1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työllisyys

Iäkkäät työttömät on suljettu omaan kannustinloukkuunsa, Suomen järjestelmä työntää heidät ulos työelämästä – Tutkimusjohtaja: "Suomi on työllisyydessä on-off-yhteiskunta"

Hallitus haluaa yli 55-vuotiaat töihin muiden Pohjoismaiden tapaan, mutta miten temppu onnistuu tässä etuusviidakossa? Olisiko osa-aikatyöstä ratkaisuksi?

työllisyys
TE-palvelutoimisto.
Yli 55-vuotiaiden työllisyysastetta halutaan nostaa muiden Pohjoismaiden tasolle.Henrietta Hassinen / Yle

Hallitus laittaa suurimmat toiveet työllisyyden nostossa yli 55-vuotiaiden työllistymiseen.

Ikääntyneiden työllisyysaste on Suomessa muita Pohjoismaita selvästi alhaisempi.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tutkimusjohtajan Heikki Räisäsen mukaan suomalainen järjestelmä ikään kuin työntää ikääntyneet työttömät eläkkeelle sen sijaan, että se houkuttelisi heitä takaisin työelämään.

– Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa on jo pitkään ollut helpompaa eläköityä aikaisin, Räisänen kertoo.

Aiemmin meillä oli käytössä erilaisia varhais- ja työttömyyseläkkeitä. Nykyjärjestelmää kutsutaan työttömyysturvan lisäpäiväoikeudeksi, tuttavallisemmin eläke- tai työttömyysputkeksi.

Se turvaa ikääntyneelle pitkäaikaistyöttömälle mahdollisuuden työttömyyspäivärahaan eläkkeelle siirtymiseen asti.

Räisänen nostaa juuri eläkeputken pääsyyksi, miksi iäkkäiden työllisyys Suomessa laahaa jäljessä muita Pohjoismaita.

– Muissa Pohjoismaissa ei ole enää pitkään aikaan siirrytty pois työelämästä pitkitetyn työttömyysturvan kautta siihen tapaan kuin Suomessa. Se on kyllä keskeinen tekijä, Räisänen sanoo.

Muualla työelämästä poistutaan vain vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle.

Tällä hetkellä 59-vuotiaalla työttömällä (vuonna 1961 syntynyt) työttömyysturvan lisäpäivät alkavat 62-vuotiaana (siirryt toiseen palveluun). Lisäpäivien avulla ansiosidonnaista päivärahaa voi saada eläkkeelle jäämiseen asti.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Iäkkäät työttömät omassa kannustinloukussaan

Jotta voi saada peruspäivärahaa tai ansiosidonnaista etuutta, työttömän pitää täyttää ensin työssäoloehto. Tämä tarkoittaa, että ennen työttömyyttä on pitänyt olla töissä kuusi kuukautta reilun parin vuoden aikana.

Heikki Räisänen listaa eläkeputken lisäksi muita toimia, jotka edistävät iäkkäiden varhaista siirtymistä pois työelämästä:

  • Sadan prosentin suojasääntö. Iäkkään työttömän ansiosidonnainen päiväraha lasketaan aina siitä palkasta, joka hänellä oli työttömäksi jäädessään. Hän on voinut olla välillä töissä esimerkiksi työssäoloehdon uudelleen täyttämiseksi. Kun päiväraha ei laske, ei synny painetta mennä töihin.
  • Velvoitetyö palauttaa työssäoloehdon. Kun vähintään 57-vuotiaan työttömän päiväraha uhkaa katketa, kunnalla on velvollisuus järjestää puoleksi vuodeksi työtä. Velvoitetyö kartuttaa iäkkäillä työssäoloehtoa koko kestollaan, kun muilla se kartuttaa 75 prosentilla.
  • Iäkkäiden työttömien ansiopäiväraha on sata päivää pidempi. Muilla se on 400 päivää, 58 vuotta täyttäneillä 500. Tähän päälle vielä lisäpäivät eläkkeelle asti.
  • Päivärahaa voidaan maksaa ilman enimmäisaikaa, kun iäkäs työtön osallistuu työllisyyspalveluihin. 60 vuotta täyttäneellä on velvoitetyön lisäksi oikeus työllistymistä edistäviin palveluihin ja muuhun kuin kunnan palkkatukityöhön.

Järjestelmä ja sen ehdot ovat siis todella monimutkaisia.

