1. yle.fi
  2. Uutiset

Lapin kansanedustajat eivät kieltäisi kaivostoimintaa kokonaan saamelaisalueella – Saamelaiskäräjien puheenjohtaja: "Kaivostoiminta ei sovi saamelaisalueelle"

Yle kysyi Lapin kansanedustajilta kaivostoiminnasta saamelaisalueella. Vastanneista vain Kaisa Juuso rauhoittaisi Saamenmaan kaivostoiminnalta.

kaivostoiminta
Mikko Kärnä, Kaisa Juuso, Johanna Ojala-Niemelä, Katri Kulmuni
Ylen kyselyyn vastasivat keskustan Mikko Kärnä, perussuomalaisten Kaisa Juuso, sosiaalidemokraattien Johanna Ojala-Niemelä ja keskustan Katri Kulmuni. Juuso on heistä ainoa, joka rauhoittaisi Saamenmaan kaivostoiminnalta.Pekka Tynell, Silja Viitala, Mikko Ahmajärvi / Yle

Kaivostoiminta on ollut jo pidemmän aikaan kuuma puheenaine Lapissa ja ajankohtaiseksi sen tekee myös uuden kaivoslain valmistelu.

Kaivoslain uudistus (siirryt toiseen palveluun)on vielä valmistelussa, mutta syksyn aikana se lähtee lausuntokierrokselle. Tarkoituksena on, että vielä tämän vuoden joulukuussa hallitus antaa laista esityksensä eduskunnalle.

Viimeisimmässä täysistunnossaan saamelaiskäräjät kävi lähetekeskustelun kaivoslain uudistamisesta ja viesti oli selvä: kaivoksia ei saamelaisalueelle haluta. Samaa viestiä on vienyt myös Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liike, joka keräsi muutamassa kuukaudessa yli 37 000 nimeä.

Lue lisää: 37 200 nimen adressi kaivostoiminnasta vapaan Käsivarren Lapin puolesta luovutettiin ympäristöministerille

Yle kysyi Lapin kansanedustajilta, pitäisikö heidän mielestään saamelaisalue rauhoittaa kokonaan kaivostoiminnalta.

Kansanedustajat painottavat harkintaa

Monet Lapin kansanedustajista ovat sitä mieltä, että kaivostoimintaa ei voi kokonaan kieltää pohjoisimmassa osassa Suomea, saamelaisten kotiseutualueella. Heidän mielestään on kuitenkin tärkeää, että kaivoshankkeita käsitellään tapauskohtaisesti ja niitä harkitaan huolellisesti.

Monessa vastauksessa nousi myös esiin se, että kunnilla tulee olla päätösvalta mahdollisista kaivoshankkeista alueillansa.

Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelän mielestä kaivoslakiuudistuksessa tulee ottaa huomioon alkuperäiskansojen oikeudet.

– Joka paikkaan, esimerkiksi Suomen käsivarteen, kaivokset eivät sovi luonnon haavoittuvuuden johdosta. Kaiken toiminnan alueella on oltava ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää. Uudistuksessa on huomioitava myös mahdollisuudet toteuttaa perinteistä elämäntapaa, sanoo Ojala-Niemelä.

Johanna Ojala-Niemelä
Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä ei halua kaivoksia Käsivarteen. Arkistokuva huhtikuulta.Mikko Ahmajärvi / Yle

Keskustan Mikko Kärnä on samoilla linjoilla Ojala-Niemelän kanssa.

– Saamelaisalueen kuntien tulee itse voida päättää, millä ehdoilla ja mitä kaivoksia ne mahdollisesti alueelle haluavat. Saamelaiskäräjiä on luonnollisesti kuultava päätöksenteossa. Alueen rauhoittaminen täysin kaivoksilta olisi mielestäni varsin lyhytnäköistä. On nimittäin olemassa hyviä kaivoshankkeita ja huonoja kaivoshankkeita, Kärnä pohtii.

