1. yle.fi
  2. Uutiset

Haavisto pitää dokumentin tietoa Estonian rungon repeämästä luotettavana: "Uskotaan, että se ei ole räjähdyksessä syntynyt aukko" – Onnettomuustutkija: "Reikä uppoamissyynä mahdoton"

Suomen onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija ei usko väitteisiin vesilinjan alapuolisesta reiästä uppoamissyynä.

M/S Estonia
Kuvakaappauksessa näkyy mahdollinen reikä uponneessa Estonia-aluksessa.
Kuvakaappaus sukellusrobotin kuvaamalta videolta Dplayn dokumenttisarjasta Estonia - Mullistava löytö näyttää mahdollisen reiän aluksen rungossa.DPlay / EPA

Itämereen uponneen matkustaja-alus Estonian rungosta on löydetty nelimetrinen reikä, väittää dokumenttielokuva Discovery Networkin Dplay-kanavalla (siirryt toiseen palveluun). Norjalaisessa dokumentissa esitetään vedenalaisia kuvia, joissa näkyy merkittäviä vaurioita hylyn oikealla puolella.

Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) pitää tietoa reiästä rungossa hyvin dokumentoituna faktana. Haaviston mukaan reiän syntymekanismi ei ole tiedossa.

– Muun muassa Virosta saamieni tietojen perusteella uskotaan, että se ei ole ihmisen tekemä aukko, eikä se ei ole räjähdyksessä syntynyt aukko. Vaatisi ilmeisesti suurta iskua laivan kylkeen, että tällainen aukko syntyisi, mutta tämä on nyt kaikki sitä, mitä selvitetään, Haavisto kommentoi maanantaina Ylen haastattelussa.

Ruotsalainen iltapäivälehti Aftonbladet (siirryt toiseen palveluun) on saanut dokumenttielokuvan kuvia nähtäväkseen ja kertoo sekin, etteivät uudet hylkykuvat tue teoriaa räjähdyksestä. Dokumenttielokuvassa haastatellut asiantuntijat uskovat, että se on syntynyt laivan ulkopuolelta, eli Estoniaan olisi törmännyt jotain.

Laivan rungon reikä on neljä metriä korkea ja leveimmillään 1,2 metriä.

Suomen onnettomuustutkija: Mahdotonta

Onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija Kai Valonen tyrmää uuden dokumentin väitteet Estonian uppoamisesta, kertoo uutistoimisto STT.

– Ei taida olla muuta tutkintaa, jota on yritetty kiistää yhtä paljon kuin Estonia-tutkinta. Silti 1990-luvun lopulla julkaistun raportin johtopäätökset pitävät edelleen. Se on hyvin tehty tutkinta, Valonen kirjoittaa Twitterissä.

– Loppuraportin johtopäätökset pitävät edelleen hyvin. Laiva upposi, koska autokannelle tuli edestä vettä. Vesilinjan alapuolinen reikä uppoamissyynä on mahdoton, hän jatkaa.

Valonen korostaa, että onnettomuustutkijoilla ei ole onnettomuuksien syiden suhteen mitään omia intressejä.

– Meille on oikeastaan yhdentekevää, mitkä syyt ovat, kunhan saamme ne luotettavasti selville. Tutkinnan tarkoitus on turvallisuuden parantaminen.

Viro voi johtaa tutkimusta

Suomen, Ruotsin ja Viron ulkoministerit kertoivat aamupäivällä julkaistussa yhteisessä tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun), että uudet tiedot arvioidaan Estonian hautarauhaa kunnioittaen. Viron pääministeri piti myös oman tiedotustilaisuutensa aiheesta.

– Nämä uudet tiedot herättävät kysymyksiä, joihin on saatava vastaukset, pääministeri Jüri Ratas sanoi.

Hänen mukaansa Viro voi johtaa tutkimuksia, jotka tehdään mahdollisimman läpinäkyvästi.

– Viestimme on, ettemme tiedä mitään, ennen kuin olemme tehneet perusteellisen teknisen tutkimuksen. Olemme olleet yhteydessä yritykseen, joka kertoo voivansa tehdä sen hautarauhaa rikkomatta, Ratas sanoi.

Maat eivät ole vielä sopineet, miten tutkimusten kustannukset jaetaan.

Viron Estonia-onnettomuustutkimuksen johtaja Margus Kurm arvioi Postmees-lehdessä (siirryt toiseen palveluun), että Estoniaan olisi voinut törmätä sukellusvene. Hän perustaa arvionsa siihen, että rungon suurimmat vauriot sijatsevat aluksen vedenalaisessa osassa, eikä alueella nähty muita laivoja.

Alueella oli hänen mukaansa käynnissä Ruotsin merisotaharjoitus, ja Ruotsin laivasto olisi voinut olla osallinen onnettomuuteen. Hän pitää toisaalta myös mahdollisena, että sukellusvene saattoi Estoniaa laivaan lastatun materiaalin vuoksi.

Estoniassa kuoli 852 ihmistä

M/S Estonia upposi 28. syyskuuta 1994, kun se oli matkalla Tallinnasta Tukholmaan. 852 ihmistä sai surmansa. Onnettomuustutkintaselvityksen mukaan uppoamisen syy oli keulavisiirin repeytyminen.

– Vaurio on voinut vaikuttaa aluksen uppoamisnopeuteen, sanoo meritekniikan professori Jørgen Amdahl Aftonbladetin (siirryt toiseen palveluun) mukaan.

Estonian hylky makaa pehmeässä mudassa, ja se on kääntynyt vuosien kuluessa. Dokumentin mukaan vauriot ovat siksi tulleet näkyviksi vasta nyt.

Dokumenttiryhmän kuvaajia syytetään Göteborgin käräjäoikeudessa hautarauhan rikkomisesta.

Korjaus 28.9.2020 klo 14.09: Laajennettu Haaviston sitaattia siitä, mitä laivan kyljessä havaitusta aukosta tiedetään. Muutettu sana "tiedetään" Haaviston käyttämään sanamuotoon "uskotaan".

Korjaus 28.9.2020 klo 15.43: Dokumentti on norjalaisten tuottama.

Lähteet: STT

Lue seuraavaksi