Siinä ne nyt taas ovat! Suomen neito, Eränkävijä, Veronkantaja ja Kauppias – Tampereen ikoniset patsaat.
Pirkkalaisveistokset ovat olennainen osa Hämeensillan kansallismaisemaa, johon tamperelaiset ovat ehtineet tottua jo ikäpolvien ajan.
Melkoinen tottuminen oli monella olla myös ilman niitä, sillä Tampereelle rakennettava raitiotie ja siltaremontti vei veistokset kolme vuotta sitten evakkoon.
Sitä ennen Wäinö Aaltosen neljä Pirkkalaisveistosta olivat seisoneet Tampereen keskustan Hämeensillalla paikallaan vuodesta 1929.
Hämeensilta on Tampereen tunnetuin silta. 29 metriä leveän ja 68 metriä pitkän sillan kunto oli todettu huonoksi.
Remontti tuo sen alkuperäiseen historialliseen asuunsa.
4,5 metristen ja tuhansia kiloja painavien patsaiden siirto museoiden kokoelmakeskukseen Tampereen Ruskoon lähes kolme vuotta sitten ei ollut pieni homma.
Ei ollut niiden tuonti takaisinkaan. Seurasimme Pirkkalaisveistosten pystytystä myöhään yöhön. Lämpimässä syyskuun illassa kaikki sujui hyvin. Hämeensillan veistoksista viimeinen oli paikoillaan vähän yhden jälkeen.
Hämeensillan veistoksiin tarvittavat rahat lahjoitti Tampereen kaupungille kauppaneuvos Rafael Haarla 1923. Aiheidean laati Haarlan toimeksiannosta kirjailija Jalmari Finne.
Veistokset kuvaavat Suomi-neitoa ja keskiajan pirkkalaisia hahmoja. Suomen neidon kipsiversio oli 1939 mukana New Yorkin maailmannäyttelyssä, jossa se julistettiin näyttelyn kauneimmaksi veistokseksi.
Lue lisää:
Hämeensillan Pirkkalaisveistokset lähtivät yön aikana – tältä Tampere näyttää ilman maamerkkejään
Tampereen Hämeensillan Pirkkalaisveistokset pian evakkoon – siltaa korjataan ratikkaa varten
Kiss-yhtyeen maski ja Tapparan pelipaita – Missä menee taideteosten somistuksen raja?