1. yle.fi
  2. Uutiset

Rahoitusneuvos tilasi mökkirantaansa oman voimalaitoksen – nyt harvinaisista lohista tunnetun pikkukunnan koskessa seisoo "nukkekoti", josta voi ladata kännykän

Simpeleellä Etelä-Karjalassa on viime vuosina hankkiuduttu eroon vesivoiman käytöstä. Nyt kuntaan on kuitenkin noussut uusi erikoinen siipiratasvoimalaitos.

sähkölaitokset
Siipirattaalla sähköä tuottava minivoimala Simpeleellä.
Markku Puustinen kasaa videolla Mylly-Mattia ja kertoo, miten ideat jalostuvat teoksiksi. Kuvaus ja editointi: Mikko Savolainen & Markku Puustinen

Eräänä päivänä rahoitusneuvos Matti Inha huomasi Helsingin Töölönlahdella pikkuisen siipiratasvoimalaitoksen, jonka oli rakentanut taiteilija Markku ”Sika” Puustinen. Töölönlahden sähkölaitos on hyvän sijaintinsa ja medianäkyvyytensä vuoksi kuuluisa.

– Ajattelin, että pitäähän tällainen saada Simpeleellekin. Varsinkin kun Rautjärvellä Hiitolanjoen voimalaitos suljetaan, niin pitää vähän tasapainottaa tilannetta. Meidän voimalaitos ei tosin aiheuta kalaongelmia, Matti Inha kertoo.

Etelä-Karjalassa sijaitseva Rautjärvi on tunnettu virtaavista vesistään. Venäjään rajautuvan 3 000 ihmisen kunnasta on tehty lukuisia lehti- ja TV-juttuja, sillä paikalliset taistelivat vuosikymmeniä Hiitolanjoen vapauttamisesta.

Hiitolanjoen pienvoimaloiden padot estävät ainutlaatuisen Laatokan lohen pääsemisen vuosituhantisille kutupaikoilleen. Nyt padot on päätetty purkaa.

Hiitolanjoen ja Torsanjoen välissä on Silamusjärvi, joten tulevaisuudessa järvilohia nähdään toivottavasti Torsanjoessa asti.

Simpeleen kesäasukas Matti Inha.
Matti Inhan suvulla on ollut mökki Simpeleellä jo 60 vuotta. Oman pienvoimalan Inha halusi tuoda paikalle ilahduttamaan ihmisiä.Mikko Savolainen / Yle

Inhalla on pitkä suhde Rautjärveen, sillä hänen perheensä kesäasunto on sijainnut siellä jo 60 vuotta. Korona-aikaan tuli myös tunne, että olisi mukava tehdä jotain ihmisiä ilahduttavaa. Inha otti yhteyttä Puustiseen ja nyt uusi siipiratasvoimala on noussut myös Rautjärvelle.

Matti Inha tuli tunnetuksi erityisesti Suomen hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtajana.

Pienestä koosta huolimatta sekä Töölönlahden että Torsanjoenvoimalaitokset tuottavat oikeasti sähköä. Töölönlahden voimala tuottaa 8,2 wattia, Torsanjoen laitos reilut 25 wattia.

— Torsanjoen laitoksesta tulee siis merkittävästi isompi, Inha kertoo.

Töölönlahdella sijaitseva pieni sähköä tuottava voimalaitos näyttää nukkekodilta.
Markku Puustinen

Vesivoimalla kännykän akku täyteen

Torsanjoen voimalaitoksen lempinimi on Mylly-Matti.

Siipiratas on kiinnitetty lauttaan, jonka päällä komeilee myös voimalaitosrakennus. Nukkekotimainen rakennus on tehty huolellisesti, jotta se kestää säätä. Arkkitehtuurissa on noudatettu sopivia mittasuhteita ja rakennusmateriaalit on valittu perinteitä kunnioittaen. Mylly-Matin katto on tehty päreistä ja se on maalattu punamullalla.

