1. yle.fi
  2. Uutiset

Jussi Aavakareen sydän pysähtyi koronan takia – nyt hän lähti uuteen tutkimukseen, koska haluaa tietää, voiko sairastua uudelleen

Kajaanissa on aloitettu tutkimus, jossa mi­ta­taan ko­ro­na­vi­rus­ta vas­taan ke­hit­ty­vien vas­ta-ai­nei­den mää­rää.

vasta-aineet
Eila ja Jussi Aavakare koiran kanssa kuusimetsässä
Jussi ja Eila Aavakare ovat liikkuneet paljon luonnossa koronan jälkeen. Ulkoilu ja liikunta ovat auttaneet toipumisessa. Antti Tauriainen / Yle

Jussi ja Eila Aavakare ovat nähneet kuinka raju korona voi pahimmillaan olla, sillä tauti vei heidät molemmat sairaalaan. Yle kertoi heidän kokemuksistaan jo aiemmin tänä vuonna.

Vaikka lopulta kaikki meni hyvin, taudin seuraukset mietityttävät vieläkin. Siksi Aavakareet lähtivät mukaan uuteen tutkimukseen.

Kainuun soten ja Oulun yliopiston mittaustekniikan yksikön tutkimuksessa seurataan koronavirusta vastaan kehittyviä vasta-aineita. Tutkittavaksi kutsutaan kaikki Kainuun alueella koronadiagnoosin saaneet. Tähän mennessä näytteitä on yli 40. Näytteitä otetaan 1–2 kuukauden ja vuoden jälkeen diagnoosista. Näin pyritään selvittämään, kauanko vasta-aineita on kehossa koronataudin jälkeen.

– On hyvä, jos meistä olisi jotain hyötyä tulevaisuutta varten. Emme tiedä, kuinka pitkään korona jää jylläämään, joten taudista pitää saada tietoa, sanoo Eila Aavakare.

Myös Jussi Aavakare haluaa auttaa kaikin keinoin koronaepidemian hillitsemisessä. Lisäksi hän haluaa tietää, millaiset jäljet tauti jätti. Tartunnan vuoksi hän oli kaksi viikkoa koomassa ja lopulta sydän pysähtyi.

Kooma ja ilmarinta

– Se oli kova reissu.

Näin Jussi Aavakare kuvaa koronan aiheuttamaa tautia. Kun Aavakare heräsi toista viikkoa kestäneestä koomasta, hän oli aluksi pirteä.

Pian tilanne muuttui.

Aavakareelta puhkesi keuhko, ja hän sai ilmarinnan. Siinä vaiheessa sydän pysähtyi lähes neljäksi minuutiksi.

– Muistan, kun hoitohenkilökunta sanoi, että nyt elvytetään. Minä sanoin, että älkää tappako minua. Viimeinen muistikuvani on, että pomppasin ilmaan ja sitten taas vajosin koomaan ties kuinka moneksi vuorokaudeksi.

Samoihin aikoihin Eila Aavakare oli viikon ajan sairaalassa koronan takia, mutta hän ei pitänyt omaa sairastumistaan vakavana, koska huoli miehestä oli suuri.

On paljon, mitä vasta-aineista ei tiedetä

Aavakareet eivät vielä tiedä, onko koronan jäljiltä heidän kehossaan vasta-aineita.

Se on kuitenkin todennäköistä, sillä lähes kaikilla Kainuussa tutkituilla sairastuneilla on todettu vasta-aineita veressä. Samanlainen tulos on saatu aiemmin Islannissa tehdyssä tutkimuksessa.

Kainuussa vasta-aineita testataan veren lisäksi syljestä, mutta sen tuloksia ei vielä ole. Pro­jek­ti­tut­ki­ja Eli­na Jo­ki­sesta on tärkeää, että vasta-ainetutkimusta tehdään laajasti.

– Kainuu on harvaan asutumpi ja alueella on omanlainen ikärakenne. Kun tehdään itse tutkimusta, tieto saadaan paikalliseen käyttöön nopeasti ja alueen omat erityispiirteet voidaan huomioida.

Keväällä aloitettu tutkimus on poikkeuksellinen siinä, että tutkittavana ovat koronaan jo sairastuneet eli ne, joilla vasta-aineita voi olettaa olevan.

