1. yle.fi
  2. Uutiset

Hovioikeus piti toimittaja Johanna Vehkoon kunnianloukkaustuomion ennallaan – rikosoikeuden professori toivoo asiaan kantaa korkeimmalta oikeudelta

Tuomio koski Facebook-kirjoitusta, jossa Vehkoo kutsui oululaista Junes Lokkaa muun muassa rasistiksi, natsiksi ja natsipelleksi.

tuomiot
Johanna Vehkoo saapuu Rovaniemen hovioikeuden käsittelyyn Oulussa.
Arkistokuva toimittaja Johanna Vehkoosta hovioikeuden käsittelyssä elokuun lopussa. Paulus Markkula / Yle

Rovaniemen hovioikeus antoi tänään ratkaisun toimittaja Johanna Vehkoon ja oululaisen kaupunginvaltuutetun Junes Lokan välisestä kunnianloukkauskiistasta. Hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan eli katsoo, että Vehkoo on syyllistynyt kunnianloukkaukseen. Vuoden 2019 huhtikuussa Vehkoo sai sakkotuomion kunnianloukkauksesta Oulun käräjäoikeudessa.

Syytteen taustalla on Vehkoon vuonna 2016 julkaisema Facebook-päivitys, jossa hän luonnehti Lokkaa muun muassa rasistiksi ja natsiksi.

Tällöin käräjäoikeuden mukaan arvostelu kohdistui Lokkaan henkilönä eikä poliitikkona, kun Vehkoo kutsui häntä muun muassa natsipelleksi. Samoin näki hovioikeus. Hovioikeuden mukaan Johanna Vehkoon julkaisema Facebook-kirjoitus on halventanut Junes Lokkaa. Myöskään Lokan mahdollisesti käyttämä kielenkäyttö muita henkilöitä kohtaan ei oikeuden mukaan oikeuta loukkaamaan Lokan kunniaa.

Hovioikeuden perusteissa sanotaan, että Vehkoon on täytynyt ymmärtää, että hänen julkaisemansa päivitys voi levitä laajemmin.

Oululainen kaupunginvaltuutettu Junes Lokka.
Junes Lokka elokuussa 2020. Paulus Markkula / Yle

Johanna Vehkoo on kertonut, että hänen kirjoituksensa koski toimittajiin kohdistuvaa häirintää ja siihen puuttumista. Hovioikeuden mukaan päivityksestä ei kuitenkaan käy tämä tarkoitus ilmi. Hovioikeuden näkemys on, että lukija ei voi kirjoituksesta ymmärtää, että kirjoituksessa käsiteltäisiin yhteiskunnallisesti merkittävää asiaa, kun asiayhteydessä ei esimerkiksi kerrota, millaista toimittajiin kohdistuva häirintä on.

Vehkoon asianajaja Martina Kronströmin mukaan Vehkoon Facebook-päivityksen lukijat ovat ymmärtäneet, mistä on kyse.

Valituksessaan hovioikeudelle Johanna Vehkoo katsoi, että hänen kirjoituksensa on kohdistunut Lokan menettelyyn politiikassa tai siihen rinnastettavassa julkisessa toiminnassa. Vehkoo vaati, että aiempi tuomio kumotaan ja syyte hylätään.

Asianajaja Kronström kertoo, että he ovat erittäin pettyneitä hovioikeuden ratkaisuun ja pitävät hovioikeuden perusteluja puutteellisina.

– Tämä on kova takaisku päämiehelleni. Näemme, että tämä johtaa tietynlaiseen sensuuriin ja siihen, että ilmiöistä ei uskalleta puhua niiden oikeilla nimillä.

Vielä ei tiedetä, valitetaanko asiasta korkeimpaan oikeuteen. Arvio tästä tehdään lähipäivinä.

Kronströmin mukaan käräjäoikeuden tavoin hovioikeuskin jätti ottamatta kantaa olennaisiin juridisiin argumentteihin.

– Siinä ei ole ymmärretty toimittajan häirintää, mitä se oikeasti on ja miten laajaa se on.

"Somessa noudatetaan samoja periaatteita kuin muussakin keskustelussa"

Junes Lokan avustaja Teemu Lamberg on luonnollisesti tyytyväinen niin käräjäoikeuden kuin hovioikeudenkin ratkaisuihin.

– Ehkä tämä tuomio saa ihmiset ymmärtämään, että somessa noudatetaan samoja periaatteita kuin muussakin keskustelussa. Se pistää rajan siihen, että yleisiä haukkumasanoja ei saa käyttää, vaikka olisit kuinka ison valtamedian toimittaja.

Lambergin mukaan Vehkoon tuomio perustuu ansaitusti hänen julkaisemaansa kirjoitukseen.

– Vaikka Junes Lokka olisikin loukannut muita ihmisiä, niin se ei oikeuta Vehkoota loukkaamaan Lokkaa.

Onko aina oikeus vaatia itselleen kunniaa?

Oikeustieteen tohtori Riitta Ollila on samaa mieltä Vehkoon asianajajan kanssa Facebook-päivityksen ymmärrettävyydestä.

