1. yle.fi
  2. Uutiset

Analyysi: Suomessa koulusurmaajaa ei syytetä terrorismista, vaikka hän käytännössä tunnustaa – tutkijan mukaan kotimaisia iskuja vähätellään

Tutkija Leena Malkki kuvaa uudessa kirjassaan, kuinka terrorismi koetaan Suomessa lähinnä ulkomaiseksi ilmiöksi.

terrorismi
Turun puukottaja poliisin kiinniottamana.
Poliisi keskeytti Turun terrori-iskun kohtaamalla tekijän nopeasti ja ampumalla tätä pistoolilla ja etälamauttimella. Kirsi Kanerva / Lehtikuva

Aamupäivällä 17. marraskuuta 2007 Jokelan lukion 18-vuotias abiturientti alkoi ampua oppilaita Jokelan koulukeskuksessa. Hän surmasi kahdeksan, haavoitti kahtatoista ja ampui lopuksi itsensä.

Tuolloin terrorismipykälät olivat jo valmiina Suomen rikoslaissa. Tekijä itse korosti tekonsa luonnetta nettiin lataamassaan "manifestissa": kyseessä ei hänen mukaansa ollut "pelkkä" koululaitosammuskelu vaan poliittinen terroriteko.

Poliisi tutki tekoja murhina ja murhan yrityksinä mutta ei pitänyt niitä terrorismina. Jos näin olisi epäilty, valtakunnansyyttäjänviraston olisi pitänyt antaa asiassa tutkintamääräys, minkä jälkeen prosessi olisi jatkunut terroristisessa tarkoituksessa tehtyjen murhien tutkintana.

Myös media käsitteli tekoa lähes yksinomaan koulusurmana eikä terrori-iskuna.

Terrorismintutkija Leena Malkki esittää tänään julkaistussa kirjassaan useita selitysmalleja sille, miksi Suomessa on oltu hyvin pidättyväisiä erilaisten suunnitelmallisten iskujen nimeämisessä terrorismiksi.

Kirjassaan Mitä tiedämme terrorismista (Otava, 2020) Malkki esittää, että viranomaisten näkökulmasta terrorismin käsitteestä on harvoin ollut hyötyä jatkotoimenpiteiden perustelemisessa. Päinvastoin Malkki huomauttaa, että esimerkiksi suojelupoliisin päällikkö Ilkka Salmi torjui terrorismikäsitteen käyttämisen kouluampumisista osittain siksi, että se olisi lietsonut liikaa pelkoa.

kuva Jokelan koulukeskukselta
Yle uutisoi Jokelan koulusurmista laajasti tapahtumapäivänä ja sitä seuraavina päivinä.

Malkin teos on sangen kattava, perusteltu ja hyvin lähteytetty yleisesitys terrorismin käsitteestä, historiasta ja siitä, millaisia kehityskulkuja terroristien tai terroriryhmien taustalta löytyy.

Tämä analyysi keskittyy kysymykseen, miksi Suomessa vain yksi joukkosurma on laajalti todettu terrori-iskuksi. Tähän kysymykseen Malkki antaa kirjassaan useita selityksiä.

Teon kutsuminen terrorismiksi on Malkin mukaan hyödyllistä esimerkiksi silloin, kun halutaan oikeuttaa viranomaisten toimintavalmiuksien lisäämistä. Jokelan joukkomurhan jälkeen keskustelu kiinnittyi Malkin mukaan lähinnä mielenterveyspalveluiden saatavuuteen ja yhteisöllisyyden ongelmiin.

Tähän on lisättävä se, että myös aselakien tiukentaminen nousi jo tuolloin merkittävään osaan keskustelussa.

Anarkistit ja eläinaktivistit

Turvalaitekaapin tuhopoltto Vantaan Rekolassa kesällä 2011 aiheutti laajan katkoksen junaliikenteeseen. YLE

Ennen ja jälkeen Jokelan Suomessa on tapahtunut useita iskuja, joita olisi erilaisten terrorismin määritelmien perusteella voinut käsitellä terrorismina joko yhteiskunnallisessa keskustelussa tai jopa rikosoikeudellisesti.

Nämä kaksi asiaa on syytä pitää erillään, sillä jonkin teon kutsuminen esimerkiksi journalismissa terrorismiksi ei ole automaattisesti sidottu rikoslain määritelmiin. Malkki tosin kirjassaan toteaa, että terrorismi-sana on vahvasti politisoitunut ja esimerkiksi BBC kehottaa journalistejaan ylipäänsä pidättymään sen käytöstä.

