1. yle.fi
  2. Uutiset

Euroopan hybridiuhkien osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen: Hybridivaikuttamisen yritykset ovat raadollisempia ja koskettavat Suomeakin

Teija Tiilikaisen mukaan myös Suomi on saanut viime vuosina osansa vaikuttamisyrityksistä. Yksi esimerkki on Venäjän itäisen Lapin raja-asemien avaaminen viisi vuotta sitten keskellä Euroopan pakolaiskriisiä.

Hybridiuhka
Teija Tiilikainen
Ykkösaamussa vieraileen Teija Tiilikainen mukaan ulkopuolinen vaalivaikuttaminen on noussut esille Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.

Teija Tiilikainen on tullut suurelle yleisölle tutuksi EU-asiantuntijana. Vajaa vuosi sitten hän siirtyi Ulkopoliittisesta instituutista johtamaan Euroopan hybridiuhkien osaamiskeskusta, joka perustettiin Helsinkiin vuonna 2017.

Keskuksen taustalla on 28 valtiota, jotka ovat EU:n tai Naton jäseniä.

Tiilikainen sanoo, että keskuksen sijoittuminen Helsinkiin oli hieno saavutus Suomen neuvottelijoille. Toiminta on verkostomaista ja se toimii kaikissa osallistujamaissa. Laaja-alaista osaamista kokonaisturvallisuuden alalla löytyy Suomesta ja Pohjoismaista, ja Suomen avut kokonaisturvallisuuden osaamisen alalla vaikuttivat keskuksen sijoittumiseen juuri Helsinkiin.

Kokonaisturvallisuudella tarkoitetaan tilaa, jossa yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuviin uhkiin ja riskeihin on varauduttu.

Keskuksen tehtävänä on jakaa tietoa ja osaamista hybridiuhista, joista on Tiilikaisen mukaan tullut "osa kansainvälisen politiikan arkipäivää ja sen välineet ovat olleet ahkerassa käytössä viime vuosina".

Hybridiuhkaaja on joko valtiollinen tai ei-valtiollinen toimija, joka haluaa aiheuttaa kohdemaassa sekaannusta, hämmennystä tai vahinkoa.

Ulkovaltojen vaikuttamisyritykset sisäpolitiikan väline

Keskustelu hybridiuhista on taas erityisen ajankohtaista, sillä Yhdysvaltain presidentinvaaleihin on enää runsas kuukausi. Viime kerralla vuonna 2016 Venäjä hämmensi vaalitaistelua verkkovaikuttamalla Donald Trumpin tueksi ja Hillary Clintonia vastaan.

Tiilikaisen mukaan ulkopuolinen vaalivaikuttaminen on noussut esille myös nyt.

– Tilanne on näiden vaalien alla melko sekava, sillä tällä kerralla ulkovaltojen ennakoitua vaalivaikuttamista käytetään vahvasti myös sisäisesti vaalikamppailun välineenä. Presidentti Trumpin Venäjä-suhteet ovat olleet sisäpoliittisen keskustelun kohteena koko hänen presidenttikautensa ajan ja nyt vaalien lähestyessä Venäjän rooli hänen valintansa taustalla nousee taas vahvasti esiin, Tiilikainen arvioi.

– Mutta vaikuttamisyrityksiä varmasti nähdään jälleen ja niistä on jo merkkejä. Ehdokasasetelman ollessa hyvin jännitteinen ja polarisoitunut disinformaatio ja vaaliteemojen ja -keskustelun ohjailu on kuitenkin myös kotimaisten toimijoiden välineenä.

Toisaalta – viime vaaleista myös opittiin – ja esimerkiksi sosiaalisen median yritykset valvovat nyt alustoillaan tapahtuvia toimintoja paremmin.

Suomi saanut osansa, Venäjä raja-asemien avaaminen 2015 oli yksi esimerkki

Tiilikaisen mukaan epävarmuuden lietsomista tapahtuu myös muualla kuin suurvalloissa ja sitä tekevät myös muut valtiot kuin Venäjä.

Myös Suomi on saanut osansa.

– Suomi on avoimena yhteiskuntana yhtä lailla haavoittuva monimuotoisille hybriditoimille kuin muut läntiset yhteiskunnat. Muiden tavoin meillä on tarve suojata demokraattisia prosessejamme ulkopuoliselta vaikuttamiselta ja ohjailulta sekä huolehtia siitä, ettei kriittisen infrastruktuurimme kautta päästä aiheuttamaan vakavia häiriöitä tai kriisitilanteessa jopa lamauttamaan yhteiskuntaamme laajemmin.