Vaikka kyse on toisinto Töölönlahden voimalasta, on Mylly-Matti kuitenkin omanlaisensa. Se on suurempi ja sijaitsee ihan oikeasti virtaavassa koskessa. Töölönlahdella virtaus on tehty keinotekoisesti.

Vaikka pienvoimala on yksityisomisteinen, saa sitä vapaasti tulla katsomaan. Teos löytyy Hinkantieltä, Torsanjoen ylittävän sillan kohdalta.

Sähköä Mylly-Matti tuottaa sen verran, että laitos valaisee itse itsensä ja lisäksi sillan kaiteeseen on kiinnitetty pistorasia, jossa ohikulkija voi tulla vaikka lataamaan puhelintaan.

— Siinä voi kännykän ladata ympäristöystävällisesti ja ilmaiseksi. Ohikulkijat eivät jää pulaan. Jos lataajia on monta, niin sitten täytyy kyllä jonottaa, Matti Inha nauraa.

Mylly-Matti on samaan aikaan hyötyesine ja taideteos.

— Taide tuottaa iloa. Ja tämä tuottaa iloa ihmisille – niin ja sitä ja sähköä! Markku Puustinen kertoo.

Markku "Sika" Puustisen Simpeleellä sijaitsevan pienvoimalan led-valaisin.
Mylly-Matti on täynnä yksityiskohtia.Mikko Savolainen / Yle

Lue lisää: Kun salaisista patokaupoista uupui rahaa, Jasper Pääkkönen soitti kalakavereilleen – nyt Suomeen syntyy uusi, ainutlaatuinen lohijoki

Ei tähän hulluutta vaadita

Taiteilija Markku Puustinen sanoo, ettei etukäteen voi tietää mitä ryhtyy tekemään.

— En tiedä, mitä pääni alkaa tekemään, mutta sitten kun se ajatus tulee, niin pitäähän se tehdä. Mutta ei todellakaan tule ajatusta, että jahas, teenpäs nyt voimalaitoksen. Liikun ja oivallan asioita, Puustinen kuvailee luomisprosessiaan.

Sähkötöissä auttaa myös se, että Puustisella on elektroniikka-asentajan koulutus.

Usein Puustisen taiteella on myös tarina. Esimerkiksi puhuva kaivonkansi -teos syntyi näin: Puustinen matkusti metrossa ja alkoi kuunnella lähellä istuvia naisia, jotka olivat jutuista päätellen nauttineet muutaman juoman vettä väkevämpää. Ilta oli päässyt siihen pisteeseen, että naiset kertoivat kaunistelemattomia mielipiteitä pomostaan.

Lopuksi yksi naisista totesi turhautuneesti, että hän lähtee lätkimään, vaikka sitten Amsterdamiin.

Tämän tarinan seurauksena Helsingin Torkkelinmäessä on kaivonkansi, jonka sisältä kuuluu kuulutus: Finnairin lento AY 814 Amsterdamiin, portti 6. Teoksen nimi on: “Mutta minä lähden.”

taiteilija Markku "Sika" Puustinen
Markku Puustisen töitä syntyy, kun ideoita tulee. Siihen millaisia ne ovat voi vaikuttaa vain vähän.Mikko Savolainen / Yle

Torsanjoen voimalaitoksella ei ole tarinaa, sillä se on tilaustyö. Senkin yksityiskohdat ovat kuitenkin kunnossa laitoksen pientä ovea ja ikkunaa myöten, joten jokainen ohikulkija voi itse kuvitella millainen asukas voimalaitosta pyörittää.

— Joskus minulta kysytään, että olenko ihan hullu, mutta ei tässä hulluutta tarvita vaan luovuutta, taiteilija Puustinen kertoo.

Puustisen töitä löytyy Suomen lisäksi aina Madagaskarilta Norjaan asti.

Lue seuraavaksi