Alkujaan ajatus on ollut hyvä – suojella työttömäksi jääneiden iäkkäiden toimeentuloa, mutta samalla he ovat joutuneet omaan kannustinloukkuunsa.

Heidän ei kannata vaarantaa toimeentuloaan ottamalla vastaan huonommin palkattua työtä.

On taloudellisesti järkevämpää odotella etuuspäivien kulumista, ja siirtyä sitten työttömyyden kautta vanhuuseläkkeelle.

Heikki Räisänen, johtava tutkija, Työ- ja elinkeinoministeriö haastattelussa 14.9.2017
Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen sanoo, että iäkkäille työttömille on ajan kuluessa luotu etuusjärjestelmä, joka työntää heitä pois työelämästä.Retu Liikanen / Yle

Lue myös: Jukkis on ollut ansiosidonnaisella yli seitsemän vuotta, vuoden nuorempi Rauli jäi rannalle – näin huonosti tunnettu "varaputki" luo kahden kerroksen työttömiä

Miten tähän etujen viidakkoon on ajauduttu?

Tutkimusjohtaja Heikki Räisänen kertoo, että jo kuopattu työttömyyseläkejärjestelmä luotiin aikanaan työnantajan ehdotuksesta: teollisuudessa oli suuria saneeraustarpeita ja irtisanomisia piti pehmentää. Työttömäksi joutuvat ihmiset saisivat ansiosidonnaista.

– Joku oli kysynyt valmisteluvaiheessa, kuinka isoa porukkaa tämä koskee. Järjestelmän ajajat arvioivat, että vain muutamia satoja ihmisiä. Meillä oli sitten enimmillään 55 000 ihmistä tällaisella työttömyyseläkkeellä, Räisänen kertoo.

Lisäpäivät jäivät voimaan, vaikka työttömyyseläkkeestä luovuttiin.

Räisänen muistelee, että vielä 1990-luvun alussa työt pystyi lopettamaan, kun oli täyttänyt 53 vuotta, 2 kuukautta. Sen jälkeen sai olla 500 päivää työttömyysetuudella ja sitten alkoivat lisäpäivät.

– Siinä ei juuri ketään häiritty työtarjouksilla tai palveluilla, Räisänen sanoo.

Räisäsen mukaan järjestelmä on muuttanut käyttäytymistä hyvin selkeästi.

– Vuosien kuluessa saneeraustilanteessa työnantaja ja luottamushenkilö ovat hyvin yksituumaisesti keksineet ne helpommin pois saneerattavat. Iäkkäillä on kuitenkin toimeentulo turvattu työttömyysturvalla, hän toteaa.

Eläketurvaturvakeskuksesta saatujen tietojen mukaan yksityiset työnantajat ovat käyttäneet viiden viime vuoden aikana työttömyysputkea huomattavasti enemmän kuin julkisen puolen työnantajat.

Yksityisissä yrityksissä työskennelleitä, eläkeputkeen siirtyneitä työttömiä on puolet enemmän kuin valtiolla ja kunnissa töissä olleita.

Tähän viitataan, kun yritysten irtisanomistiedotteissa todetaan “hoidetaan eläkejärjestelyillä”.

Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén myöntää, että eläkeputki ohjaa työttömän omaa ajattelua ja helpottaa työnantajan päätöstä, kun hänen on ratkaistava, irtisanotaanko nuori vai iäkkäämpi työntekijä.

– En kuitenkaan usko, että tämä on ratkaiseva tekijä, kun päätetään, ketä irtisanotaan. Mutta on kyllä helpompi nukkua yö sen jälkeen, kun tietää, että työttömäksi joutuvalla on toimeentulo turvattu, koska ihmisiähän tässä ollaan, Hellstén sanoo.

Harri Hellsten istuu penkillä.
Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikön Harri Hellstenin mukaan eläkeputki helpottaa työnantajan päätöstä irtisanoa iäkkäitä työntekijöitä, mutta se ei kuitenkaan ole ratkaiseva tekijä valintaa tehdessä.Nella Nuora / Yle

Suomi on Pohjoismaiden jumbosijalla

EU:n tilastoviraston Eurostatin mukaan Islanti, Ruotsi ja Norja ovat olleet koko viime vuosikymmenen omissa lukemissaan, kun vertaillaan ikääntyneiden työllisyysastetta.

Suomi ja Tanska kamppailivat aika tasoissa vielä kymmenen vuotta sitten. Vuosikymmenen puolivälissä Tanska meni kirkkaasti Suomen ohi.