Yksi esimerkki Suomeen vaikuttamisesta oli Venäjän yllättävä itäisen Lapin raja-asemien avaaminen turvapaikanhakijoille vuonna 2015. Jälkikäteen tätä on Suomessa pidetty hybridioperaationa, jolla Venäjä horjutti Suomen vakautta, testasi viranomaisten toimintakykyä ja yleistä mielipidettä.

Tiilikaisen mukaan tilanne Euroopassa oli "poikkeuksellinen eurooppalaisessa vakaudessa ja turvallisuuspoliitkassa" , koska historiallinen maahanmuutto ja turvapaikanhakijoiden määrä eteläisestä suunnasta kohdistui Eurooppaan

Tiilikaisen mukaan pohjoismainen kokonaisturvallisuuden malli on yhä hyvä kriiseihin varautumisen lähtökohta, mutta yhteiskuntaan laaja-alaisesti kohdistuvissa hybridiuhissa uutta on lähinnä tapa, jolla nykyteknologiaa käytetään hyväksi. Moni maa oli tässä tilanteessa oman maansa vakauden kanssa haasteiden edessä.

Myös Suomi oli keskellä kriisiä, Tiilikainen sanoo.

– Tilanne oli meillä uusi ja keskusteltiin paljon Euroopan unionin roolista ja sisäisestä vastuunjaosta. Suomessa myös kansalaisyhteiskunta polarisoitui ja mielipide jakautui vahvasti. Tilanne herätti vahvoja tunteista puolesta ja vastaan. Itärajan avaaminen oli melko tyypillinen suurvaltavaikuttamiseen kuuluva toimi, sanoo Tiilikainen.

Hän huomauttaa, että taustoissa varmaan vieläkin on tutkimista.

– Sanomatta viimeistä sanaa, kuinka harkittu ja suunniteltu se oli, se oli suomalaiselle vakaudelle lisärasite ja kärjisti entisestään yhteiskunnallista vastakkainasettelua.

Suomen ja Venäjän välillä oli alkuun vaikeuksia löytää asiasta yhteistä ymmärrystä. Mikä sen luonne tai syntyperä oli, ja kuinka tarkoitushakuista se oli. Tilanne käynnistyi nopeasti ja päättyikin lähes yhtä nopeasti valtionjohtajien käymien korkean tason neuvottelujen seurauksena.

– Tietysti sekin antaa osviittaa siitä, että avaimet sen [tilanteen] päättämiseksi olivat poliittisen johdon käsissä, Tiilikainen sanoo.

Vaikuttamisyritykset ovat entistä raadollisempia

Kun teknologia kehittyy ja yhteiskunnat ovat entistä riippuvaisempia tietojärjestelmistä ja kaikki liittyy kaikkeen, on tehnyt myös Suomesta haavoittuvamman vaikutusyrityksille.

– Oli taustalla sitten rikollisryhmiä, erilaisia hakkereita tai yksityisyrittäjiä tai vieraita valtioita, haavoittuvuudet ja mahdollisuudet tällaiseen toimintaan ovat lisääntyneet, Tiilikainen sanoo.

Suomi on avoin yhteiskunta muiden läntisten yhteiskuntien tapaan. Suomessa on sananvapaus ja avoin informaatioympäristö, lisäksi sosiaalinen media on löytänyt tiensä Suomeen ja tarjoaa vaikuttamisen väyliä, Tiilikainen sanoo. Kansalaiskeskustelu ei ole aina omissa käsissä vaan sitä voidaan ohjailla, jos niin halutaan.

Kansainvälisessä politiikassa vallitsee vahva arvojen vastakkainasettelu ja osana länttä Suomikin on osana tätä peliä, halusi se tai ei, Tiilikainen kiteyttää.

Ovatko vaikuttamisyritykset muuttuneet entistä raadollisemmiksi?

– Kyllä, ne tulevat lähemmäksi meidän demokratiamme ydintä ja sen myötä näin voi sanoa, Tiilikainen sanoo.

Tiilikaisen mukaan suomalaispoliitikot on pidettävä hyvin tilannetietoisina "kaikissa olosuhteissa, sillä informaatiokanavien säätely ja tilannetietoisuuden hämmentäminen on vahva väline".

Siksi esimerkiksi keskustelu sähköisestä äänestämisestä ei nyt meillä jatku, sillä kaikkien eduskuntapuolueiden yhteisellä päätöksellä hybridivaikuttamisen kaltaiset haitat arvioidaan hyötyjä suuremmiksi.

Teija Tiilikainen oli Ylen politiikan toimittajan Pirjo Auvisen vieraana TV1 :n Ykkösaamussa lauantaina.

Voit keskustella aiheesta 27.9. klo 23:een asti.

*Lue myös: *Demarimeppi Eero Heinäluoma: Useat valtiot yrittävät vaikuttaa politiikkaan sosiaalisen median kautta

Lue seuraavaksi