1. yle.fi
  2. Uutiset

Hirvenmetsästyksessä on saatu hyviä kokemuksia seurojen yhteisistä pyyntiluvista

Hirvikantaa voidaan pitää helpommin hallinnassa, kun lupia voidaan siirtää seuralta toiselle.

metsästys
Kaksi metsästäjää kyltin kanssa.
Heikki Kallioniemi (vasemmalla) ja Tauno Lampinen pääsevät hirvijahtiin lokakuun 10. päivänä.Antti Kettumäki / Yle

Metsästysseuroissa valmistaudutaan parhaillaan syksyn hirvijahtiin. Pohjalaismaakunnissa metsästys alkaa lokakuun 10. päivä. Pyyntilupia on myönnetty hieman edellisvuotta enemmän ja suurin osa rannikkoseudulle, jossa kanta on sisämaata suurempi.

– Alueittain vaihtelua on jonkin verran. Rannikkoalueilla hirvikanta on vahva ja sinne on myönnetty enemmän lupia kuin viime vuonna. Sisämaahan on myönnetty hieman vähemmän lupia, koska hirvikanta on asetetussa tavoitteessa, sanoo riistapäällikkö Mikael Luoma.

Hirvikanta on suuri koko Suomen rannikolla. Suotuisat laidunpaikat houkuttelevat hirviä vaeltamaan kohti rannikkoa.

– Nyt on selkeästi suuremmat tiheydet ja kantaa vähennetään pienemmäksi.

Kolmen pohjalaismaakunnan alueelle on myönnetty yhteesä 4197 pyyntilupaa. Määrä on runsaat 200 enemmän kuin viime vuonna.

Ei turhaa byrokratiaa

Yhteispyyntilupa on koettu helpoksi hirvenmetsästyksen kannalta. Lupia voidaan siirtää kauden kuluessa seuralta toiselle hirvien liikkeiden mukaan. Kuortaneen yhteislupa-alueella toimii kolme seuraa ja kuusi hirviseuruetta.

– Pienellä paikkakunnalla, missä on seuroja vähän, päästään vähemmällä lupia hakiessa. Yhdessä saadaan yhtenäinen isompi alue, missä voidaan hirvikantaa verottaa, sanoo Kuortaneen metsästysseuran puheenjohtaja Heikki Kallioniemi.

Metsästyskauden edetessä voidaan tehtyjen havaintojen perusteella siirrellä lupia sinne missä hirviä on.

– Verotusta voidaan kohdistaa alueille, joissa on hirvituhoja. Esimerkiksi Seinäjoen ja Kuortaneen välillä on vilkkaasti liikennöity tie. Lupia voidaan kohdistaa enemmän, jos hirvivahinkoja tai kolareita on sattunut.

– Viime vuodelta meillä on hyviä kokemuksia yhteisluvista. Meillä oli vasat kateissa ja me saatiin apuja yhteisluvan kautta naapuriseuralta, jatkaa Patiskan metsästysseuran jahtivouti Tauno Lampinen.

Ennakkosuunnitelmat hankalia tehdä

Hirviporukat tekevät jatkuvasti eläinten liikkeistä havaintoja ja kirjaavat ne sähköiseen järjestelmään. Kantaa voidaan seurata ja sen perusteella lupia myönnetään seuraavallekin kaudelle.

– Hirvien liikkeet tuovat haasteita kannan arvioihin ja verotussuunniteluun, mutta jos peilataan taaksepäin ja katsotaan kuinka hirvikannan hoito on onnistunut suhteessa tavoitteisiin, niin kyllä me voidaan tyytyväisiä olla, kehaisee riistapäällikkö Mikael Luoma.

Valtaosa pohjalaismaakuntien alueella hakee yhteislupia. Tyypillinen esimerkki on se, että seurat hakevat lupia koko kunnan alueelle.

– Riistakeskukselle tulee yksi lupahakemus ja se kattaa koko kunnan alueen. Seurat voivat sopia, että hirviä ammutaan siellä kulmalla missä niitä eniten on. Kyllä tämä verrattain joustavasti toimii, summaa Mikael Luoma.

Lue seuraavaksi