Malkki mainitsee kirjassaan esimerkiksi kesällä 2011 tapahtuneen tuhopolttoiskun raideliikenteen turvalaitekaappiin Rekolassa Vantaalla. Tekoa on pidetty anarkistiryhmän tai -ryhmien tekona muun muassa takku.net-sivustolla julkaistujen kirjoitusten perusteella.

Julkisuudessa tätä iskua käsiteltiin lähinnä ilkivaltana, vaikka sitä myöhemmin on joissakin yhteyksissä kutsuttu myös terrorismiksi. Iskua voi itse asiassa pitää varsin tyypillisenä terrorismina, sillä kuten Malkki kirjassaan huomauttaa, valtaosassa terrori-iskuja ei kuole kukaan.

Miksi sitten yhteiskunnassa ei vallitse yksimielisyyttä siitä, onko tällainen teko terrorismia vai ei? Yhden selityksen tarjoaa Malkin käyttämä esimerkki 1990-luvun turkistarhaiskuista.

Toukokuussa 1995 Pohjanmaalla päästettiin kahtena peräkkäisenä yönä vapaaksi noin 200 kettua turkistarhoilta. Kettutarhojen rakennusten seiniin oli kirjoitettu spraymaalilla muun muassa, "keskitysleiri", "war has begun", "turkki on murha" ja kirjainyhdistelmä ALF (Animal Liberation Front) tai suomeksi EVR (eläinten vapautusrintama).

Tekoa kutsuttiin aikoinaan julkisuudessa terrorismiksi. Malkin mukaan terrorismiretoriikka kuitenkin väheni huomattavasti, kun tekijöiksi paljastui kaksi nuorta naista. Pian heidät nimettiin julkisuudessa kettutytöiksi.

Malkin mukaan tällä tavalla pystyttiin ohittamaan eläinaktivistien viesti vähättelemällä. Naisten teko oli suunnitelmallinen isku, mutta sen sijaan, että heitä olisi pidetty viileän laskelmoivina terroristeina tai aktivisteina, heitä käsiteltiin naiiveina kaupunkilaistyttöinä.

Äärioikeisto ja rasismi

Petäjäveden vastaanottokeskukseen tehtiin helmikuussa 2016 polttopulloisku.
Nuori mies tuomittiin keväällä 2016 polttopulloiskusta Petäjäveden vastaanottokeskukseen. Mies kertoi oikeudessa, että teko oli mielenilmaus valtiota vastaan. Hän myös myönsi olevansa äärioikeistolainen. Mies muun muassa piti olohuoneessaan hakaristilippua. Isto Janhunen / Yle

Vuonna 2015 poikkeuksellisen suuren turvapaikanhakijoiden joukon etäisimmät vaeltajat alkoivat päätyä Suomeen. Lyhyessä ajassa Suomeen saapui ennennäkemätön määrä pakolaisia.

Pian alkoivat polttopulloiskut useita vastaanottokeskuksia vastaan. Osa teoista olisi voinut johtaa jopa hengenmenetyksiin.

Leena Malkki mainitsee myös nämä teot esimerkkinä vähättelystä. Useat kiinni jääneet tekijät puolustautuivat "kännissä ja läpällä" -tyylisillä selityksillä, mikä meni läpi ainakin oikeudessa ja jossain määrin myös aiheen julkisessa käsittelyssä.

Suojelupoliisi tunnisti ainakin jossain määrin äärioikeiston taholta tulevan uhan mutta ei pitänyt tekoja terrorismina.

Supon ylitarkastaja Tuomas Portaankorva vastasi minulle aiheesta esittämääni kysymykseen sähköpostitse marraskuussa 2015: "Suojelupoliisin toiminta perustuu laissa säädettyyn terrorismin määritelmään. Viranomainen ei voi perustaa toimintaansa akateemiseen tai poliittiseen mielipiteeseen jostakin toiminnasta."

Vuonna 2015 oltiin kuitenkin jo lähellä myös rikoslaissa mainitun terroristisen tarkoituksen täyttymistä. Supo ei halunnut kutsua tekoja terrorismiksi, koska niitä ei ollut oikeudessa todettu sellaisiksi.

