1. yle.fi
  2. Uutiset

Museoissa voi olla räjähteitä esillä tai varastoissa – vaarallisia esineitä ei oteta kokoelmiin kuten ennen, mutta hyllyjen kätköistä voi löytyä yllätyksiä

Utajärven kotiseutumuseon viime viikon kaltainen räjähdevaara on hyvin harvinainen, mutta mahdollinen myös muualla.

museot
Utajärven kotiseutumuseolla sodanaikainen pommi alkoi vuotaa nestettä.
Utajärven kotiseutumuseon palopommi oli nähtävillä lukitussa vitriinikaapissa. Pommin vaarallisuus paljastui sen siirtämisen yhteydessä.Jaana Koski / Utajärven kotiseutumuseo

Sota-ajan räjähteiden ja aseiden käsittely museoissa vaatii erityistä tarkkuutta. Tästä saatiin osoitus viime perjantaina Utajärven kotiseutumuseossa, jossa nähtävillä ollut sota-ajan palopommi alkoi vuotaa kirkasta nestettä.

Kainuun prikaatin raivausryhmä selvitti tilanteen ja vei räjähdeainetta sisältäneen palopommin lisäksi tuhottavaksi myös muita sota-ajan vaarallisia esineitä.

Utajärven kotiseutumuseon kaltainen räjähteen aiheuttama vaaratilanne on hyvin harvinainen, mutta mahdollinen, arvioi Suomen kansallismuseon esinekokoelmien säilytyksestä vastaava intendentti Heidi Rajala. Hänen mukaansa museoiden kokoelmissa on vielä turvatarkastamattomia esineitä.

– Omassakin työssämme olemme huomanneet, että museoiden ammus- ja asekokoelmat ovat asia, johon on kiinnitettävä huomiota.

Rajala viittaa kommentillaan Kansallismuseon kokoelmien muuttoon Vantaalle, minkä takia asiantuntijat ovat käyneet läpi kaikki museon ampuma-aseet ja ammukset. Osa esineistä on jouduttu poistamaan, koska niiden turvallisuutta ei ole voitu varmistaa ja muutaman esineen kohdalla vaarallisuutta selvitetään edelleen.

Vaarallisia esineitä ei oteta kokoelmiin kuten ennen

Räjähdeaineita sisältäviä vaarallisia esineitä ei tulisi laittaa nähtäville, ja esimerkiksi Sotamuseosta kerrotaan, että viime vuosina räjähdevaarallinen materiaali on pyritty karsimaan pois kokoelmistakin.

Myös Kansallismuseon intendentti Heidi Rajala kertoo, että vaarallisia esineitä ei pääsääntöisesti oteta kokoelmiin.

Rajalan mukaan museot ovat kehittäneet Suomessa kokoelmakäytäntöjään, mutta varastoihin on voinut jäädä esineitä odottamaan tarkempaa luettelointia ja tutkimusta. Jos näin on käynyt, niin vaarallisten ja vielä varmistamattomien esineiden käsittely pitää jättää viranomaisten ja asiantuntijoiden tehtäväksi, Rajala muistuttaa.

Aina tässä ei kuitenkaan onnistuta. Suomen lisäksi esimerkkejä löytyy myös maailmalta, esimerkiksi Lontoossa selviteltiin Utajärven kaltaista pommitilannetta vuonna 2012. Tuolloin huomattiin, että osa näyttelyssä olleista sota-ajan pommeista aiheutti räjähdysvaaran (Iltalehti (siirryt toiseen palveluun)).

Uusi asetietojärjestelmä viivästyy vuosilla

Utajärvellä vaaratilanteen aiheuttanut palopommi ja muuta sotaesineistöä oli tullut kotiseutumuseon kokoelmiin jo 1960-luvulla. Utajärven kotiseutuyhdistyksen sihteerin Anna-Liisa Valtasen mukaan kokoelmasta ilmoitettiin poliisille noin kymmenen vuotta sitten.

Poliisi vastaa museoiden aseiden ja räjähteiden lupahallinnosta ja rekisteröinnistä, joihin on toivottu helpotusta uudesta sähköisestä asetietojärjestelmästä. Se piti ottaa käyttöön jo viime keväänä, mutta suunniteltua laajemmaksi osoittautuneen hankkeen käyttöönotto on siirtynyt vuoteen 2024.

Uusi tietojärjestelmä liittyy viime vuonna voimaan tulleeseen aselain uudistukseen, joka koskee myös museoiden aseita ja ammuksia. Museot hakevat nykyään aseilleen luvat yleisen aselupamenettelyn mukaisesti, mikä edellyttää asiointia aseen kanssa poliisilaitoksella.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta keskiviikkoon kello 23:een sakka!

Lue seuraavaksi