1. yle.fi
  2. Uutiset

Miten estetään kaivosten ympäristöhaittoja sulkemisen jälkeen? Kunnille lisää päätäntävaltaa, vakuusmaksut saattavat nousta, konkursseihin varaudutaan paremmin

Ministeri: Ison kaivosonnettomuuden sattuessa valtio edelleenkin voisi jäädä ympäristöhaittojen maksumieheksi

kaivokset
Pääsy kielletty Orijärven kaivoksen aidassa
Orijärven kaivos Salossa on suljettu, mutta se aiheuttaa edelleen haittaa ympäristölle.Jari Hakkarainen / Yle

Suomessa on kaikkiaan 19 entistä kaivosaluetta, joiden jätealueet voivat aiheuttaa vakavaa haittaa ympäristölle tai uhata ihmisten terveyttä. Valtio selvittää nyt niiden kunnostustarpeita ja vastuunkantajia.

– Viimeiset 35 vuotta on käytetty järvivettä kahvi- ja teevetenä ja ihan ruokavetenä. Mutta nyt kun kuulin testitulokset niin nyt sitten eletään ostovedellä.

Näin tuumii Kaj Vikström, joka asuu Salossa Orijärven rannalla. Alueella toimi aikoinaan koko Suomen mittakaavassa merkittävä kuparikaivos, joka lakkautettiin 60 vuotta sitten. Ympäristöhaitat jäivät.

Kaj Vikström lähdössä hakemaan juomavettä
Kaj Vikström on siirtynyt tyystin ostoveteen saatuaan kuulla kotijärvensä veden laatumittausten tulokset.Jari Hakkarainen / Yle

Miten tulevaisuudessa voidaan estää erilaisten ympäristövahinkojen syntyminen kaivostoiminnan jäljiltä?

Hallitusohjelmassa on aihetta sivuava kirjaus:

Kaivoslainsäädäntö uudistetaan. Uudistuksen lähtökohtana on ympäristönsuojelun tason parantaminen, kaivosten toimintaedellytysten varmistaminen sekä paikallisen hyväksyttävyyden ja vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen.

Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoo, että jo kaivoslupapäätöstä harkittaessa pitää olla riittävän tiukat ympäristöluvan ehdot. Hän painottaa kulloisenkin alueen ympäristön kokonaisrasituksen tasoa.

– Esimerkiksi vesistöihin liittyvissä päästöasioissa on oltava riittävän tiukat ympäristöluvat. Pitää myös katsoa kokonaisuutta. Jos on saman vesistön alueella useampi kaivoshanke tai muuta toimintaa, on peilattava sitä, mikä lisärasite toiminnasta syntyy.

Kaivoslain muutos saattaa nostaa vakuusmaksuja

Työ- ja elinkeinoministeriössä työstetään parhaillaan luonnosta kaivoslain muuttamiseksi. Valmistelutyön on tarkoitus valmistua tämän vuoden puolella.

Kaivoslakityöryhmää vetää työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Ilona Lundström. Hän sanoo, että uudistuksessa otetaan kantaa hyvin pitkään prosessiin malminetsinnästä aina kaivoksen sulkemiseen.

Ilona Lundström korostaa, että kaivoslaki on vain yksi keino ympäristönsuojelun parantamiseksi.

– Olisi epärealistista ajatella, että pelkillä kaivoslain muutoksilla maailma muuttuu ihan hirvittävän eri näköiseksi. Siihen tarvitaan ympäristönsuojelulaki, siihen tarvitaan lupaviranomaisen toiminta ja valvovan viranomaisen toiminta sekä aukottomuus tässä ketjussa.

Kangasjärven kaivosaluetta Keski-Suomessa
Keski-Suomessa sijaitsevan Kangasjärven entisen kaivoksen jätealueella kivet tuottavat happoa. Sami Takkinen / Yle

Hän pitää kuitenkin erityisen merkittävänä muutoksena sitä, että kunnat ovat lakiluonnoksessa saamassa oikeuden kaavoituksella päättää, onko kaivostoiminta mahdollista kunnan alueella.

– Tämä on fundamentaalinen kysymys, kuinka kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, onko ylipäätään kaivostoimintaa ja miten kaivostoiminta sovitetaan yhteen muiden elinkeinojen kanssa., Lundström sanoo.

Toisena merkittävänä asiana hän nostaa sen, että läpi kaivoslain viedään läpi periaatetta, jonka mukaan suunnitellun kaivoksen ympäristövaikutukset huomioidaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Kangasjärven kaivos Keski-Suomessa
Keiteleen Kangasjärven vanhan kaivosalueen maaperä on niin saastunut, että sitä ei voida hyödyntää mihinkään elinkeinotoimintaan.Simo Takkinen / Yle

Kaivoksen elinkaaren loppumetreistä on myös kirjaus hallitusohjelmassa: Kehitetään vakuussääntelyä siten, että ympäristölliset vastuut hoidetaan kaikissa tilanteissa.

Ennen kaivostoiminnan aloittamista asetetaan vakuudet, jotka koskevat toisaalta kaivoksen lopettamista ja ennaltamista sekä toisaalta kaivoksen jäteälueita. Jätevakuus kuuluu ympäristönsuojelulain piiriin ja kaivoksen lopettamista koskeva vakuus taas kaivoslain piiriin.