Kuitenkin juuri poliisi on merkittävässä asemassa siinä, tutkitaanko jotain tekoa terrorismina vai ei. Tutkintamääräyksen antaa valtakunnansyyttäjän toimisto, mutta poliisilla on avainrooli teon tunnistamisessa mahdollisesti terroristisessa tarkoituksessa tehdyksi.

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio totesi minulle vuonna 2015 Aamulehteen tekemässäni jutussa, että polttopulloisku pakolaisten majoitustilaan alkaa jo lähestyä terrorismirikosten soveltamisalaa.

Samassa haastattelussa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Sinkkonen (nyk. Tammikko) tiivisti ongelman suorasanaisesti:

– Jos joku islaminuskoinen nuori heittäisi polttopullon nuorisokeskukseen ja julistaisi ääri-islamilaista ideologiaa, ei olisi kysymystäkään siitä, kutsuttaisiinko sitä terrorismiksi.

Osittain kyseessä lienee niin sanotun viharikoksen ja terrorismin välinen määrittelyero. Äärioikeiston teot käsitellään useammin rikoslain koventamisperusteen kautta, vaikka senkin soveltamisessa on Suomessa havaittu suurta ailahtelua äärioikeiston tekojen kohdalla.

Kirjassaan Malkki toteaa, että vaikuttaa siltä, että viranomaisilla on ollut toisinaan vaikeuksia tunnistaa väkivallan tekojen motiiveja äärioikeistolaisiksi.

Jihadistinen terrorismi

puukkoiskun tekijä juoksee kadulla
Turun puukkoisku ja tekijän kiinniotto tallentuivat osittain valvontakameroille ja sivullisten videoille. Video on koostettu poliisin esitutkintapöytäkirjasta. Ääniraita on poliisin radioliikennettä terrori-iskun aikana sekä sivullisten nauhoittamaa ääntä kadulta. Äänet ja video eivät ole täysin synkronoituja keskenään.

18. elokuuta 2017 nuori marokkolaismies hyökkäsi kahdella veitsellä aseistautuneena satunnaisten ihmisten kimppuun Turun keskustassa. Kaksi ihmistä kuoli ja kahdeksan haavoittui.

Tekoa kutsuttiin jo ensipäivistä lähtien terrorismiksi, ja tekijä myös tuomittiin terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista ja murhan yrityksistä.

Malkki mainitsee iskun tyypillisenä esimerkkinä niin sanotusta inspiroituneesta iskusta. Se on hänen mukaansa ollut yleisin jihadistisen terrori-iskun muoto viime vuosina.

Inspiroitumisella tarkoitetaan sitä, että tekijä on saanut vaikutteita tässä tapauksessa Isisin propagandasta, mutta mitään todellista yhteyttä järjestöön hänellä ei ollut.

Turun isku täytti terrori-iskun määritelmät niin rikosoikeudellisesti kuin laajemmin yhteiskunnallisesti ajateltuna. Iskun tekijän toimintaan vaikuttivat kuitenkin myös hänen henkilökohtaiseen elämäänsä liittyvät syyt, mikä on tyypillistä terroristiseen toimintaan osallistuville.

Ylen tietojen mukaan iskun tekijällä myös diagnosoitiin mielentilatutkimuksessa antisosiaalinen persoonallisuushäiriö, joka on vakaviin väkivaltarikoksiin syyllistyneiden joukossa sangen yleinen. Se tekee henkilön joko kokonaan tai osittain kyvyttömäksi samaistumaan toisten ihmisten kärsimykseen.

Turun iskun julkisessa käsittelyssä huomio kiinnittyi pääasiassa kiinni saatuun ja tuomittuun tekijään. Itse en voi välttyä ajatukselta, että häneen verrattavassa roolissa oli teon yllyttäjäksi epäilty ja etsintäkuulutettu nuori uzbekistanilaismies. Häntä ei ole saatu kiinni eikä syytetty, joten oikeuden päätöstä hänen väitetystä osuudestaan ei ole.

Iskun esitutkintapöytäkirjan perusteella on kuitenkin selvää, että uzbekkimiehellä oli merkittävä rooli iskun tekijän tutustuttamisessa jihadistiseen ajatusmaailmaan. Hän on yhä virallisesti epäiltynä yllytyksestä terroristisessa tarkoitetussa tehtyihin murhiin.

