1. yle.fi
  2. Uutiset

Demarimeppi Eero Heinäluoma: Useat valtiot yrittävät vaikuttaa politiikkaan sosiaalisen median kautta

Euroopan parlamentissa selvitetään, mitä viime vuosien vaaleissa on tapahtunut.

Euroopan parlamentti
puhemies
Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.) haluaa sosiaalisen median jäteille lisää valvontaa.Harri Fagerholm

Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä keväällä 2019 epäiltiin EU:n ulkopuolisten valtioiden yrittävän vaikuttaa vaalituloksiin eri EU-maissa.

Euroopan parlamentin jäsen Eero Heinäluoma (sd.) arvioi nyt, että mitään laajaa eurovaaleihin vaikuttamista ei tapahtunut.

– Jos Suomen kokemuksesta puhun, niin en ole kyllä itse sellaista havainnut enkä ole myöskään kollegoiden taholta kuullut. Jossain määrin muualla Euroopassa on ollut uutisia ulkopuolisesta toiminnasta. Senhän me tiedämme, että ulkomaista rahaa on ollut liikkeellä EU-maiden kansallisissa vaaleissa, Heinäluoma kuvaa vaalien jälkipyykkiä.

Euroopassa ulkomaista rahaa äärioikeistolle

Ulkomaisen vaalirahan osalta Heinäluoma viittaa erityisesti Euroopan parlamentin ID-ryhmään (siirryt toiseen palveluun), johon myös perussuomalaisten edustajat kuuluvat.

– Suomessa ulkomainen vaalirahoitus ei ole ollut vuosikymmeniin mikään tekijä mutta tiedetään, että Italiassa Lega, Ranskassa Kansallinen rintama ja Itävallassa Vapauspuolue ovat saaneet huomattavia summia ulkomailta, Heinäluoma toteaa.

– Eli on tiettyjä puolueita, joita on oltu valmiita rahoittamaan, koska on katsottu, että heillä on oikea agenda. Näin on ollut erityisesti tässä äärioikeiston ID-ryhmässä.

Euroopan parlamentti suhtautuu tämän päivän hybridiuhkiin, kuten ulkopuolisten maiden erilaisiin vaikutuspyrkimyksiin, Heinäluoman mielestä äärimmäisen vakavasti.

– Parlamentissa on parhaillaan käynnissä selvitystyö, jossa kerätään aineistoa, mitä viime vuosien vaaleissa on tapahtunut ja katsotaan, kuka Euroopassa yrittää vaikuttaa ja millä tavalla, Heinäluoma kertoo.

Sosiaalisen median toiminnan ohella Heinäluoma korostaa vaaleihin liittyvän rahaliikenteen ja rahojen siirron selvittämistä.

USA:n presidentinvaalien sotkut yllättivät

Heinäluoma kertoo yllättyneensä Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalien tapahtumista.

– Siinähän kuitenkin osoitettiin, että tätä vaikuttamista selkeästi oli ja että Venäjä oli siellä liikkeellä. Nyt näyttää siltä, että pienemmässä mittakaavassa tätä työtä tehdään nytkin, Heinäluoma arvioi.

– Se on mielestäni yllättävää sen takia, että voisi ajatella, että ehkä siinä se rajanveto pitäisi olla ehdoton, että ei kannata lähteä sotkeentumaan. Ensinnäkin siitä jää kiinni ja koskaan ei voi tietää, mitä se vaikutus loppujen lopuksi on, Heinäluoma huomauttaa.

Kansalaisilta vaaditaan some-kriittisyyttä

Vaalivaikuttamisen torjumisessa Heinäluoma korostaa tiedon merkitystä.

– Kansalaisilla pitää olla lukutaitoa, kriittisyyttä, varsinkin somen osalta.

Heinäluoma on valmis myös kiristämään eurooppalaista lainsäädäntöä.

– Voi hyvin olla, että on perusteita, että esimerkiksi tässä some-julkisuudessa tarvittaisiin eurooppalaista lainsäädäntöä. Sillä voitaisiin puuttua tämän täysin valheellisen tiedon levittämiseen, lapsipornoon ja tämän tyyppisiin asioihin. Näihin monikansallisiin jätteihin niin kuin Facebookiin, niihin eivät kansalliset kynnet meillä pidä, Heinäluoma perustelee.

Naapurivaltioon on aina yritetty vaikuttaa

Heinäluoman mielestä tämän päivän hybridivaikuttamiseen kuuluvat kaikki uudet ja vanhat keinot. Nykytekniikan tuoma sosiaalinen media on vain tehostanut vanhaa politiikkaa.

– Siihen kuuluvat julkiset lausunnot, epäluottamuksen ja epävarmuuden synnyttäminen ja siihen kuuluvat myös some ja rahankäyttö. Kyllä ne ovat kaikki pelissä mukana ja ikävä kyllä tätä tekevät useat valtiot, Heinäluoma arvioi.

Heinäluoman mukaan historiassa vaikutusyrityksiä on ollut iät ja ajat.

– Täytyy mennä tuhansia vuosia taaksepäin, kun haetaan ensimmäisiä lähtökohtia. Kyllähän aina, vaikkapa Kiinassa jo neljä tuhatta vuotta sitten lähdettiin siitä, että vaikutetaan naapurivaltioon erilaisten lähettiläiden kautta, Heinäluoma miettii maailman historian kulkua.

Lue myös:

Euroopan hybridiuhkien osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen: Hybridivaikuttamisen yritykset ovat raadollisempia ja koskettavat Suomeakin

Lue seuraavaksi