Suomessa oli 55–64-vuotiaista töissä viime vuonna 66,8 prosenttia, Ruotsissa kymmenen prosenttiyksikköä enemmän.

Ruotsissa ikääntyneiden työllisyysastetta nostaa työntekijöiden irtisanomisjärjestys. Tämä tarkoittaa, että viimeiseksi taloon tullut työntekijä joutuu lähtemään ensin.

Mutta tämä ei selitä iäkkäiden hyvää työllisyysastetta muissa Pohjoismaissa. Tanskassa, Norjassa ja Islannissa ei ole irtisanomisjärjestystä.

Erityisesti iäkkäät suomalaismiehet ovat murheenkryyni.

Vaikka heidän työllisyysasteensa on parantunut kymmenen prosenttiyksikköä vuosikymmenen takaisista lukemista, se oli viime vuonna edelleen matala, vähän alle 65 prosenttia.

Kärkipaikkaa ikäryhmän miesten työllisyydessä pitävässä Islannissa työllisyysaste oli samana vuonna lähes 87 prosenttia, Ruotsissakin melkein 80 prosenttia.

Mitä siellä siis tehdään paremmin?

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa-aikatyö voisi olla ratkaisu

Eläkeputken poiston lisäksi osa-aikatyö voisi olla yksi keino nostaa iäkkäämpien työllisyyttä.

Moni työuran loppupuolella oleva työtön voisi olla kiinnostunut tekemään lyhyempää työaikaa, kunhan toimeentulo ei olennaisesti vaarannu.

– Osa-aikatyöhän on trendinomaisesti hiljalleen yleistynyt, ja se varmasti tulee jatkumaan. Työsuhteen ja -aikojen muodot tulevat monipuolistumaan. Se auttaa ikääntyneitä ja osatyökykyisiä, tutkimusjohtaja Räisänen arvioi.

Lue myös: Työttömien elämä myllätään lähivuosina perin pohjin – Tätä mieltä 58-vuotias ja 25-vuotias työtön ovat hallituksen uudistuksista

Suomessa tehdään vähän osa-aikatyötä suhteessa muihin Pohjoismaihin.

Kaikissa ikäluokissa osa-aikatyön osuus on parinkymmenen prosentin luokkaa, 55–64-vuotiaissa alle 16 prosenttia. Ruotsissa ja Norjassa neljännes tämänikäisistä tekee osa-aikatyötä.

– Suomi on työllisyydessä vähän on-off-yhteiskunta. Meillä joko ollaan töissä kokopäiväisesti tai sitten ei olla töissä. Sellaista vaihtoehtoa, että oltaisiin vähän vähemmän töissä, ei käytetä kovin yleisesti, Räisänen sanoo.

Eurostatin tilastoista selviää, että iäkkäät naiset tekevät selvästi enemmän osa-aikatyötä kuin miehet. Viime vuonna noin viidennes ikäryhmään kuuluvista suomalaisnaisista työskenteli osa-aikaisesti, miehistä alle 13 prosenttia.

Islannissa ja Tanskassa lähes 40 prosenttia yli 55-vuotiaista naisista teki viime vuonna osa-aikatyötä, Ruotsissa ja Tanskassa kolmannes. Osa-aikaisesti työskentelevien miesten osuudet vaihtelivat seitsemän ja runsaan 14 prosentin välillä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Mistä näin valtavat erot sukupuolten välillä johtuvat?

– Sitä on vaikea sanoa. Se voi liittyy siihen, millaisia tehtäviä naiset ja miehet tekevät työpaikoilla, ja mitä työnantaja pystyy tarjoamaan. Kyse voi olla myös työntekijöiden mieltymyksestä, Räisänen pohtii.

Työnantajat ovat kaivanneet myös porkkanaa yli 55-vuotiaiden palkkaamiseen. On ehdotettu, että työnantajille voisi maksaa ylimääräistä tukea, jos he työllistävät iäkkään työnhakijan.

– Jos halutaan suosia tiettyä ikäryhmää työhaussa, siihen on keinoja. Asiaa voidaan edistää esimerkiksi palkkatuen kohdentamisella, Yrittäjien Harri Hellstén sanoo.

Iäkkäiden työllisyyslääkkeeksi on tarjottu myös työkyvyttömyyseläkkeiden kulujen tasaamista kaikkien työnantajien kesken.

