1. yle.fi
  2. Uutiset

Paperin laskeva kysyntä ajaa tehtaita alas, mutta Kemin biotuotetehtaan toteuttamista se ei uhkaa – ympäristölupaa odotetaan lokakuussa

Sellumarkkinoille tulevaisuudenuskoa luovat kartongin kasvava kysyntä ja pehmopaperien menekki Aasiassa.

Metsä- ja paperiteollisuus
Metsä Groupin Kemin Pajusaaren tehdas
Antti Ullakko / Yle

Kemiin suunnitellun biotuotetehtaan toteutuminen ei ole uhattuna, vaikka metsäteollisuudessa on päätetty tehtaiden sulkemisesta. Kemin tehtaan päätuotteella, pitkäkuituisella sellulla näyttää olevan kysyntää pitkälle tulevaisuuteen.

Metsä Fibren Kemiin suunnittelemasta biotuotetehtaasta ei ole vielä tehty lopullista investointipäätöstä. Keskeisin lähietappi on ympäristölupaa koskeva päätös. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto arvioi antavansa lupapäätöksen lokakuun aikana.

Ennen investointipäätöstä tutkitaan sellun markkinatilanne ja huomioidaan siihen liittyvä luontainen vaihtelu. Biotuotetehtaan projektijohtaja Jari-Pekka Johanssonin mukaan investointi tehdään 30–40 vuoden elinkaariajalle.

– Sellun kysynnän kannalta tulevaisuus näyttää kuitenkin investoinnin suhteen hyvältä. Pohjoisen havusellun kysynnän ennustetaan kasvavan pitkällä aikavälillä, Johansson sanoo.

Projektinjohtaja Jari-Pekka Johansson Kemin nykyisen sellutehtaan hakekasojen luona.
Kemin biotuotetehtaan projektijohtaja Jari-Pekka Johanssonin mukaan pitkällä aikavälillä havusellun markkinatilanne näyttää hyvältä.Metsä Fibre

Puunjalostusteollisuudessa on viime vuosina ollut turbulenssia. Sulkeminen uhkaa UPM:n Kaipolan tehtaan lisäksi sanomalehtipaperia tekevää konetta Stora Enson Hylten tehtaalla Etelä-Ruotsissa.

Sulkemiset ovat seurausta vuosia jatkuneesta paino- ja kirjoituspaperin kysynnän vähenemisestä, jota korona on kiihdyttänyt. Sillä on lyhyellä aikavälillä vaikutusta myös Kemiin suunnitellun biotuotetehtaan päätuotteen, pitkäkuituisen sellun kannalta.

Maailmanlaajuisesti sellusta noin 40 prosenttia käytettiin paino- ja kirjoituspaperin valmistuksessa.

Kartongin kysyntä parantaa pitkän ajan näkymiä

– Sellun näkymiä parantaa kartonkien tasaisempi kysyntä, sanoo sellumarkkinoita seuraava metsäekonomisti Marjo Maidell Pellervon taloustutkimuksesta.

Korona-aika on muuttanut ihmisten kulutustottumuksia. Kivijalkaliikkeiden ja marketien sijasta kuluttajat ovat tehneet hankintojaan verkkokaupoista, joka on toki kasvanut jo ennen koronaakin.

– Seurauksena pakkausmateriaalien, kartongin ja tarrapaperin kysyntä on kasvanut, kertoo Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström.

Metsäteollisuuden pääekonomisti Maarit Lindström.
Metsäteollisuuden pääekonomisti Maarit Lindströmin mukaan sellu on mainettaan parempi raaka-aine.Mårten Lampén / Yle

Oma vaikutuksensa on kuluttajien ympäristötietoisuuden kasvulla. Se parantaa puupohjaisten pakkausmateriaalien kilpailuasetelmaa suhteessa muoviin.

– Voi sanoa, että olen kartonkioptimisti. Kartogin tuotannossa on vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, arvioi puolestaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkija Jussi Lintunen.

Lisäksi pehmo- ja hygieniapaperilla näyttää olevan kasvavaa kysyntää varsinkin Aasiassa.

– Hygieniatuotteiden kysyntää lisäävät niin Aasian väestön ikääntyminen kuin Kiinan keskiluokan kasvaminenkin, sanoo Maarit Lindström.

