ei mitä tahansa puulajeja

Puulajien lisääminen ei kuitenkaan käy taimikaupan kautta. Ja vaikka lämpötilojen keskiarvojen arvellaan nousevan, niin se ei poista Suomessa kylmien jaksojen mahdollisuutta.

– Lisälajien tulee edustaa geneettisesti talvenkestäviä, meille sopeutuneita viljelykantoja. Kasveilla pitäisi olla maksimaalinen kyky pärjätä hankalien vuosien yli, jotta istutukset eivät menisi hukkaan, sanoo Reinikainen.

Pieniä vaahteran taimia laatikossa.
Mustilan Arboretumissa pienet taimet odottavat siirtämistä omiin kasvuastioihin tai peltoon. Anne Savin / Yle

Mustilassa kasvatetaan taimia siellä pitkään menestyneiden yksilöiden siemenistä, mikä antaa paremmat takuut uusien taimien menestymiselle.

– Niiden geeneihin on ohjelmoitu asioita, jotka vaikuttavat muun muassa kasvukauden pituuteen, talvilevolle asettumiseen, minimilämpötilojen kestämiseen, tai hötkyilläänkö keväällä kasvuun lähtöä liian aikaisin, Reinikainen kuvailee.

Mies seisoo puun oksan takana.
Amurinkorkkipuu on yksi esimerkki Suomen ilmastoon sopeutuneesta lajiyksilöstä.

Tampereelle tuplasti enemmän koelajeja

Tampereella laaditaan parhaillaan kaupunkipuulinjausta, joka nostaa esille puiden roolin ja tärkeyden nyt ja tulevaisuudessa. Sen avulla turvataan nykyisten puiden hyvinvointia, ja pyritään monipuolistamaan viheralueiden puustoa. Se tarkoittaa muun muassa uusien lajien etsimistä.

Vanhat kaupunkipuut on se juttu, joka tekee kaupungista kaupungin rakennusten lisäksi.

Jyrki Lehtimäki

Yhteistyö Mustilan Arboretumin kanssa kanssa on jo käynnissä. Tampereelle odotettavat puulajit ovat eri kasvuvaiheissa Elimäellä, ja ensimmäiset on tarkoitus istuttaa jo tänä syksynä. Niiden kasvupaikaksi on valittu Härmälänranta, josta löytyy jo nyt muun muassa tammea, saarnea ja vuorijalavaa kotimaisten puiden lisäksi.

– Istutuspaikoiksi on valikoitunut valmiita viheralueita, joissa on hyvät kasvuolosuhteet, sanoo kaupungin ympäristösuunnittelija Jyrki Lehtimäki.

Mies tutkii puun oksaa.
Ympäristösuunnittelija Jyrki Lehtimäki toivoisi, että Härmälänrannassa nähtäisiin pian runsas kirjo uusia lajeja. Anne Savin / Yle

Istutuksia tehdään myös katualueille, missä tällä hetkellä on pääasiassa puistolehmusta. Katualueilla on käytetty jonkin verran myös pilvikirsikkaa, joka on määritelty vieraslajiksi.

– Kaupunkipuulinjauksessa on maininta myös siitä, että vieraslajilistalla olevia kasveja ei käytetä, joten niillekin yritetään löytää korvaavia lajeja.

Puiden istuttaminen Tampereella jatkuu usean vuoden ajan.

Ihmisiä kävelee puistokäytävällä puun takana.
Viheralueilla on tärkeä rooli kaupungin hiilinieluna, mutta myös asukkaidensa viihtyvyyden lisääjänä. Anne Savin / Yle

Estetiikkaa ja kulttuuria

Puilla on tärkeä rooli hillitsemässä ilmastonmuutosta sitomalla hiiltä ilmakehästä. Sen rinnalla ne antavat kuumina päivinä varjoisia paikkoja, tarjoavat elinympäristön erilaisille eläimille ja ovat esteettisesti kauniita.

Esteettisyys oli myös yksi valintakriteeri koekasvatukseen valikoituneilla puulajeilla.

– Tässähän ei itsetarkoitus ole pelkästään lajien määrä, vaan myös kauneus. Jos lajilla on kiinnostava muoto, syysväritys tai siemen- ja hedelmärakennelma, niin ainahan ne on plussaa, kertoo Jukka Reinikainen.

Puna-kelta-vihreä vaahteran lehti
Koreanvaahteran syysväritys on iloinen väriläiskä viherrakentamisessa. Anne Savin / Yle

– Toisaalta meidän viherrakentamiskulttuurimme on vielä nuori, ja lajisto on vakiintunut ehkä osittain sattumanvaraisesti. Nyt me pystymme tarkemmin etsimään joukosta kauniita helmiä.

Kaupunkipuun merkitys ympäristössä on kiistatta suuri.

– Kaupunkivihreästä puu on ilman muuta kaikkein vaikuttavin elementti. Nurmikkoja on paljon, mutta puu on suuri, näkyy pitkälle ja luo tunnelmaa. Vanhat kaupunkipuut on se juttu, joka tekee kaupungista kaupungin - rakennusten lisäksi, Jyrki Lehtimäki määrittää kaupunkipuun arvoa.

Lue seuraavaksi