1. yle.fi
  2. Uutiset

Muistatko kauhukuvat, joita maalattiin koronakevään etäopetuksen seurauksista? Selvitimme, mikä tilanne on nyt

Jopa kolmannes koululaisista tarvitsee tänä syksynä tukea koulunkäyntiinsä.  Osalle koronakevään etäopetusjakso oli monella tapaa hankala. 

koulut
Eskolanmäen koulun 9-luokan oppilaat Iida Salovaara ja Aida Ahola oppitunnilla.
Iida Salovaara (vas.) ja Aida Ahola pärjäsivät omasta mielestään etäopetusjaksolla hyvin.Antro Valo / Yle

Eskolanmäen koulun yhdeksäsluokkalaiset Aida Ahola ja Iida Salovaara Kouvolasta arvelevat suoriutuneensa kevään etäopetusjaksosta kunnialla. Syksyllä opettajat ovat käyttäneet tunneilla aikaa kevään asioiden kertaamiseen, eikä tytöistä tunnu siltä, että he olisivat jääneet opetuksessa jälkeen.

– Olihan se etäopiskelu vähän outoa, mutta kyllä se sitten lähti sujumaan ensimmäisten viikkojen jälkeen, muistelee Aida Ahola Eskolanmäen koulun 9C-luokalta.

– Se oli vähän hankalaa, ettei voinut kysyä opettajalta heti apua, mutta ei minulla ollut ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. Perhe oli aina tukena; veli ja vanhemmat. Kotoa sai kyllä apua, jatkaa Iida Salovaara.

Eskolanmäen koulun 9-luokan oppilaat Aida Ahola ja Iida Salovaara.
Aida Ahola (vas.) ja Iida Salovaara sopeutuivat etäopetukseen alun hämmennyksen jälkeen.Antro Valo / Yle

Kaikki eivät ole olleet yhtä onnekkaassa asemassa. Kotoa saatu tuki on voinut jäädä niukaksi.

Yle teki satunnaisotannalla kuntiin kyselyn, jossa kysyttiin kevään etäopetuksen vaikutuksia sekä nyt tehtäviä toimenpiteitä. Vastauksia saatiin 19 kunnalta ja kaupungilta.

Moni putosi pois perusarjesta

Kyselyn mukaan esimerkiksi Espoossa kevään poikkeustila lisäsi tuen tarvetta noin kolmanneksella oppilaista. Myös Turussa ja Torniossa arvioidaan, että oppimisen ja arjen haasteet lisääntyivät joka neljännellä ja Jyväskylässäkin yhdellä viidestä koululaisesta. Tuen tarpeen lisääntymistä on myös heillä, jotka ovat tarvinnet sitä jo ennen poikkeusolojakin.

Kouvolassa kevään lähiopetusjaksolla tehtiin selvitys nimenomaan etäopetuksen aikana syntyneistä oppimisen ja koulunkäynnin ongelmista. Ongelmia ilmeni tai ne pahenivat noin 25–30 prosentilla oppilaista. Toisille jäi puutteita tietotaidollisesti, kun taas toisilla ilmeni sosiaalisia haasteita. Osalla oli vaikeuksia molemmissa.

– He olisivat hyötyneet arkipäiväisestä koulusta ja sosiaalisista kontakteista. Koulussa on tutut opettajat, kaverit, määritelty päivärytmi ja kouluruoka, sanoo Kouvolan kaupungin johtava koulukuraattori Henna Karvonen.

Peruskoulun viimeistä luokkaa käyvä Iida Salovaara huomasi saman.

– Kyllä joillain kavereilla oli vaikeampaa. Kaikilla ei sujunut ja olisi tarvinnut opettajan ja tietyn arkirytmin. Isoin haaste oli pitää siitä rytmistä kiinni ja herätä aamulla, kertoo yhdeksäsluokkalainen Iida Salovaara Eskolanmäen koulusta Kouvolasta.