Sellu seilaa megatrendien aallonharjalla

Suomessa valmistettavasta sellusta noin puolet menee vientiin. Sellu on matalan jalostusasteen tuote, mikä vähentää tuotannosta Suomeen jäävää osuutta.

– Jos yritys saa sellusta hyvän hinnan, se on yrityksen kannalta järkevää toimintaa. Kansantalouden kannalta olisi toki hyvä, että sellun jatkojalostus tapahtuisi täällä, sanoo Jussi Lintunen.

Raaka-aineena sellu pystyy vastaamaan moneen megatrendiin. Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindströmin mukaan sellu on raaka-aineena ja välituotteena mainettaan parempi.

– Siinä yhdistyy muun muassa uusiutuvuus, kierrätettävyys ja biohajoavuus. Tällaisten tuotteiden kysyntä tulee kasvamaan, hän sanoo.

Sellusta jalostettujen tuotteiden perhe voi tulevaisuudessa näyttää kovin erilaiselta kuin nykyisin. Metsäteollisuudessa on menossa useita tuotekehitysprojekteja, joissa pyritään luomaan muun muassa korvaajaa puuvillalle.

– Tekstiilimarkkinathan ovat valtavat. Jos jossain vaiheessa päästään koetuotantolaitoksista varsinaiseen teolliseen tuotantoon, niin silloin tilanne näyttää sellun kannalta oikein hyvälle, arvioi Marjo Maidell.

Sellupaaleja siirretään Metsä Groupin sellutehtaalla.
Painopaperin kysyntä vähenee, mutta sellun pitkän ajan näkymät ovat hyvät.Jari Järvinen / Yle

Tulevaisuuden mahdollisuuksia uskotaan löytyvän lisäksi ainakin puupohjaisista sisäpakkauksista ja biopolttoaineista sekä teknisistä puutuotteista, joita voidaan käyttää betonin sijasta.

Metsäteollisuuden tuotteiden kansainväliset markkinat ovat paitsi muuttumassa, niin myös kasvamassa. Vuonna 2030 markkinoiden arvioidaan olevan lähes 200 miljardin euroa suuremmat muutaman vuoden takaiseen verrattuna. Tästä kasvusta Suomella on mahdollisuus lohkaista osansa.

Kemissä on jo purettu vanhaa tieltä

Vaikka Kemin tehtaan investointipäätöstä ei ole vielä tehty, ovat valmistelut jo pitkällä. Elokuun alusta on tehty tehtaan toteutussuunnittelua noin neljän sadan ihmisen voimin.

Myös tehtaan sijoituspaikalla tapahtuu jo nyt, kertoo biotuotetehtaan projektijohtaja Jari-Pekka Johansson.

– Tällä hetkellä tehdasalueella tehdään toisen vaiheen valmistelevia töitä, kuten paalutuksia ja vanhojen rakennusten purkutöitä. Tarkoitus on päästä aloittamaan varsinaiset rakennustyöt mahdollisimman jouhevasti investointipäätöksen jälkeen.

Valtio on osoittanut rahoitusta rautateiden ja maanteiden kunnostukseen sekä Kemin Ajoksen satamaväylän syväykseen.

– Nämä ovat merkittäviä ratkaisuja Pohjois-Suomen infraverkon parantamiselta ja tukevat myös Kemin biotuotetehtaan logistisia tarpeita.

Väylän syventäminen on tärkeää, jotta tulevan tehtaan päätuote, pitkäkuituinen sellu saadaan maailmalle.

Myös Kemin kaupungin tekemät, tehtaan lähialueita koskevat kaavamuutokset ovat lainvoimaisia. Puolentoista miljardin tehdasinvestoinnista on luvattu päätös aikaisintaan syksyn aikana.

Lue myös:

Paperin kysyntä laskee, mikä tehdas sulkeutuu seuraavaksi? Pääluottamusmies toppuuttelee puheita Kemin Veitsiluodon tehtaan lopettamisesta: "Itselläni ei ole pelkoa persuuksissa"

Analyysi: Korona oli viimeinen niitti metsäteollisuuden kruununjalokivelle – kellot soivat jo Suomen paperitehtaille

Lue seuraavaksi