1. yle.fi
  2. Uutiset

Voiko maailma olla mielekäs, jos siinä on pahaa? Väittelijä: "Pahoja asioita voi tapahtua sattumalta tai täysin vääränlaisista syistä"

Elämä voi olla merkityksellistä, vaikka maailmassa tapahtuu paljon pahaa, sanoo pahan ongelmasta väitellyt Lauri Snellman.

teologia
teologian tutkija Lauri Snellman
Pahan ongelma on kiinnostanut filosofian ja teologian maisteri Lauri Snellmania pitkään.Markku Pitkänen / Yle

Vaahterat hehkuvat syysväreissä Helsingin Vanhan kirkon edustan Ruttopuistossa. Puisto muistuttaa reilun kolmensadan vuoden takaisesti kauheasta kulkutaudista, rutosta, joka surmasi kaksi kolmasosaa kaupungin silloisesta väestöstä.

Vuonna 1710 ympäri Eurooppaa riehunut rutto vaati 1185 helsinkiläisen hengen. Puiston pääsisäänkäynnin porttiin kiinnitetyssä muistolaatassa nykykävijää tervehtii ote Raamatusta:

"Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala. Sinua kannattavat iänkaikkiset käsivarret." (5.Moos 33:27)

Turvalliset käsivarret eivät ensimmäisenä tule mieleen ruton kaltaisesta vitsauksessa. Itse kukin voi välillä kokea voimattomuutta ja merkityksettömyyttä maailman pahojen asioiden edessä – riippumatta siitä, onko kristillinen maailmankatsomus itselle läheinen tai ei.

– Pahan ongelman ytimessä on kysymys: voiko maailma olla mielekäs ja ymmärrettävä, jos siinä on pahaa? Uskonnollisessa yhteydessä kysymys puetaan muotoon voiko Jumala olla olemassa, jos maailmassa on pahaa, selittää filosofian ja teologian maisteri Lauri Snellman.

Snellman on tehnyt pahan ongelmasta väitöskirjan Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan (siirryt toiseen palveluun).

Pahan ongelma modernissa maailmassa

Väitöskirjassaan Snellman esittää yhdysvaltalaisen filosofin Susan Neimanin teorian mukaan, että pahan ongelma on koko modernin maailman merkityksellisyyden etsimisen ytimessä.

– Keskustelu pahasta pyörii sen ympärillä, että kaikella on tarkoitus. Pahat asiat näyttäytyvät ongelmana, koska niiden tarkoitusta on vaikea ymmärtää. Ne asettavat kyseenalaiseksi maailman mielekkyyden.

Ruton, sotien tai koronan kaltaisille koettelemuksille on vaikeaa ellei mahdotonta löytää tarkoitusta. Joskus ajatellaan, että pahoja asioita tapahtuu rangaistuksena ihmisten pahoista teoista. Näin on selitetty aikoinaan ruttoa, ja samankaltaisia äänenpainoja on esitetty myös koronapandemian suhteen.

– Arvelen, että selitykset liittyvät synnin käsitteeseen. Ihmisen talousjärjestelmä laajenee villin luonnon alueelle, tulee luonnontuhoja ja sukupuuttoja, ja siitä sitten seuraa rangaistus, Lauri Snellman pohtii.

teologian tutkija Lauri Snellman
Elämän merkityksellisyyttä voi etsiä arjesta, sanoo Lauri Snellman.Markku Pitkänen / Yle

Filosofi Susan Neiman väittää, että selitysten etsiminen kaikille asioille ja tapahtumille liittyy siihen, että kaipaamme maailmalta tieteellistä ymmärrettävyyttä. Selityksiä tarvitaan, jotta edistyksen keinoin voidaan rakentaa maailma, jossa kaikilla asioilla on järkevä tarkoitus.

Voisiko pahoille asioille sitten hakea tarkoitusta ajattelemalla, että niitä tapahtuu, jotta pyrkimyksemme kohti hyvää vahvistuisi?

Lauri Snellman huokaisee kevyesti.

