1. yle.fi
  2. Uutiset

Paikallisen sopimisen tuomista työpaikoista puuttuu näyttö – "Kuinka paljon se tuo työpaikkoja, jos sovitaan työaikapankin käytöstä tai lomarahojen siirtämisestä?"

Teknologiateollisuus toivoo yritysten tekevän paikallisesti liittojen sopimaa pienempiä palkankorotuksia ensi vuodelle.

työehtosopimukset
Hitsaaja työssään.
Suomen Yrittäjät arvioi, että paikallinen sopiminen toisi vähintään 15000 uutta työpaikkaa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Kuvituskuva.Jyrki Lyytikkä / Yle

Paikallisen sopimisen lisäämisestä on tullut työantajien kestotoive. Yleisin perustelu on, että paikallinen sopiminen toisi lisää joustavuutta kun työehtosopimukset ovat liian jäykkiä.

Työnantajaliitot pitävät paikallisen sopimisen lisäämistä yhtenä tärkeimmistä keinoista lisätä työpaikkoja. Myös hallitus on perustanut työryhmän edistämään paikallista sopimista.

Suomen Yrittäjät arvioi, että paikallinen sopiminen toisi vähintään 15 000 uutta työpaikkaa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Arvio perustuu pk-yritysbarometriin, johon vastasi yli 5 000 pientä ja keskisuurta yritystä.

– Luvussa on huomioitu kyselyssä esiin tulleita työllistämisen esteitä ja toisaalta työllistämisen tarpeita. Kun nämä kaksi mittaria laitetaan yhteen, niin saadaan varovaisesti arvioiden paikallisen sopimisen vaikutusarvioksi tuo noin 15 000, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula kertoo

Makkulan mukaan työpaikkojen määrä riippuu kuitenkin paljon siitä, minkälaisia asioita vapautetaan paikallisesti sovittavaksi.

Paikallinen neuvotteleminen sopii usein työntekijöillekin. Työntekijä ei aina edes tiedä, mistä asioista on sovittu paikallisesti. Tavallinen paikallisesti sovittu päätös voi olla esimerkiksi mahdollisuus vaihtaa lomarahoja vapaisiin.

Teollisuusliiton teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen 12.8.2019
Teollisuusliiton teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen epäilee, luoko paikallinen sopiminen työpaikkoja.Laura Hyyti / Yle

Työpaikkoja palkkoja laskemalla?

Eniten paikallista sopimista on teknologiateollisuudessa. Paikallisesti sovitaan varsinkin työaika-asioista. Palkoista ei juurikaan.

Palkansaajia edustavan Teollisuusliiton teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen sanoo, ettei paikallinen sopiminen tuo juurikaan työpaikkoja.

– Miten työpaikkoja lisää se, että työpaikalla sovitaan tuntipankin käytöstä, lomarahojen siirtämisestä tai palkkaustavan muutoksesta.

Hän arvelee, että työpaikkoja voisi tuoda palkkakulujen pienentäminen.

–Joku voi sanoa, että tulee työpaikkoja, mutta sitten ne laskelmat perustuvat siihen, että lasketaan palkkatasoa. Ei me varmaan täällä Suomessa lähdetä kilpailemaan matalapalkkamaiden kanssa vaan enemmän pitää kehittää tuottavuutta ja työtapoja, jotta pärjätään.

200 000 työntekijän liitossa ymmärretään, että yksi ja sama sopimus ei sellaisenaan sovi kaikille, kun joukossa on esimerkiksi elektroniikkayrityksiä, terästeollisuutta ja autoteollisuutta. Joustavuuden lisääminen sopii kyllä työntekijöillekin.

Paikallisen sopimisen vaikutuksista ei ole tietoa

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen julkistalouden professori Roope Uusitalo sanoo, ettei paikallisen sopimisen vaikuttavuudesta työpaikkoihin ole arviota.