– Tässä kokonaisuudessa pitää katsoa, että se on oikein mitoitettu. Molempien täytyy olla oikein mitoitettuja, Ilona Lundström sanoo.

Vakuuksien suuruusluokkaongelmien estämiseksi lupaviranomaiset saisivat lakiluonnoksessa lisää valtuuksia.

– Annetaan lupaviranomaiselle yksipuolinen oikeus tarkastaa vakuuksia, kun toiminta kehittyy tai laajenee. Se velvoittaa lupaviranomaisia pysymään kärryillä siitä, mitä [kaivoksilla] todellisuudessa tapahtuu ja reagoimaan siihen.

Kaivoslain mukaiset kaivoskohtaiset vakuudet vaihtelevat muutamasta tuhannesta eurosta muutamaan miljoonaan euroon. Vakuuksia käytetään muun muassa alueen kunnostamiseen, turvallisuustoimenpiteisiin ja rakennusten poistamiseen.

Ympäristö- eli jätevakuuksilla pitäisi pystyä hoitamaan kaivoksen jätealueiden ympäristöonglemia.

Niiden suuruusluokka vaihtelee rajusti toiminnan laajuuden mukaan. Alimmillaan ne ovat muutamia kymmeniä tuhansia euroja. Toisessa ääripäässä Talvivaaran ympäristövakuudet ovat lähes 130 miljoonaa euroa.

Kaisa Turunen ja Pekka Mölsä
Geologian tutkimuskeskuksen Kaisa Turunen ottaa näytteitä Pekka Mölsän omistamasta vanhasta Orijärven kaivosalueesta.Jari Hakkarainen / Yle

Orijärven vanhan kaivosalueen omistaa Pekka Mölsä. Hän toivoo, että kun lainsäädäntö on uusittu, enää ei tarvitsisi miettiä, kuka vastaa kymmeniä vuosia sitten lopetettujen kaivosten aiheuttamista haitoista. Hänellä on ehdotus tilanteen korjaamiseksi.

– Jälkihoito sen jälkeen, kun kaivostoiminta päätetään lopettaa. Ja se, että siihen on varattu riittävästi varoja jo kaivostoiminnan aikana eikä niin, että kaivosyhtiö menee yhtäkkiä konkurssiin ja sitten mitään varoja ei olekaan.

Valtiolta kulunut 120 miljoonaa euroa konkursseissa

Ympäristöministeri Krista Mikkonen uskoo, että lainsäädäntöhankkeilla on iso merkitys sille, että kaivostoiminnan ympäristöhaittoja saadaan vähennettyä. Kaikenlaisiin tilanteisiin ei kuitenkaan voida varautua.

Erityisen hankala tilanne on tapauksissa, joissa vahinkojen aiheuttaja on maksukyvytön. Valtio on viimeisten kahdeksan vuoden aikana joutunut rahoittamaan noin 120 miljoonalla eurolla toiminnanharjoittajien konkurssien aiheuttamia vakavia ympäristön pilaantumisen vaaratilanteita.

Krista Mikkonen.
Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.)Silja Viitala / Yle

Ympäristöministeriössä on käynnistetty tällaisia tilanteita varten niin sanottu toissijaisten vastuiden järjestelmä. Sen tavoitteena on hallita ympäristöriskejä, korvata ympäristövahinkoja ja turvata vahinkojen vaatimat ennaltamistoimet tilanteissa, joissa toiminta loppuu yllättäen esimerkiksi konkurssiin tai ympäristöhaittojen aiheuttajaa ei tavoiteta.

Toissijaisella vastuulla tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että talousvaikeuksiin joutuneiden yritysten toimintaan liittyvät ympäristövelvoitteet tulisivat hoidetuiksi ilman valtion taloudellista väliintuloa.

– Toissijaisten vastuiden järjestelmää ei voi mitoittaa niin suureksi, että jos tapahtuisi iso onnettomuus tai joku iso riski realisoitusi etteikö edelleenkin tällaisissa tilanteissa jatkossakin valtiolla tulisi olemaan vastuita. Veronmaksajien rahoja jouduttaisiin käyttämään.

Hallituksen on tarkoitus antaa esityksensä toissijaisten vastuiden lainsäädännöstä vuonna 2022.

Keskiviikkoillan A-studiossa keskustellaan siitä, miten kaivosten sulkemisen jälkeinen ympäristöhaitta saadaan minimoitua. Ohjelma lähetetään TV1:ssä kello 21:05.

Lue ja kuuntele myös:

Lätäköt punertavat ja kivet syöpyvät vanhan kaivoksen alueella – Katso, mistä löytyvät 19 ympäristölle haitallisinta hylättyä kaivosta

Kunnan ja maanomistajan päätösvalta voi parantua kaivosasioissa – Kaivosyhtiöltä saatetaan vaatia enemmän vakuuksia vahinkojen varalta

Tiedeykkönen: Vanhat kaivokset - osa uhka luonnolle, Kiskon Orijärvi

Lue seuraavaksi