1. yle.fi
  2. Uutiset

Lintuharrastajien merkitys oleellinen lintujen tieteellisessä tutkimuksessa – katso video tietokirjan julkistuksesta

Turkulaistutkijat niputtivat kirjaan Suomen lintutieteen vaiheet vuosilta 1828–1974.

lintutiede
Lintuharrastajien havainnot olennaisia lintujen tutkimisessa
Lintuharrastajien havainnot olennaisia lintujen tutkimisessa

Lintuharrastajien merkitys on olennaista lintujen tieteellisessä tutkimuksessa. Tutkijat ovat saaneet lintuhavaintoja ahkerilta harrastajilta jo vuosisatojen ajan. Ennen kiikareiden kehittymistä linnut oli usein pakko ampua, jotta niitä päästiin tutkimaan.

Tuoreessa Suomen lintutieteen historiaa käsittelevässä kirjassa käydään läpi myös lintuharrastuksen historiaa.

  • Voit katsoa suoraa lähetystä tietokirjan julkaisutilaisuudesta klikkaamalla tämän jutun pääkuvaa tai tästä.

Sodan aikaan rintamalla tutkijat ja harrastajat tekivät lintulaskentoja, kertoo yksi kirjan kirjoittajista, dosentti Risto Lemmetyinen.

– Muun muassa Turun yliopiston kasvitieteen professori Paavo Kallio kertoi, miten hän tapasi ensimmäisen sinirintansa karjalaisessa metsässä. Hän ampui sen pyssyllä, mutta valitettavasti siitä ei jäänyt kuin kasa sinisiä hyöheniä.

Hyvin usein rintamalla olevat myös kiikaroivat lintuja maastossa ja kirjasivat muistiin löytöpaikan ja ajan.

Turun yliopiston eläinmuseon lintuja pöydällä ja lintutiede kirja
Suomen lintutiede -kirjaa esiteltiin Turun yliopiston eläinmuseossa.Minna Rosvall / Yle

Professorit arvioivat, oliko havainto oikea

Nykyään lintuharrastajien havaintoja arvioi raditeettikomitea, mutta aiemmin esimerkiksi yliopistojen lintutieteen professorit pohtivat, olivatko havainnot mahdollisia.

– Professori saattoi hylätä havainnon, jos linnun oleskelu alueella oli mahdotonta tai havainnoitsijalta oli tullut aiemmin hyvin ihmeellisiä havintoja, kertoo dosentti Timo Vuorisalo.

Lintuharrastajat kulkivat haulikko olalla ja metsästylaukku mukana hyvin pitkään, koska ei ollut optiikkaa.

– Esimerkiksi Magnus von Wrightillä, joka on kuuluisa lintumaalari, on retkikuvauksia Viikistä. Se näyttää nykyiseltä havaintoviholta. Hän kirjoittaa: "Ammuimme kaksi keltavästäräkkiä ja punajalkaviklon."

Suomalaiset tutkijat alan huipuja

Suomalaiset tutkijat ovat olleet kansainvälisesti arvostettuja ja osin kansainvälisen lintutieteen eturintamassa ja toisinaan jopa sen edellä. Osa suomalaisten kehittämistä tutkimusideoista ja -menetelmistä on muualla oivallettu vasta myöhemmin.

– Lintutieteen historia on rohkeiden, kekseliäiden ja monilahjakkaiden tutkijoiden historiaa. Vaikeuksia uhmaten on lähdetty tutkimusmatkoille niin lähialueille kuin kaukomaille, on koluttu Lapin perukat ja maailmanpolitiikan salliessa myös rajantakaiset seudut, kertoo dosentti Esa Lehikoinen.

Kirjan tekijät Esa Lehikoinen, Timo Vuorisalo, Risto Lemmetyinen ja Mia Rönkä ovat Turun yliopiston dosentteja, tutkijoita ja tietokirjailijoita. Heidän lisäkseen kirjan kirjoittajina on 20 muuta lintuihin kohdistuvan tutkimuksen eri osa-alueiden asiantuntijaa.

Kirja jatkaa lintutieteen historiaa tekijöiden aiemman kirjan ajankohdasta. Se ilmestyi vuonna 2009 ja käsitteli Suomen lintutieteen syntyä - Akatemian aikaa.

Lue lisää:

Turun Akatemia tutki pääskyjen talvihorrosta ja jäälintuja

Lue seuraavaksi