"Suomen ainoasta terroriteosta" on siis tuomittu ulkomaalainen ja epäiltynä ulkomaalaistaustainen Suomen kansalainen.

Paluu "normaaliin"

Melko heijastava naamio ja miekan kourain.
Kuopion koulusurmaaja oli varustautunut miekalla ja muovinaamarilla. Naamaria hän ei kuitenkaan pukenut kasvoilleen. Poliisi

1. lokakuuta 2019 Savon ammattiopiston opiskelija hyökkäsi opiston tiloissa Kuopiossa miekan kanssa opiskelijoiden, henkilökunnan ja poliisin kimppuun. Yksi kuoli ja kymmenen loukkaantui.

Miehen motiivi ei ollut jihadistinen tai äärioikeistolainen. Saatavilla olevien tietojen perusteella motiivi löytyy pikemmin jostakin miehen syvästä henkilökohtaisesta katkeruudesta.

Tekoa ei ole kutsuttu julkisuudessa terrorismiksi. Syyttäjäkään ei nostanut syytettä terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä rikoksista, vaikka hän totesi Ylen haastattelussa, että tekijän tarkoituksena oli aiheutettaa mahdollisimman paljon kauhua täysin viattomissa ihmisissä.

Suomen rikoslaissa terrorismipykälissä ei mainita sanallakaan ideologiaa, uskontoa tai muuta vastaavaa motiivia. Terroristinen tarkoitus määritellään tekijän tavoitteiden kautta. Murhan kohdalla terroristinen tarkoitus täyttyy pelkästään sillä, että tekijän tarkoitus on aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa.

Hallituksen esityksessä pelolla tarkoitetaan esimerkiksi väestön keskuudessa yleisesti syntyvää perusteltua ja vakavaa pelkoa siitä, että henki ja terveys ovat uhattuina.

Kuopion hyökkääjä valmisteli tekonsa sellaiseksi, että sen pelkovaikutus oli taattu. Sekä tekijä että ainakin yksi uhri vertasivat hyökkäystä kauhuelokuvaan.

Käräjäoikeudessa tekijä itsekin myönsi, että hän kohdisti tekonsa tarkoituksella viattomiin ihmisiin, koska tiesi sen lisäävän teon aiheuttamaa kauhua ja sokkia. Hän halusi lisäksi aiheuttaa mahdollisimman paljon kaaosta.

Tätä taustaa vasten on kiinnostavaa, että tekoa ei missään vaiheessa tutkittu saati syytetty terroristisena rikoksena. Turun iskun tekijää oikeudessa puolustanut asianajaja Kaarle Gummerus on sitä mieltä, että kyse on tahdosta.

– Jos halutaan, terroristinen tarkoitus ei edellytä muuta kuin vakavan pelon aiheuttamista väestön keskuudessa. Jokin syy siihen täytyy olla, että näitä suomalaisten nuorten "pahanolonpurkauksia" kouluissa ei haluta tutkia terrorismirikoksina, Gummerus sanoo.

– Onko syy se, että se voisi joidenkin mielestä vesittää koko pykälän?

Terrori "epäsuomalaista"

Kirjassaan Leena Malkki ei käsittele Kuopion iskua, mutta hän sivuaa samaa ilmiötä useasti. Hänen mukaansa terrorismi mielletään Suomessa ei-suomalaiseksi ilmiöksi:

"Sitä, että jokin teko tapahtuu Suomessa – varsinkin jos tekijänä on suomalainen – on pidetty miltei jo itsessään todisteena siitä, että kyse ei ole terrorismista", Malkki kirjoittaa.

Näyttääkin vahvasti siltä, että Turussa tapahtuneen "Suomen ainoan terrori-iskun" jälkeen on ikään kuin palattu normaaliin. Siinä normaalissa edes koulusurman tekijän oma tunnustus ei ylitä terrorismirikoksen tutkintakynnystä saati syytekynnystä.

Lue myös:

Psykoottinen pistoolimies ministeriössä, puukkomiehiä ja kaasuhyökkäys: Suomessa poliitikkojen kimppuun on hyökätty sodan jälkeen vain muutaman kerran

Tuli on roihunnut useissa vastaanottokeskuksissa – Yle koosti syksyn tapaukset yhteen

Valtakunnansyyttäjä rinnastaa polttopulloiskut terrorismiin

Turkistarhaiskuja Pohjanmaalla ja laukauksia Orimattilassa

Lue seuraavaksi