Suurempia työnantajia edustava EK katsoo, että maksujen tasaaminen alentaisi työnantajan riskiä, ja madaltaisi heidän kynnystään palkata ikääntyneitä työntekijöitä. Nyt viimeisin työnantaja joutuu maksajan paikalle, jos työntekijä todetaan työkyvyttömäksi.

Paraneeko työllisyys, jos työtön köyhtyy?

Kuten edellä on kuvattu, heikommin palkatun työn vastaanottaminen voi heikentää etuuksiin nähden merkittävästikin iäkkään työttömän tuloja. Tästä syystä osa-aikatyö ei ole aina kovin houkutteleva vaihtoehto.

Osa-aikatyö näkyisi myöhemmin myös alempana eläkkeenä, koska se lasketaan palkan mukaan.

Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander muistuttaa, että työn tekeminen parantaa aina eläketurvaa. Osa-aikatyö kasvattaa vain vähemmän työeläkettä kuin kokoaikatyö.

Kianderin mukaan suomalaisten työmarkkinoiden heikkous on, ettei osa-aikatyötä ole riittävästi tarjolla.

– Sillä olisi mahdollisuus pidentää työuraa siinä vaiheessa, kun kokopäivätyö ei ole jostain syystä enää mahdollista. Osa-aikatyö ei ole myöskään aina taloudellisesti kannattavaa, hän sanoo.

Eri etuuksien ja palkan yhdistäminen on Suomessa tunnetusti hankalaa. Tavallisesti työtön voi ansaita 300 euroa palkkatuloja kuukaudessa ilman, että työttömyyspäivärahaa leikataan. Tätä suojaosaa on nostettu koronan takia 500 euroon.

Kuvassa on Jaakko Kiander.
Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kianderin mielestä työnteon kannusteita pitää parantaa, mutta seurauksena voi olla iäkkään työttömän köyhtyminen, jos hän ei löydä töitä.Karoliina Paatos / Eläketurvakeskus

Kiander pohtii iäkkäiden työttömien etuuksien karsimisen lopputulosta. Siinä on riskinsä. Olisiko eläkeikää lähestyville kuitenkaan tarjolla työtä?

– Päättäjät joutuvat tätä miettimään. On hyvä, jos kannusteita parannetaan, mutta jos ei onnistu työllistymään, seurauksena on köyhtyminen. Toki meillä on myös ikäsyrjintää. Muissa Pohjoismaissa ei ole tällaista henkeä, Kiander toteaa.

TEMin Heikki Räisänen painottaa, että koronakriisi ei ole oikea aika toimeenpanna sosiaaliturvan tiukennuksia, vaan ne pitäisi tehdä sitten, kun työmarkkinat vetävät paremmin ja työmahdollisuuksia on enemmän.

Työnantaja palkkaa vain tarpeeseen

Työnantajat vakuuttavat, ettei heillä ole esteitä osa-aikatyön kasvattamiselle. Se ei esimerkiksi lisää työnantajan työntekijästä maksamia sivukuluja.

Osa-aikatyön tekeminen voi aiheuttaa hieman ylimääräistä järjestelyä työnantajalle, mutta Yrittäjien Harri Hellstén ei usko tämänkään olevan este.

Hellstén sanoo työnantajien palkkaavan työntekijöitä vain tarpeeseen. Se on joko osa- tai kokoaikainen.

– Ei osa-aikatyötä ole Suomessa millään lailla rajoitettu tai kielletty, jos työnantajalla on sille tarve. Siitä ei aiheudu mitään ylimääräisiä kustannuksia, Hellstén sanoo.

Olisivatko Yrittäjien jäsenyritykset sitten valmiita palkkaamaan enemmän yli 55-vuotiaita, jotta heidän työllisyysasteensa saataisiin ylös? Hellstén ei anna suoraa vastausta.

– Fiksu työnantaja palkkaa tietysti aina parhaimman ja sopivimman siihen tehtävään riippumatta hänen iästään tai muista ulkoisista ominaisuuksista, Hellstén toteaa.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin kello 23 asti.

Lue lisää:

Työttömien elämä myllätään lähivuosina perin pohjin – Tätä mieltä 58-vuotias ja 25-vuotias työtön ovat hallituksen uudistuksista

EK:n kysely: Lähes 60 prosentilla yrityksistä kaikki ovat jo töissä ja osa palkkaa lisääkin – monella tilanne on silti yhä heikko

Miksi työllisyysluvut laskevat ja miten alas ne voivat vielä vajota? Kysyimme asiantuntijoilta, mitä piilee synkkenevien lukujen takana

Lue seuraavaksi