– Sanoisin, että tässä on aika muodollisesti tulkittu toimittajan käsitettä. Vehkoo ei ole selittänyt Facebook-postauksessaan, mitä on toimittajiin kohdistuva häirintä, mutta mielestäni ei olisi tarvinnutkaan. Voidaan olettaa, että Facebookissa kollegat tietävät, mitä se on.

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen pitää hovioikeuden arviota relevanttina.

– Jos jotain ihmistä nimitellään, kyllä se vaatii taustaa, miksi näin tehdään.

Vehkoon asianajajan tavoin hän ei pidä perusteluja suppeana, hänestä oikeus on ottanut kantaa kaikkeen oikeudellisesti kannattavaan.

Tolvasen mielestä hovioikeuden ratkaisu on kuitenkin yksi puheenvuoro ja asiaan kaivataan korkeimman oikeuden kannanottoa.

Mikä merkitys on sillä, että ihminen käyttää halventavaa kieltä toisesta ja sitten hänelle vastataan samalla mitalla? Tapaus antaa Tolvasen mielestä aihetta tämän kysymyksen pohdiskeluun yleisellä tasolla, eikä asiasta ole olemassa ennakkopäätöstä.

– Jos altistaa itsensä käyttämällä loukkaavaa ilmaisua toisia kohtaan, minusta voi kysyä, onko tarvetta rikosoikeudellisesti suojata hänen kunniaansa.

Tolvanen kuitenkin toteaa, että tässä tapauksessa hovioikeus ei todennäköisesti ole huomionut Vehkooseen kohdistunutta häirintää, koska siitä ole ollut riittävästi näyttöä.

– Hovioikeus ei ole lausunut, että provosoinnilla ei ole merkitystä vaan, että siitä ei ole ollut näyttöä.

Tolvasen mukaan hovioikeuden tuomio kulminoituu siihen, onko Vehkoo arvostellut Lokan toimintaa vai häntä henkilönä.

– Varmaan saa kirjoittaa, että joku ihailee natsi-ideologiaa, mutta jos sanotaan suoraan, että joku on natsipelle, sen katsotaan kohdistuvan henkilöön. Se näyttää olevan pääviesti.

"Suomen oikeuslaitos ei edelleenkään tunnista kaikkia häirinnän tapoja"

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvösen mielestä hovioikeuden tuomio on muodollinen, mutta johdonmukainen päätös siitä, että asiallista käytöstä tulee noudattaa kaikkialla. Nykykäytännön mukaan ihminen joka loukkaa toisia saa myös suojaa loukkaukselta.

Hyvönen korostaa, että hovioikeus ei pitänyt Lokkaan kohdistunutta arvostelua sellaisena, että se olisi täyttänyt journalistisen ja poliittisen julkisen keskustelun kriteerit.

– Tämä päätös ei ole viesti journalismille.

Hänestä oikeuslaitoksissa olisi syytä pohtia sitä, millä tavoin häirintä ja kiusaaminen tapahtuvat.

– Se harvoin kohdistuu suoraan, esimerkiksi soittelemalla. Se tapahtuu etäältä ja välikäsien kautta.

Hyvönen pohtii, pitäisikö maalittamisesta tehdä erillinen rikosnimike, jolloin se voitaisiin paremmin tunnistaa.

– Tällainen toiminta ei kohdistu vain toimittajiin. Se ei silti saisi poistaa vahvankaan kritiikin mahdollisuutta.

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho puolestaan pitää hovioikeuden tuomiota kohtuuttomana. Hänen mielestään tuomiota perusteltiin niukasti.

Aho kertoo, että erityisesti häntä hämmensi se, että oikeuslaitos kiinnitti huomiota vain siihen, että Lokka on kerran soittanut Vehkoolle. Tätä ei pidetty häirintänä. Ahon mukaan oikeus sivuutti esimerkiksi Youtube-videot ja lukuisat muut tilanteet, joissa Lokka on puhunut Vehkoosta.

– Tämä kertoo siitä, että Suomen oikeuslaitos ei edelleenkään tunnista kaikkia häirinnän tapoja, joita Suomessa ja maailmalla käytetään. Se on huolestuttavaa.

Journalistiliiton puheenjohtajan mukaan on selvää, että hovioikeuden tuomio linjaa myös tulevaisuuden häirintätapauksia.

Johanna Vehkoo on vapaa toimittaja, ja hän on tehnyt myös Ylelle Valheenpaljastaja-juttusarjaa.

Ylen Journalististen standardien ja etiikan päällikkö Timo Huovinen kommentoi, että Johanna Vehkoo on tehnyt hyvää ja perusteltua työtä Ylelle. Yle on valmis edelleen käyttämään freelancer-toimittaja Vehkoon palveluja.

– Tuomio ei ole vielä lainvoimainen, mutta jos se sellaiseksi aikanaan jää, Yle ottaa tällaisen tuomion tietenkin vakavasti. Tämä nimenomainen tuomio ei kuitenkaan osoita sitä, että toimittaja olisi sopimaton tekemään sitä työtään, mitä hän on meille tehnyt.

Lue seuraavaksi