1. yle.fi
  2. Uutiset

Tutkimus eduskuntavaalien ehdokkaista: Tutkijat toivovat pelisääntöjä vaalihäirinnän estämiseksi – poliittisia oikeuksia ei saa kaventaa

SDP:n ja keskustan kansanedustajaehdokkaat ovat vasemmistolaisempia kuin äänestäjänsä.

vaalit
Valgata i Åbo inför riksdagsvalet 2019, ballonger från flera olika partier syns på bilden.
Politiikan tutkijat toivovat, että puolueet ja ehdokkaat sopivat pelisäännöistä vaalihäirinnän estämiseksi. Arkistokuva on Turusta vuodelta 2019, jolloin kampanjoitiin eduskuntavaaleja varten.Nora Engström / Yle

Kevään 2019 eduskuntavaalien ehdokkaista tehty tutkimus Ehdokkaat vaalikentillä: Eduskuntavaalit 2019 (siirryt toiseen palveluun) tuo uutta tietoa kansanedustajaehdokkaiden vaalikampanjoinnista, asenteista ja arvoista.

Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston, Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijoista koostuva tutkimusryhmä on selvittänyt myös ehdokkaiden kokemuksia vaalihäirinnästä.

– Tehokas puuttuminen vaalihäirintään turvaa ehdokkaita ja koko demokraattisen järjestelmän toimivuutta, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) linjaa tutkimuksen esipuheessaan.

Ehdokkaiden ja äänestäjien havaintoja vaalihäirinnästä ovat tutkineet dosentti Hanna Wass, väitöskirjatutkija Veikko Isotalo ja työelämäprofessori Jarno Limnéll.

Vaarana poliittisten oikeuksien kaventuminen

Tutkijat ovat huolissaan, että vaalihäirinnän lainsäädännöllinen estäminen voi pahimmillaan johtaa poliittisten oikeuksien kaventamiseen.

några personer står samlade runt centerpartiets koja på Narinken
Tutkijat pelkäävät, että vaalihäirinnän torjuminen lailla voisi johtaa poliittisten oikeuksien kaventumiseen. Kuva kevään 2019 eduskuntavaalien kampanjoinnista Helsingissä.Tony Pohjolainen

Tutkijat huomauttavat, että hybridimäisestä luonteestaan johtuen vaalihäirintä on helposti aina vähintään askeleen edellä, etenkin mikäli vaaleja ja vaalikampanjointia koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan lähinnä reaktiona jo havaituille häirintämuodoille.

– Vaalihäirinnän viheliäistä luonnetta korostaa myös se seikka, että pyrkimykset suojella edustuksellista demokratiaa saattavat helposti alkaa kaventaa järjestelmän hyväksyttävyyden kannalta keskeisiä kansalaisten poliittisia oikeuksia, tutkijat varoittavat.

Tutkijat: Kiistat kuuluvat vaalikamppailuun

Tutkijoiden mielestä riski on erityisen suuri ehdokkaiden näkökulmasta, sillä erimielisyys ja kiihkeä omien näkemysten puolustaminen ovat olennainen osa vaalikamppailua.

– Vakavimmillaan vaalihäirintään varautuminen voi johtaa turvallistamisstrategian käyttöönottoon, jolloin yhä uusia rajoituksia vaalikampanjointiin perustellaan yhteisesti jaetulla ulkoisella tai sisäisellä uhalla. Tällöin demokraattinen järjestelmä alkaa syödä oikeutustaan sisältäpäin tehden lopulta vaalihäiriköiden työn turhaksi, tutkijat kirjoittavat.

Bild av alla deltagare i Yles tvåspråkiga valdebatt inför riksdagsvalet 2019.
Politiikan tutkijat toivovat, että puolueet sopisivat pelisäännöistä vaalihäirinnän suitsimiseksi. Kuvassa eduskuntapuolueiden edustajat Ylen ruotsinkielisessä vaalikeskustelussa keväällä 2019.Yle

Tutkijoiden mukaan lähivuosien kannalta yksi keskeinen kysymys onkin, missä määrin puolueilla ja ehdokkailla on valmiutta laatia yhteisiä pelisääntöjä ja keskinäisesti noudatettavia toimintamalleja, jolloin vaalihäirinnältä suojautuminen tapahtuisi pikemminkin itsesäätelyn kautta kuin lainsäädännöllisin keinoin.