– Paikallisen sopimisen vaikutuksia työpaikkojen määrään tai edes siihen, millä tavalla se helpottaisi yrityksiä sopeutumaan erilaisiin sokkeihin, niin niistä vaikutuksista ei ole sellaista tutkimusta, mihin tämän arvion voisi perustaa.

Tutkimukseksi ei Uusitalon mukaan riitä kysely.

Kun kysyntä vähenee, paikallisen sopimisen tuomat joustot voivat kuitenkin Uusitalon mukaan auttaa yritystä säilyttämään työpaikkoja.

Roope Uusitalo.
Professori Roope Uusitalo sanoo, että paikallisen sopimisen tuomat joustot voivat auttaa yritystä säilyttämään työpaikkoja. Vaikuttavuusarvio kuitenkin puuttuu.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Mihin työnantajien ekonomistit sitten perustavat arvionsa työpaikkojen lisäyksestä?

Elinkeinoelämän valtuuskunnan ekonomisti Sanna Kurronen sanoo, että jos työpaikoilla on paikallisen sopimisen tuomia joustoja, sinne uskalletaan helpommin palkata uusia ihmisiä.

Jos yritykselle tulee vaikeuksia, pystytään paremmin sopimaan työaikajärjestelyistä, esimerkiksi niin, että työntekijä tekee ylitöitä ilman lisäkorvauksia ja pitää vapaata myöhemmin hiljaisena aikana.

– On arvioitu, että joustavuus olisi suurin syy miksi Saksassa työllisyys on pysynyt hirveän hyvänä 2000-luvulla, myös finanssikriisin aikaan, Kurronen sanoo.

Jäykkyyttä lisää Kurrosen mukaan yleissitovuus. Sen perusteella työehtosopimusten säännöt koskevat työnantajia riippumatta siitä, kuuluvatko ne sopimukset tehneisiin järjestöihin.

– Voisi esimerkiksi tehdä sunnuntaina töitä vaatimatta lisiä, mutta pitää vapaata maanantaina, kun on kaunis ilma. Tästäkään ei ole periaatteessa mahdollista sopia.

Suomen Yrittäjät on kritisoinut yleissitovuutta paljon, kun liittoihin kuulumattomien yritysten on noudatettava ehtoja, joita he eivät ole sopimassa.

Evan ekonomisti Sanna Kurronen.
Evan ekonomisti Sanna Kurronen arvioi, että paikallisen sopimisen tuoma joustavuus saa yritykset palkkaamaan työntekijöitä.Toni Määttä / Yle

Paikallinen sopiminen tosi paikan edessä

Teknologiateollisuudessa palkoista sovitaan paikallisesti. Pääosin työpaikoilla on kuitenkin tehty Teolllisuusliiton ja Teknologiateollisuuden neuvotteleman työehtosopimuksen mukaisia korotuksia.

– 10–15 prosenttia ehkä tekee poikkeavan ratkaisun suuntaan tai toiseen, Jyrki Virtanen sanoo.

Liitot sopivat viime neuvottelukierroksella 3,3, prosentin palkankorotuksista, joista ensi vuoden korotus on kaksi prosenttia.

Monien teknologia-alojen vientifirmoilla tilausten tulo on pysähtynyt koronakriisin takia, jolloin työnantajapuolella katsotaan, ettei kaikilla ole korotuksiin ole varaa.

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle on vedonnut yritysten neuvottelijoihin, jotta korotusprosentti voisi jäädä alle kahden.

Neuvotteluja ensi vuoden korotuksista käydään tämän vuoden lopulla.

Virtanen varoittaa, että yrityksissä muistetaan se, että kun on mennyt todella hyvin niin ei ole jaettu mitään, vaikka se on ollut vuosikausia mahdollista paikallisesti.

– Se ei ole ihan niin, että silloin kun menee huonosti niin pidättäydytään palkankorotuksista ja sitten kun menee hyvin, niin ei muisteta mitenkään.

Virtasen mukaan ymmärrystäkin työnantajille löytyy.