Yhdeksäsluokkalainen Iida Salovaara kertoo, miten kevään etäopetusjaksolla monella oli vaikeaa pitää kiinni arkirytmistä. Kasvatustutor Henni Ruth kertoo miten hän voi auttaa.

Samanlainen havainto on tehty myös Rovaniemellä. Siellä kouluissa keskitytään tällä hetkellä varmistamaan perustaitojen oppiminen. Osa oppilaista tarvitsee aiempaa enemmän tukea normaaliin kouluarkeen palaamisessa, sillä arjen rutiinit ovat olleet poikkeusolojen aikana osalla oppilaista kadoksissa.

Sanomalehti Kaleva kertoi maaliskuussa, kuinka etäopetuksen pelättiin lisäävän syrjäytymistä (siirryt toiseen palveluun). Myös Kauppalehti kirjoitti samoihin aikoihin opettajien huolesta (siirryt toiseen palveluun) etäkoulun seurauksista.

Kasvatustutoreista apua kaikkein eniten kärsineille

Kouvolassa on keksitty yksi ratkaisu: kasvatustutorit. Tehtävä on täysin uusi ja sen sisältö muotoutuu lasten ja nuorten tarpeiden mukaan. Kasvatustutoreita on palkattu kuusi. Seitsemäs palkataan todennäköisesti varhaiskasvatuksen puolelle, ja hänen työpanoksensa kohdistuu esiopetukseen.

Kouvola halusi työhön ammattilaisia, joilla ei olisi niin tiukkaa tehtävänkuvaa kuin esimerkiksi opettajilla. Tutor voi olla apuna luokassa tai tukena perheen arjessa. Kasvatustutoreiden tarkoitus on toimia tukihenkilöinä sellaisille lapsille ja perheille, joissa perheiden kyky tukea kevään etäopetustilanteessa on ollut puutteellinen.

– Jos tarvitaan perheen kanssa tehtävää työtä, tarvitaan verkostossa tehtävää työtä, tarvitaan ohjaamista harrastuksiin, tarvitaan kenties olkapäätä kuuntelemaan tai vaikka läksyjen tekemistä yhdessä, niin tämä on mahdollista, koska tiukkaa tehtävänkuvaa ei ole, sanoo kasvun tuen päällikkö Pirjo Piiroinen.

Tehtävänkuva muotoutuu kunkin lapsen ja nuoren mukaan.

– Pyrkimys on auttaa erityisesti niitä lapsia ja nuoria, jotka ovat kärsineet eniten kevään etäopetusjaksosta, kertoo kasvatustutorina aloittanut Henni Ruth.

Eskolanmäen koulun kasvatustutor Heini Ruth.
Henni Ruth on innoissaan uudesta työstään kasvatustutorina.Antro Valo / Yle

Henni Ruth ja muut kasvatustutorit eivät ole opettajia vaan sosionomeja. Henni on tehnyt opiskeluaikoinaan töitä nuokkareilla, ja hänellä on useamman vuoden työkokemus lastensuojelulaitoksesta.

– Hakeuduin tähän, koska tämä on jotain aivan uutta ja sitä pääsee myös itse kehittämään. Ja kyllä se on nuo lapset ja nuoret, joiden vuoksi tulin. He ovat lähellä sydäntäni, sanoo kasvatustutorina aloittanut Henni Ruth.

Kasvatustutoreille nimetään yksittäisiä oppilaita, joille he ovat tukena koulussa tai vapaa-aikana. Henni Ruthillakin on nimettynä oppilaita joka luokalta kahdesta koulusta: Eskolanmäen koulusta ja Mansikkamäen koulusta. Tarpeita pohditaan koululla ja toteutusta suunnitellaan yhteistyössä perheen kanssa.

Kouvola kehitti kasvatustutorin tehtävän tarvelähtöisesti. Toimintaa kehitetään lukuvuoden edetessä. Kasvatustutorit voivat olla tukena joko koulussa tai vapaa-aikana tarpeen mukaan.