Ehdokkaat: Vaalihäirintä tulevaisuuden uhka

Tutkimuksen keskeinen havainto on, että henkilökohtaisen turvallisuuden tasolla ehdokkaat näkevät vaalihäirinnän toistaiseksi varsin pienenä uhkana, mutta yleisemmällä tasolla havainnot ovat jo selvästi tavallisempia.

Vaalihäirinnän uhkan arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa.

Ehdokastutkimus perustuu pääosin eduskuntavaalien 2019 jälkeen kerättyyn kyselytutkimusaineistoon. Kansanedustajajaehdokkaille tehtyyn kyselyyn vastasi 770 ehdokasta eli lähes kolmannes kaikista ehdokkaista.

Tutkimusartikkeleissa on käytetty lähteinä myös eduskuntavaalitutkimuksia, puoluetoimijoiden haastatteluja, vaalikoneaineistoja ja virallisia ehdokastilastoja.

Väitöskirjatutkija Veikko Isotalo ja tohtorikoulutettava Theodora Järvi ovat selvittäneet kansanedustajaehdokkaiden arvoja. He ovat käyttäneet tutkimusaineistona ehdokaskyselyn lisäksi ehdokkaiden Ylen (siirryt toiseen palveluun) ja Helsingin Sanomien (siirryt toiseen palveluun)vaalikoneisiin antamia vastauksia.

Katto korkealla ja seinät leveällä

Isotalon ja Järven havaintojen mukaan keskustan ja SDP:n osalta äänestäjien ja ehdokkaiden vastausten välillä näyttää olevan merkittäviä eroja.

– Keskustan ja SDP:n ehdokkaat sijoittavat itsensä, puolueen ja äänestäjät enemmän vasemmalle kuin äänestäjät sijoittavat itsensä ja puolueen, tutkijat arvioivat.

SDP:ssä on tutkijoiden mielestä huomattavaa myös, että ehdokkaat ovat yhtenäisempiä arvioissaan puolueen sijainnista vasemmisto-oikeisto-kartalla kuin äänestäjät.

SDP:n ehdokkaat sijoittavat puolueen ja sen äänestäjät vasemmisto-oikeisto-jaolla 1–10 keskiarvosijaintiin 2,6, kun taas äänestäjät näkevät puolueen olevan arvossa 3,6 ja sijoittavat itsensä keskiarvoon 4,1.

Keskustan ehdokkaat sijoittavat puolueen ja äänestäjät arvoon 5,6, kun äänestäjät näkevät puolueen ja itsensä kohdassa 6,5.

Myös RKP:n äänestäjien ja ehdokkaiden näkemysten välillä on havaittavissa eroja. RKP:n äänestäjät näkevät puolueen oikeistolaisempana kuin ehdokkaat. Äänestäjien keskiarvo RKP:n sijainnille puoluekartalla on 6,8 ja ehdokkaiden 6,0.

Demareilla hajontaa arvokysymyksissä

SDP:n valitut kansanedustajat ovat vasemmisto-oikeisto-sijoituksessaan yhtenäisiä. Mielipide-eroja löytyy, kun mitataan edustajien kulttuurisia arvoeroja aiheissa, jotka ulottuvat maahanmuutosta ympäristöön ja vähemmistöjen oikeuksiin.

SDP:n entinen puheenjohtaja Antti Rinne sijoittuu vasemmisto-oikeisto-jaossa puolueensa keskikohtaan ja arvoakselilla selvästi liberaaliin siipeen. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman on arvoissa lähellä puolueen keskilinjaa.

Antti Lindtman eduskunnassa 23.10.2019
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman edustaa arvoiltaan SDP:n keskilinjaa. Arkistokuva lokakuulta 2019.Pekka Tynell / Yle

Uusi demarijohtaja, pääministeri Sanna Marin ei täyttänyt Helsingin Sanomien vaalikonetta, joten tutkijat eivät voineet laskea hänelle ideologista sijaintia, mutta yleisesti hänen on arvioitu edustavan SDP:n vasenta laitaa..