Esimerkiksi THL tutkii vasta-aineita satunnaisotannalla, jolloin saadaan enemmän tietoa taudin esiintyvyydestä väestössä kuin vasta-aineiden muodostumisesta. THL on tutkinut lähes 4 000 vasta-ainetestiä, joista vain vajaat sata oli positiivisia.

Kainuun tutkimuksessa halutaan saada käsitys, muodostavatko ihmiset yleisesti ottaen vasta-aineita koronavirukselle ja voidaanko vasta-aineita määrittää syljestä.

– On tärkeää että samantyyppisiä tutkimuksia tehdään toisista riippumatta eri paikoissa. Silloin nähdään, ovatko tulokset olleet luotettavia ja onko alueellisia eroja havaittavissa, Jokinen sanoo.

THL:n väestöserologiatutkimuksen tutkimuspäällikkö Arto Palmu ei ole kuullut Kainuun soten tutkimuksesta, mutta hän pitää kaikkea uutta tietoa tärkeänä.

– Nimenomaan tautipositiivisista on tärkeä varmistaa, kuinka monelle tulee merkittävä vasta-ainevaste. Onko siinä taudilta suojaavia vasta-aineita ja kuinka kauan ne säilyvät.

110 kiloa hilloja

Jussi Aavakare oli teho-osastolla lopulta 16 päivää ja saman aikaa myös vuodeosastolla. Kokonaisuudessaan sairaalassa meni toista kuukautta.

Kun hän pääsi kotiin, korona oli vienyt voimat.

– Kun menin ensimmäistä kertaa saunaan, en päässyt lauteille. Eilan piti persuuksista puskea, että pääsin sinne kolmena ensimmäisenä kertana. Sitten pääsin omin voimin.

Jussi ja Eila Aavakare kahvipöydässä
Aavakareet halusivat kuntotua kotona, vaikka tarjolla olisi ollut mahdollisuus päästä terveyskeskuksen kuntoutusosastolle. Kotona he ovat esimerkiksi jumpanneet. Antti Tauriainen / Yle

Aavakare kertoo tervehtyneensä yllättävän hyvin, mutta hitaasti. Hyvästä pohjakunnosta ja kunto-ohjelmasta on ollut hyötyä.

Eila Aavakare kokee, että kuntoutumisessa iso tekijä on ollut luonnossa liikkumisella: pariskunta on kerännyt muun muassa 110 kiloa hilloja.

– Parhaina päivinä tuli 15 000 askelta suolla.

Ovatko Aavakareet nyt suojassa koronalta?

Tällä hetkellä kukaan ei tiedä varmasti, voiko koronaan sairastua uudelleen vai suojaavatko vasta-aineet ensimmäisen sairastumisen jälkeen.

Kainuun soten pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkarin mukaan asiaan voidaan saada selvyyttä Kainuun soten tutkimuksessa. Myös vasta-aineiden vaikutusta vakavan taudin tai kantajuuden riskiin voidaan ymmärtää paremmin. Tiedoilla olisi oleellinen merkitys epidemian hallinnan kannalta.

– Erityisesti kiinnostaa, miten riskiryhmäläisten vasta-aineet muodostuvat ja säilyvätkö vasta-aineet.

THL:n tutkimuspäällikkö Arto Palmun mukaan suojaa tautia vastaan ei voida selvittää suoraan vasta-ainetutkimuksista, mutta vasta-aineiden esiintyminen on paras viite mahdollisesta suojasta.

– Se johtaako infektion suojaan tautia vastaan, voidaan osoittaa vain sillä, että tautia ei tule uudestaan.

Videolla Jussi ja Eila Aavakare kertovat ajatuksiaan vasta-ainatestauksesta.

Uskovatko Aavakareet olevansa nyt suojassa?

– Uskon, että minuun korona ei tule toista kertaa, oli sellainen tauti, sanoo Jussi Aavakare.

Eila Aavakare on eri mieltä.

– Eihän se mikään ihme ole, jos se tulisi uudestaan.

Herättikö juttu ajatuksia? Keskustelu on auki 30. syyskuuta kello 23:een saakka.

Lue seuraavaksi