1. yle.fi
  2. Uutiset

Sanel Sivac, 23, ja Sonja Aiello, 21, olivat tajuamattaan koulukiusaajia: "Ei lapsena ymmärrä, että voi aiheuttaa loppuelämäksi traumoja"

Sivac ymmärsi kiusaamisensa vaikutukset vasta, kun yksi kiusatuista otti yhteyttä tunnistettuaan hänet televisiosta.

koulukiusaaminen
Sanel Sivac ja Sonja Aiello
Sanel Sivac ja Sonja Aiello uskovat, että monella muullakin on samanlaisia kokemuksia koulukiusaamisesta kuin heillä. Kummankin on vaikea selittää, miten heistä loppujen lopuksi tuli koulukiusaajia.Paula Collin/Yle ja Markku Pelkonen/Yle

Sanel Sivac, 23, joutui viime keväänä myöntämään itselleen, että hän on entinen koulukiusaaja.

Tämä iski Sivacille päin näköä, kun häneen otti Instagramissa yhteyttä hänen yläasteella kiusaamansa henkilö, joka oli joutunut tekemään töitä huonon itsetuntonsa kanssa vielä vuosia kiusaamisen jälkeen.

Kiusattu oli tunnistanut Sivacin Temptation Island Suomi -ohjelmasta, jonka seitsemäs kausi näytettiin televisiossa viime keväänä.

– Sillon koko kiusaaminen tuli mulle todeksi. Että mä oon oikeesti aiheuttanut toiselle ihmiselle näin huonon olon, Sivac sanoo.

– Siinä kohdassa oikeasti miettii, kuinka idiootti mä oon ollut. Että minkä takia? Mitä mä oon sillä saavuttanut?

Miten Sanel Sivacista tuli koulukiusaaja?

Kiusaaja on usein myös kiusattu

Usein, kuten Sivac tapauksessa, koulukiusaajan taustalla on omia kokemuksia kiusatuksi tulemisesta.

Sivacin omat sukujuuret ovat Balkanilla. Hän joutui kokemaan taustansa vuoksi puhdasta rasismia, vaikka hän on syntynyt ja asunut Suomessa koko ikänsä.

– Kasvoin Mikkelissä, missä ei ollut silloin hirveästi muita maahanmuuttajataustaisia, ja olin itse kiusattu ala-asteella, Sivac kertoo.

Muutos kiusatusta kiusaajaksi tapahtui Sivac mukaan siirryttäessä ala-asteelta yläasteelle.

– Huomasin, että musta tuli tietyllä tavalla suositumpi koulussa.

Kiusaaminen oli verbaalista, pääosin haukkumista, ja hän oppi käyttämään hyväksi ihmisten heikkoja puolia.

Sanel Sivac oli nuorena sekä koulukiusattu että -kiusaaja.
Mikkelistä kotoisin oleva Sanel Sivac joutui kokemaan ala-asteaikanaan rasismia. Hän katsoo tämän olleen yksi merkittävä syy sille, miksi hänestä tuli yläasteella koulukiusaaja.Paula Collin / Yle

Yleistä oli esimerkiksi hyviä arvosanoja saavien, hieman sisäänpäin kääntyneiden oppilaiden haukkuminen nörteiksi.

– Jollain tasolla sain kontrollin omasta ympäristöstä ja käytin sitä hyväksi. Purin tavallaan omaa pahaa oloani muihin, Sivac pohtii.

– Se on kumma juttu, että sitä ei tajunnu silloin kiusaavansa, vaikka itse oli kokenu saman.

Sivacin mukaan kyse oli jonkinlaisesta kostosta, vaikka jälkikäteen ajateltuna ajatus on järjetön, sillä hän ei kostanut kiusaajilleen.

Tätä Sivacin on edelleen vaikea ymmärtää.

Koulukiusaaminen ei tapahdu vain koulussa

Somevaikuttaja Sonja Aiellon kokemus on päinvastainen kuin Sivacilla. Hän tajusi olleensa koulukiusaaja vasta, kun häntä itseään alettiin kiusata kuudennella luokalla.

– Jäin silloin yksin ja tajusin, mitä olin muutama vuos sitten ite tehny, 21-vuotias Aiello sanoo.

Aiello kertoo kuuluneensa ala-asteella tiiviiseen tyttöporukkaan, josta saatettiin jättää joku ulkopuolelle. Aiellon kaveriporukan kiusaaminen oli henkistä, kuten ilmeilyä ja haukkumista.