Saarikko ja Kulmuni keskustan liberaaleja

Keskustan ehdokkaista eduskuntaan nousivat ehdokkaiden keskiarvoa lievästi vasemmistolaisemmat ehdokkaat. Näihin kuuluivat myös puolueen entiset puheenjohtajat Katri Kulmun ja Juha Sipilä sekä nykyinen puoluejohtaja Annika Saarikko.

Kuvassa on Keskustan uusi puheenjohtaja Annika Saarikko ja hävinnyt puheenjohtaja Katri Kulmuni.
Keskustan puheenjohtajan paikasta taistelleet Annika Saarikko (kuvassa vasemmalla) ja Katri Kulmuni edustavat molemmat keskustan liberaalisiipeä. Kaksikko kohtasi Keskustan puoluekokouksessa syyskuun alussa.Silja Viitala / Yle

Sipilän keskustavasemmistolaista sijaintia voidaan tutkijoiden mielestä pitää yllättävänä. Kulmuni ja Saarikko sijoittuvat lähes täysin samaan ideologiseen kohtaan. He edustavat keskustan liberaalia siipeä, kun Sipilä on konservatiivisempi.

Vasemmalla ja oikealla yhtenäiset rivit

Vasemmistoliiton, vihreiden, kristillisdemokraattien, perussuomalaisten ja kokoomuksen äänestäjien ja ehdokkaiden arviot puolueidensa sijainneista ovat hyvin lähellä toisiaan.

Vasemmistoliiton ehdokkaiden keskiarvosijainti on kohdassa 1,5, vihreiden vastaava on kohdassa 3,6, kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten kohdassa 6,4 ja kokoomuksen arvossa 8,0.

Tutkijat katsovat, että äänestäjien ja ehdokkaiden ideologinen yhteneväisyys on "positiivinen asia, sillä se viittaa onnistuneeseen ideologiseen representaatioon äänestäjien ja ehdokkaiden välillä".

– Ehdokkaat siis todella näyttävät edustavan oman puolueensa äänestäjiä tässä suhteessa, tutkijat Isotalo ja Järvi päättelevät.

Halla-aho perussuomalaisten talousoikeistoa

Yksittäisiä ehdokkaita tarkastelemalla tutkimuksessa on havaittu, että kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah edustaa puolueensa keskilinjaa molemmilla ulottuvuuksilla ja on läpi päässeistä puolueen ehdokkaista vähiten konservatiivisin.

Perussuomalaisilla on selvästi kansalliskonservatiivisimmat valituiksi tulleet ehdokkaat.

Porträttbild på Jussi Halla-aho när han tar på sig ett par svarta solglasögon.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sijoittuu oikeisto-vasemisto-jaossa eduskuntaryhmänsä oikeaan laitaan. Halla-aho kuvattiin Joensuussa elokuussa 2019.AOP

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sijoittuu arvoakselilla puolueen ehdokkaiden keskivälille ja vasemmisto–oikeisto-ulottuvuudella hän on yksi puolueen oikeistolaisimmista valituiksi tulleista ehdokkaista.

Kokoomuksen edustajat kallistuvat oikealle

Valtaosa kokoomuksen valituista ehdokkaista on hieman puolueen ehdokkaiden keskiarvosta oikealle ja aivan arvoakselin keskiviivan tuntumassa. Tässä sijainnissa sijaitsevat myös puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo ja kansanedustaja Elina Lepomäki. Heistä poikkeaa lähelle ideologista keskustaa sijoittunut puolueen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen.

Antti Häkkänen ja Mari-Leena Talvitie eduskunnassa 12.9.2019
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen edustaa arvoiltaan kokoomuksen keskilinjaa. Kuvassa Häkkänen on eduskunnassa syyskuussa 2019 yhdessä kansanedustaja Mari-Leena Talvitien (kok.) kanssa.Pekka Tynell / Yle

Orpo on tutkijoiden arvion mukaan Lepomäkeä oikeistolaisempi. Tutkijat viittaavat siihen, että Lepomäki (siirryt toiseen palveluun)on jokseenkin samaa mieltä vaalikoneen väittämästä: ”Sosiaali- ja terveyspalvelut on tuotettava ensisijaisesti julkisina palveluina.”, kun taas Orpo (siirryt toiseen palveluun) on tästä jokseenkin eri mieltä.