Useimmat kunnat keskittyvät opetuksen lisäämiseen

Kasvatustutorit on palkattu valtiolta saadulla lisäavustuksella. Valtio myönsi koronan aiheuttamien poikkeusolojen vaikutusten tasoittamiseen esi- ja perusopetukseen kaikkiaan noin 70 miljoonaa euroa.

Vaikka avustus on tarkoitettu sekä oppimisen että hyvinvoinnin tukemiseen, useimmat kunnat käyttävät sen Ylen saamien tietojen mukaan opetukseen. Näin on esimerkiksi Kemissä, Savonlinnassa, Raumalla ja Kotkassa.

Avustuksella on palkattusatoja opettajia, erityisopettajia, koulunkäynnin ohjaajia ja opinto-ohjaajia. Kouvolassakin on ollut haussa esimerkiksi 25 tuki- ja resurssiopettajan tehtävää, joilla mahdollistetaan luokan jakaminen tarvittaessa pienempiin ryhmiin.

Useimmissa kouluissa on lisätty myös maahanmuuttajien suomi toisena kielenä eli suomi2-opettajien määrää.

Jyväskylästä todetaan, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kielenkehitys saattoi etäopetusjakson aikana hidastua tai jopa estyä, siksi S2-opettajille on nyt suuri tarve.

Eskolanmäen koulun oppitunti Kouvolassa.
Valtion korona-avustuksella lisätään maahanmuuttajataustaisten opetusta.Antro Valo / Yle

Joissakin kunnissa, esimerkiksi Porissa, opettajia ei ole juurikaan rekrytoitu lisää tiukan aikataulun ja pätevien ihmisten puuttumisen vuoksi vaan päädytty lisäämään nykyisen henkilöstön työtunteja.

Syksyllä kerrataan kevään opetuksen sisältöjä

Ensimmäisiä kouluviikkoja on käytetty kevään kertaamiseen. Todellinen kuva tuen tarpeesta paljastuu syksyn aikana.

– Luulen että se oppimisvaje näkyy vasta pidemmällä tarkastelujaksolla. Kotkassa on tukiopetukseen kyllä aiemminkin resurssoitu hyvin. Nyt varmistettiin, että kenenkään rehtorin ei tarvitse miettiä, että riittävätkö tukiopetuksen resurssit. Nyt kyllä riittävät, vakuuttaa Kotkan opetustoimenjohtaja Jukka Tanska.

Eskolanmäen koulun oppitunti Kouvolassa.
Oppimisvajeen todelliset vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin.Antro Valo / Yle

Yhdeksäsluokkalaiset Iida Salovaara ja Aida Ahola Kouvolasta eivät koe, että heillä olisi jäänyt tietoihin aukkoja. Molempia kuitenkin jännittää, joudutaanko etäopetukseen siirtymään uudelleen.

– Jos joudumme uudelleen etäopetukseen, ainakin tietää miten kaikki toimii. Nyt laatisin itselleni aikataulun. Tehtävät kasaantuivat helposti, jos jätti sen päivän asiat tekemättä, pohdiskelee Iida Salovaara Eskolanmäen koulusta Kouvolasta.

Lue lisää: Jo kymmenet resurssiopettajat kurovat etäopetuksen jälkiä umpeen korona-avustuksilla – rehtori: "Tukiopetusta annettu huomattavasti enemmän"

Koulut valmistautuvat paikkaamaan korona-ajan oppimisaukkoja – "Dramaattinen muutos", vertaa tutkija etäopetuksen oppimishetkiä normaaliin

Peruskoulun pitäisi taata samat lähtökohdat köyhien ja varakkaiden lapsille, mutta repikö korona tasa-arvon kappaleiksi?

"Kevät oli tosi, tosi, tosi rankka", kuvailee koululaisen äiti koronakevättä – moni perhe pelkää jo nyt syksyä: voimat eivät riitä etäkouluun ja työntekoon

Lue seuraavaksi