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso on eri linjoilla. Hänen mielestään saamelaisalue on rauhoitettava kaivostoiminnalta täysin.

– Alueen luontoarvot ovat mittaamattomat ja saamelaisten perinteistä elinkeinoa eli porotalouden harjoittamista ei pidä kaivoksilla heikentää, painottaa Juuso.

Keskustan Katri Kulmuni puolestaan toteaa lyhyesti, että kunnat päättävät saamelaisalueella mahdollisista kaivoksista.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi ei halua kommentoida vielä tarkemmin, sillä asia on hänen mielestään laaja ja vaatii perusteellista selvitystä ja käsittelyä. Hänen mielestään kaivostoimintaa suunnitellessa on otettava huomioon alueiden ero, koska mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä herkemmäksi luonto muuttuu.

Kokoomuksen Heikki Autto ja keskustan Markus Lohi eivät vastanneet Ylen kyselyyn.

Tulisiko suojelualueet sulkea kaivostoiminnan ulkopuolelle?

Lähes koko ylin Lappi ja melko suuri osa saamelaisalueen kuntien pinta-alasta kuuluu Natura 2000 -alueeseen. Natura 2000 on Euroopan unionin hanke, jolla pyritään tukemaan ja suojelemaan luonnon monimuotoisuutta Euroopassa. Vaikka tietty alue kuuluisikin Naturaan, se ei silti estä malminetsintää tai kaivoksen suunnittelua.

Yle kysyikin kansanedustajilta, että tulisiko suojelualueet, kuten Natura-alueet, rauhoittaa kaivostoiminnalta.

Vastaajista suurin osa on sitä mieltä, että myös suojelualueilla pitää olla mahdollista aloittaa kaivoistoiminta poikkeusluvalla. Perussuomalaisten Kaisa Juuso on ainoa vastanneista, jonka mielestä kaivostoiminta pitäisi kieltää kokonaan Natura-alueilla.

Lapin Natura 2000 -alueet
Natura 2000 -verkosto on yksi EU:n luonnonsuojelulain keskeisimpiä osia. Vaikka tietty alue kuuluisikin Naturaan, se ei silti estä malminetsintää tai kaivoksen suunnittelua.Samuli Huttunen / Yle

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä painottaa kuntien omaa päätösvaltaa asiassa.

– Suojelualueet ovat jo nykyisellään nimensä mukaisesti varsin hyvin rauhoitettuja kaivostoiminnalta. Niilläkin täytyy kuitenkin olla mahdollisuus tällaiseen toimintaan poikkeusluvalla, mikäli kaivoksen perustaja osoittaa kykenevänsä huolehtimaan alueen luontoarvoista. Myös vaihtomenettelyn on tultava kyseeseen, sanoo Kärnä.

Johanna Ojala-Niemelä kertoo, että SDP:n tuoreen poliittisen ohjelman mukaan kaivostoiminnan ympäristövastuita on selkeytettävä. Puolueen näkemyksen mukaan myös lupamenettelyssä on nykyistä paremmin otettava huomioon kaivostoiminnan haitat alueen elinkeinotoiminnalle ja esimerkiksi matkailulle.

Ojala-Niemelä niin ikään puhuu alueiden vaihtamisen puolesta.

– Mielestäni Natura-alueita on voitava tarvittaessa vaihtaa lupaavien esiintymien alta vastaavaan alueeseen, josta löytyvät samat luontoarvot, sanoo Ojala-Niemelä.

Keskustan Katri Kulmuni taas muistuttaa, että kaivoksen perustaminen Natura-alueelle on jo nyt äärimmäisen hankalaa ja vaatii valtioneuvoston päätöksen sekä prosessin korvaavien alueiden löytämisestä.

– Hallitusohjelmassa on kirjaus, että selvitetään malminetsintäoikeuden lupaprosesseja, käytänteitä ja mahdollisia rajoittamistarpeita luonnonsuojelualueilla, toteaa Kulmuni.