– Meillä on fiksuja pääluottamusmiehiä. He tekevät ratkaisuja, joilla yrityksen toimintaa ei heikennetä.

Luottamusmiehen kuuluu saada käyttöönsä yrityksen taloudelliseen tilanteeseen liittyvät tiedot.

Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula
Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula pitää nykyistä lainsäädäntöä syrjivänä, kun järjestäytymättömät yritykset eivät voi tehdä paikallisia sopimuksia.harri fagerholm

Liittoihin kuulumattomat yritykset eivät saa sopia paikallisesti

Työnantajista noin 50 000 yritystä on järjestäytymättömiä eli ne eivät kuulu työnantajaliittoon. Ne noudattavat yleissitovia työehtosopimuksia, mutta niillä ei ole oikeutta paikalliseen sopimiseen.

Suomen Yrittäjät ja Elinkeinoelämän keskusliitto ajavat sopimiskiellon poistamista.

Käytännössä monista asioista kuitenkin sovitaan yrityksissä hiljaisesti.

– Varsikin pienet yritykset voivat sopia työntekijöidensa kanssa monista asioista keskenään eikä se tule kenenkään tietoon. He voivat sopia esimerkiksi lyhyemmästä lomautusajasta tai palkkauksesta. Järjestäytymättömässä yrityksessä sopimus on kuitenkin laiton, jos joku riitauttaa asian, Janne Makkula sanoo.

SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov ihmetteli Ylen A-Talk -ohjelmassa paikalliseen sopimiseen liittyen, että “Mikä se on se erityinen piirre, josta halutaan sopia? Koska useimmiten se on palkanalennus, kun vähän pintaa rapsuttaa."

Suomen Yrittäjien Makkulan mukaan yritysten intressinä ei ole alentaa palkkoja. Hänen mukaansa paikallinen sopiminen ei myöskään ole kriisisopimista vaan sopii normaaliaikaan.

–Tarpeet liittyvät ennen kaikkea työaikoihin ja siihen, että yritys voi pärjätä kovassa kansainvälisessä kilpalussa. Sopimisen painopistettä pitäisi siirtää siinne, missä työtä tehdään eli yrityksiin.

Luottamusmiehet riidan keskiössä

Paikallista sopimista on koetettu edistää myös hallituksen asettamassa työryhmässä. Työryhmän työ tyssäsi budjettiriihen alla työnantajien ja palkaansajapuolen kiistaan siitä, kuka saa edustaa henkilöstöä paikallisessa sopimisessa. Jatkoaikaa ryhmä sai maaliskuuhun asti.

Kiista liittyy luottamusmiesten asemaan.

Nykyään henkilöstöä edustaa paikallisissa neuvotteluissa enimmäkseen luottamusmies. Palkansaajapuoli haluaa, että näin on jatkossakin.

Suomen Yrittäjien mukaan henkilöstöä edustaa työntekijöiden valitsema henkilö. Jokaisessa yrityksessä kun ei ole luottamusmiestä.

– Se ei kuulu työnantajalle eikä myöskään liitoille, kenet työntekijät haluavat edustajakseen valita, Makkula sanoo.

Teollisuusliiton Jyrki Virtanen korostaa, että luottamusmiehet tarvitaan työntekijöiden suojaksi.

– Ei ole tarkoitus mennä sihen, että yksitellen jokaisen kanssa sovitaan, alennetaanko palkkaa.

Hän arvelee, että jos Suomen Yrittäjien toive toteutuisi, se leviäisi myös työnantajaliittoihin kuuluviin jäsenyrityksiin..

– Sen jälkeen järjestäytyneet yritykset haluavat itselleen tasavertaisen aseman ja heidänkin pitäisi saada sopia ilman luottamumiestä.

Lue myös:

Teknologiateollisuus varoittaa koronan vieneen palkankorotusvaran – työntekijäpuolen Teollisuusliitto pitää keskustelua ennenaikaisena

Lue seuraavaksi