Sonja Aiello nojailee seinään Fredrikinkadulla Helsingissä, katsoo kameraan (kokokuva).
Somevaikuttaja Sonja Aiello kävi ala-asteensa Hausjärvellä. Pienen paikkakunnan koulussa kiusattu oppilas saattoi helposti jäädä ulkopuoliseksi.Markku Pelkonen / Yle

Kiusaaminen oli usein myös huomaamatonta, sillä se jatkui myös koulun ulkopuolella, jolloin esimerkiksi opettajien oli vaikea huomata sitä.

– Joskus mentiin koulun jälkeen tyttöjen kanssa johonkin ja kiusattua ei kutsuttu mukaan. Lisäks me saatettiin lähettää ilkeitä viestejä, Aiello kertoo.

Lapsi ei ymmärrä kiusaavansa

Sekä Aiello että Sivac ovat samaa mieltä siitä, että kiusaamisen taustalla ei ole yhtä selkeää syytä. Siksi kiusaamista voi olla vaikea lopettaa.

Pahinta on kuitenkin se, että ei tajua kiusaavansa, vaikka kiusaaminen on jo täydessä vauhdissa.

– Mä olen ihmisenä ite semmonen, että lähen helposti porukan mukaan, Aiello kertoo.

– Sitä haluaa kuulua porukkaan ja sitä alkaa ajatella, vaikka se on kauhee ajatus, että kiusaaminen on jotenki siistiä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan (siirryt toiseen palveluun) kiusaaminen onkin lähes aina ryhmäilmiö, jossa on kyse ennen kaikkea rooleista.

Tulilinjalle joutuvat helposti sellaiset lapset ja nuoret, jotka poikkeavat jotenkin vallitsevista normeista esimerkiksi ulkonäön, vaatteiden tai muiden ominaisuuksien perusteella.

Myös Sivacin kokemukset viittaavat nimenomaan siihen, että porukan mukana oma asema kaveriporukassa vahvistuu.

– Ei lapsena ymmärrä, että voi aiheuttaa loppuelämäksi traumoja, Sivac sanoo.

– Jos tän ajatuksen olis jotenkin sisäistänyt sillon, niin voi olla, että en olis kiusannut.

Olisiko mikään voinut estää kiusaamasta?

Vaikka Aiello ja Sivac kumpikin ymmärtävät tekojensa seuraukset nyt aikuisiällä, on heidän vaikea keksiä keinoja, joilla heitä olisi voinut estää kiusaamasta.

Tämä tuntuu olevan melko perinteinen kaava: kiusaaja ymmärtää liian myöhään tekojensa seuraukset.

Sivacin mukaan kiusaamista ei oikein koskaan käsitelty koulussa loppuun asti. Kiusaaminen ohitettiin antamalla Sivacille jälki-istuntoa.

– Ei se muhun juurikaan vaikuttanu, Sivac toteaa.

Hän olisi toivonut, että jälki-istuntojen sijaan tai ohella kiusattua ja kiusaajaa olisi tuotu jotenkin yhteen ja luotu heidän välilleen jonkinlainen suhde.

Tällainen voi kuitenkin olla rankkaa ja hankalaa erityisesti kiusatulle.

Aiellon on vaikea keksiä tehokasta keinoa, joka olisi estänyt häntä kiusaamasta, sillä hänen on vaikea keksiä selkeää syytä, miksi hän ylipäätään kiusasi.

Aiellon mielestä koulun opettajat ja rehtorikin hoitivat kiusaamistilanteet hyvin, ja myös kotona kiusaamisesta käytiin tiukat keskustelut.

– Kannattaa vaan oikeasti miettiä, haluuko, että samaa tehtäis itelle, Aiello päätyy toteamaan pitkän tauon jälkeen.

Jutusta voi käydä keskustelua sunnuntaihin 27.9. klo 23:een saakka.

Lisää aiheesta:

Vanhemmat huolissaan Suomen kouluväkivallasta: "Kenelläkään koulun aikuisella ei ole lupa katsoa pois"

Vanhempien mielestä väkivaltaan puututaan kouluissa liian myöhään – Entinen kiusattu: "Voi olla yksi ainoa hetki, kun uhri mainitsee tunteistaan"

Koulussa voi saada arvostusta kiusaamalla, sanoo viidennes oppilaista kyselyssä – selitys saattaa löytyä piilonormeista

Voiko koulukiusaaja rikkoa lakia? Onko kiusaamisvideon levittäminen somessa rikos? 4 kysymystä ja vastausta koulukiusaamisesta

Lue seuraavaksi