Isotalo ja Järvi katsovat, että vaalikonevastauksista muodostettu sijainti Lepomäelle voidaan tulkita niin, että käytössä oleva vasemmisto-oikeisto-ulottuvuus ei huomioi talousoikeistolaisen ajattelun eroja, missä Lepomäki puolustaa markkinoita ja Orpo yrityksiä.

Nyt-liikkeen ainoa läpi päässyt ehdokas Harry Harkimo edustaa tutkijoiden mukaan puolueensa oikeistoliberaalia siipeä.

Andersson ja Ohisalo viherliberaalia vasemmistoa

Vasemmistoliiton ja vihreiden valituksi tulleet ehdokkaat sijoittuvat arvokartan vasempaan liberaalisiipeen.

Vasemmistoliiton kansanedustajien sijainti vaihtelee arvojen suhteen niin, että muutamat edustajat kallistuvat keskiviivan yli konservatiiviseen suuntaan. Vihreillä on nähtävissä samanlaista vaihtelua vasemmisto-oikeisto-ulottuvuudella.

Puolueiden puheenjohtajat Li Andersson ja Maria Ohisalo sijaitsevat lähellä toisiaan ja edustavat vasemmistolaisia ja viherliberaaleja arvoja.

RKP:n ehdokkaista eduskuntaan tulivat keskustaliberaaliehdokkaat. Puolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sijoittuu keskelle puolueen ehdokkaiden arvoaluetta.

Kansanedustajat vaaleissa etulyöntiasemassa

Professori Åsa von Schoultz, dosentti Peter Söderlund ja professori Elina Kestilä-Kekkonen ovat tutkineet, millaiset ehdokkaat menestyvät eduskuntavaaleissa.

Eduskunta järjestäytynyt poikkeuksellisesti koronaviruksen takia. Hallitus jakautunut myös virkamiesaitioon ja edustajia vain n. 60 salissa. Loput etänä.
Istuvat kansanedustajat ovat vaaleissa vahvoilla. Istuntosali kuvattiin 19. maaliskuuta, jolloin eduskunta oli jo järjestäytynyt poikkeuksellisesti koronaviruksen vuoksi.Jani Saikko / Yle

Tutkijoiden johtopäätöksenä on, että poliittinen kokemus sekä kansallisella että paikallistasolla houkuttelee äänestäjiä.

– Tie eduskuntaan vie usein paikallispolitiikan kautta. Paikallistasolla ehdokkaat hankkivat kokemusta päätöksenteosta ja kasvattavat kannatuspohjaansa, joka on myös pitkän kansanedustajauran perusta.

Tutkijat ovat havainneet, että monet kansanedustajat myös kokevat tarvetta säilyttää paikallisen profiilinsa, jotta paikallisia kannattajia tai saavutettua mielikuvaa uskottavana paikallisten intressien edustajana ei menetettäisi.

– Istuvat kansanedustajat ovat etulyöntiasemassa vaaleissa. Edustajuus tuo mukanaan kokemuksen, uskottavuuden ja näkyvyyden. Monille äänestäjille nämä ominaisuudet tarjoavat ehdokasvalinnalle oikopolun ilman, että kaikkia ehdokkaita on vertailtava keskenään, tutkijat arvioivat.

Näkyvyyttä voi saavuttaa myös politiikan ulkopuolella.

Professori Åsa von Schoultz, dosentti Peter Söderlund ja professori Elina Kestilä-Kekkonen toteavat, että julkkisehdokkaat eivät välttämättä aina saavuta edustajapaikkaa, mutta he keräävät puolueen listalle ääniä.

Lue myös:

Laaja tutkimus eduskuntavaaleista: Perinteinen puoluekenttä murtui, perussuomalaiset ajautuu yhä enemmän eristyksiin muista

Tutkijat: Keskiluokan pudokkaat äänestävät perussuomalaisia – Riikka Purra tunnistaa häviäjien ahdistuksen

Tapahtuuko lähipäivinä jotain outoa? Näillä nopeilla vinkeillä voit tunnistaa vaalihäirinnän ilmiöt, jotka ovat tapahtuneet jo muualla

Lue seuraavaksi