– Tuo on se perinteinen lähestymistapa ja minä itse haluaisin ottaa siihen etäisyyttä. Kun niitä merkityksiä on niin monenlaisia. Pahoja asioita voi tapahtua ihan sattumalta tai täysin vääränlaisista syistä.

Arkiset asiat elämän mielekkyyttä

Snellman pyrkii väitöskirjassaan hahmottelemaan vaihtoehtoja perinteisille tavoille hakea maailmalle merkitystä. Hän on tarkentanut katseen sekä laajoihin elämänkatsomuksellisiin selityksiin että jokapäiväiseen arkielämään.

– Ajatus on se, että arkikokemuksessa me ikään kuin jo kohtaamme mielekkään maailman. Täten elämän mielekkyyttä voi etsiä arkisten asioiden kautta.

Erilaisilla maailmankuvilla on erilaisia tapoja katsoa ja tulkita maailmaa. Näiden tulkintojen kautta maailmalle tarjotaan merkityksiä ja selityksiä sen mielekkyydelle.

Lauri Snellman nostaa esiin muun muassa buddhalaisuuden, jossa hyveellisen elämän ajatellaan vapauttavan jatkuvan jälleensyntymisen kärsimyksestä. Se on yksi tapa etsiä elämään mielekkyyttä: kun elät hyvin, sinut lopulta palkitaan jonkinlaisella vapautuksella.

Kristinuskosta löytyy erilaisia tarinoita, joiden avulla elämän merkityksellisyyttä voi etsiä.

– Esimerkiksi kertomus Egyptin orjuudesta vapautumisesta näyttää selkeästi Jumalan pahan voittajana, Snellman sanoo.

Kellokoneiston insinööri

Toisaalta voidaan väittää, että jos Jumala on luonut kaiken, niin hän on luonut myös pahuuden. Tällainen perinteinen ajattelutapa Jumalasta konkreettisia valintoja tekevänä kellokoneiston insinöörinä saa Snellmanin taas huokaisemaan.

– Se on tapa, millä Jumalan ja maailman suhdetta on käsitelty viimeiset 500 vuotta. Ajatellaan, että Jumala ylhäältä päin valikoi kaikista loogisesti mahdollisista vaihtoehdoista jonkun ja sitä kautta maailma ikään kuin tulee jollain lailla ymmärretyksi.

Tällainen maailman pahuuden selitysyritys törmää moniin ongelmiin. Selityksiä ja syitä voi etsiä monella tavalla, eikä ole yksimielisyyttä siitä, mikä on riittävä syy mihinkin asiaan. Riittävien perusteiden logiikka määräytyy eri tavoin eri taustoja vasten: esimerkiksi tieteessä luonnonlait, logiikassa todistukset ja moraalissa erilaiset arvoperusteet toimia jollain tavalla.

teologian tutkija Lauri Snellman
Vuonna 1710 riehunut rutto surmasi kaksi kolmasosaa Helsingin asukkaista.Markku Pitkänen / Yle

Koska ajatus Jumalasta kellokoneiston insinöörinä ei riitä selittämään maailman merkityksellisyyttä ja pahuuden olemassaoloa, haluaisi Snellman aikaansaada jonkinlainen pienen uskonpuhdistuksen. Hänen mukaansa mielekkyyttä arvioitaessa pitäisi palata takaisin kristinuskon lähteelle Raamattuun ja muissa uskonperinteissä niiden omiin lähteisiin.

Snellmanin mielestä moderni maailmankuva onkin hukassa merkityksellisyyden kanssa. Elämän merkityksellisyyden selittäminen talouskasvulla tai vaikka poliittisella ideologialla on Snellmanin mielestä naiivia.

Mutta palataan vielä siihen ydinkysymykseen: voiko elämä olla merkityksellistä, vaikka maailmassa tapahtuu paljon pahaa?

– Kyllä voi. Haluan tarjota erilaisia näkökulmia ja keinoja nähdä merkityksiä arjessa. Haluan myös auttaa näkemään toivoa elämässä.

Lue myös:

Leena Vilkan kolumni: Jumala näyttäytyy luonnossa

Lue seuraavaksi