Kunnille päätösvaltaa – saamelaiskäräjille kuulemisvelvoite?

Yle tiedusteli Lapin kansanedustajilta lisäksi heidän näkemyksiään siihen, että miten kaivoslain uudistaminen huomioi saamelaisten oikeudet ja kuinka saamelaisten oikeudet tulisi huomioida kaivoslakia uudistettaessa.

Mikko Kärnän mukaan uuteen kaivoslakiin on hyvä sisällyttää saamelaiskäräjälain mukainen kuulemisvelvoite, kun kaivoksia saamelaisalueelle perustetaan.

Kaisa Juuso kertoo, ettei hän ole perehtynyt kaivoslain uudistamiskokonaisuuteen, joten hän ei osaa tarkemmin kommentoida saamelaisten oikeuksien toteutumista. Juuson mielestä saamelaisten oikeudet pitäisi kuitenkin huomioida ainakin siltä osin, ettei kaivostoiminta saa heikentää saamelaisten perinteisen elinkeinon, porotalouden harjoittamista.

Kaisa Juuso ja Minna Reijonen eduskunnassa 24.10.2019
Perussuomalaisten Kaisa Juuso kieltäisi kaivostoiminnan sekä saamelaisalueella että Natura-alueilla. Arkistokuva lokakuulta 2019.Pekka Tynell / Yle

Koska lakiluonnosta ei ole vielä julkaistu, on sitä Johanna Ojala-Niemelän mukaan vielä vaikea kommentoida. Ojala-Niemelä pitää kuitenkin tärkeänä, että saamelaisten oikeudet vaikuttaa alueensa käyttöön liittyviin suunnitelmiin vahvistuvat kaivoslain uudistuksessa. Lisäksi hän toivoo, että mahdollisuus perinteisen elämäntavan turvaamiseen vahvistuisi.

Katri Kulmunin mukaan tänä syksynä eduskunnalle annettavassa kaivoslaissa on tarkoitus kiristää kaivosyhtiöiden ympäristövastuun korvauksia kaivosten ennallistamisessa. Hän lisäksi painottaa, että kaivoslakiin on tulossa kunnalle mahdollisuus päättää kaivoksesta.

– Erityisesti Saamelaiskäräjien kautta saamelaiset ovat varmasti aktiivisia vaikuttajia myös kaivosasioihin, mutta myös muunlaisen kansalaisaktiivisuuden kautta, Kulmuni pohtii.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja: "Perinteiset elinkeinot ja kaivokset eivät sovi yhteen"

Saamelaiskäräjillä kaivoslain uudistusta käsiteltiin vastikään lähetekeskustelussa. Saamelaiskäräjät on yksi kahdeksastatoista sidosryhmästä, jotka kuuluvat kaivoslakiuudistuksen työryhmään. Tällä hetkellä saamelaiskäräjät on vielä rakentamassa lähetekeskustelun pohjalta kokonaisuutta siitä, mitä se haluaa kaivoslakiuudistukseen nostaa.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso näkee, että kaivokset eivät sovi yhteen perinteisten elinkeinojen kanssa.

Tuomas Aslak Juuso
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso sanoo, että kaivostoiminta ei sovi saamelaisalueelle.Vesa Toppari / Yle

– Saamelaisalueelle ja meidän perinteisiin elinkeinoihimme ei kaivostoiminta sovi. Tarvitsemme vesistöjä ja puhdasta luontoa, se on lähtökohta sille, että kaivoksia ei saamelaisten kotiseutualueelle voi tulla, sanoo Tuomas Aslak Juuso.

Tuomas Aslak Juuso toivoo, että uusi kaivoslaki varmistaisi saamelaisten alkuperäiskansaoikeudet täysin. Hän on sitä mieltä, että myös suojelualueet, kuten Natura 2000 -alueet, tulisi rauhoittaa kaivostoiminnalta.

Lue seuraavaksi