Oikeusvaltioperiaatteesta viriää kova taisto Brysselissä – Unkarin Viktor Orbán vaatii EU:n oikeuskomissaarin erottamista

Kansallismielisten hallitusten EU-vastarinta kasvaa. Unkari ja Puola perustavat oman ajatushautomon Brysseliin.

Unkarin ja Puolan ulkoministerit tapasivat maanantaina Unkarissa. Unkarin Péter Szijjártón (oik.) mukaan jotkut EU-johtajat käyttävät maita "nyrkkeilysäkkinä". Puolan Zbigniew Raun mielestä EU-keskustelu oikeusvaltioperiaatteesta on poliittista, ei oikeudellista. Kuva: Lajos Soos / EPA

Mitä Euroopan unioni voi tehdä, kun paljastuu, että Unkarissa maan johdon lähipiiri on haalinut itselleen unionin maataloustukia (siirryt toiseen palveluun)?

Entä jos Bulgarian tai Unkarin johtajat rajoittavat vapaan lehdistön toimintaoikeuksia tai Puolassa johto puuttuu tuomioistuimen toimintaan? Tai jos epäillään Tšekin hallitsijoita korruptiosta?

Oikeusvaltioperiaate on ollut EU:n perusarvoja unionin perustamisesta lähtien, mutta itälaajentumisen jälkeen se on ollut vastatuulessa. Ennen muita Puola ja Unkari estävät veto-oikeudellaan säännön edistämistä Länsi-Euroopan maiden haluamalla tavalla.

Suomelle demokraattisen arvopohjan lujittaminen on ollut tärkeää, mutta esimerkiksi EU-puheenjohtajuuskaudella viime vuoden lopulla oikeusvaltioperiaate eteni nihkeästi juuri itäeurooppalaisten vastustuksen vuoksi.

Alkuviikosta railo EU-maiden kantojen välillä vain syveni. Tilanne kiristyi todennäköisesti siksi, että EU-komissio esittelee huomenna keskiviikkona raporttinsa oikeusvaltion tilasta eri jäsenmaissa.

Unkari suuttui tšekkiläiselle komissaarille

Unkarin pääministeri Viktor Orbán lähetti maanantaina komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille loukkaantuneen kirjeen (siirryt toiseen palveluun), jossa hän vaatii komission oikeus- ja arvoasioista vastaavan varapuheenjohtajan Věra Jourován erottamista.

EU:n arvoista vastaava komissaari Věra Jourová (vas.) ja tasa-arvokomissaari Helena Dalli esittelivät EU:n rasismin vastaista suunnitelmaa pari viikkoa sitten Brysselissä. Kuva: Olivier Matthys / EPA

Tšekkiläinen Jourová on entinen sosiaalidemokraatti, mutta edustaa nykyään Euroopan liberaalidemokraattista puoluetta Aldea – samaa kuin esimerkiksi keskustapuolueen europarlamentaarikot Mauri Pekkarinen ja Elsi Katainen sekä rkp:n Nils Torvalds.

Orbánin mielestä unkarilaisia halventaa se, että Jourová kutsui Spiegel-lehden (siirryt toiseen palveluun) haastattelussa viime perjantaina Unkaria sairaaksi demokratiaksi. Siksi Orbán ilmoitti nyt katkaisevansa maansa välit Jourováan.

Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun jäsenmaa ilmoittaa asettavansa yksittäisen komissaarin pannaan.

Mitä Jourová täsmälleen ottaen sanoi? Näin: "Orbán kertoo mielellään rakentavansa puolidemokratiaa (illiberal democracy). Itse sanoisin, että hän rakentaa sairasta demokratiaa (ill democracy)."

Orbán on tosiaan käyttänyt useassa (siirryt toiseen palveluun) puheessaan epäliberaali demokratia - termiä, joka suomennetaan puolidemokratiaksi.

Hänen mielestään kristillinen demokratia ei ole liberaalia, koska se antaa etusijan kristillisyydelle muiden uskontojen sijaan. Siksi Unkarin kristillisdemokratia on "puolidemokratiaa".

Jourová sanoi haastattelussa myös pitävänsä Unkarin median tilannetta hälyttävänä.

Kuohuntaa komission keskiviikon raportin alla

EU-komission tiistain mediatilaisuudessa tiedottajat joutuivat lopulta keskeyttämään Unkariin liittyvät kysymykset, koska niitä tuli niin paljon.

Käyttääkö EU nyt Unkarista virallisesti termiä "sairas demokratia", kysyttiin.

– Huolemme Unkarin tilanteesta ovat hyvin tunnettuja. On monia tapoja ilmaista niitä. Tästä aiheesta tulee lisää huomisessa raportissamme [jäsenmaiden oikeusvaltion tilasta], komission tiedottaja Dana Spinant vastasi.

Komissio on laatinut raportit jäsenmaiden hallitusten ja yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä.

– Komissio on sitoutunut vahvistamaan oikeusvaltioperiaatetta ja olemme valmiit dialogiin. Jouroválla on puheenjohtaja von der Leyenin täysi luottamus, Spinant painotti.

Tiedottajien mukaan Orbánin käyttämä "puolidemokratia" ei kuitenkaan kuulu EU-sanastoon.

Kansalaiset ovat vallanneet Bulgarian pääkaupungin Sofian kadut osoittaakseen mieltään korruptoitunutta hallintoa ja mafiaa vastaan viime kuukausina. Hallitusta on syytetty väärinkäytösten sallimisesta, mutta pääministeri Boiko Borisov on kieltäytynyt eroamasta. Kuva: Alamy

Instituutti EU-laillisuutta seuraamaan

Puola ja Unkari ilmoittivat maanantaina perustavansa uuden ajatushautomon, jonka on tarkoitus seurata, miten laillisuusperiaatetta käsitellään EU:ssa.

Tämä hautomo synnää komission keskiviikon oikeusvaltioraportin ja tekee vastaraportin.

– Tämän vertailevan lakitieteellisen instituutin päämäärä on, että meitä ei pidetä hölmöinä, Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó sanoi yhteisessä tiedotustilaisuudessa puolalaisen kollegansa Zbigniew Raun kanssa maanantaina Budapestissä.

Puola ja Unkari haluavat varmistaa, että niitä ei kohdella epäreilusti Brysselin "kaksoisstandardien" vuoksi.

Parlamentti on ollut EU-elimistä kaikkein tiukin: sen enemmistö ei aio hyväksyä jäsenmaiden heinäkuussa neuvottelemaa sopua, jos oikeusvaltioperiaatteiden noudattamista ja rahoituksen saantia ei kytketä tiiviisti yhteen. Kuva: Olivier Hoslet / EPA

EU-maiden sopu on hyvin vaikea

EU-puheenjohtajamaa Saksa jakoi maanantaina muille jäsenmaille luonnoksensa siitä, miten oikeusvaltioperiaate tuodaan uuteen seitsenvuotiseen budjettiin.

Saksa on joutunut käymään luonnoksen jokaisesta kohdasta pitkän väännön muiden jäsenmaiden kanssa. Rahaa jaettassa kyse ei ole pikkusummista, sillä uusi elvytystukipaketti ja budjetti kasvavat yhteensä noin 1 800 miljardiin euroon.

Esityksen keskeinen asia on, että ensimmäistä kertaa EU-tukien maksaminen riippuu siitä, noudattaako jäsenmaa oikeusvaltion periaatteita.

Spiegel-lehti (siirryt toiseen palveluun) kuitenkin arvioi haltuunsa saaman luonnoksen perusteella, että nyt esitettävien sääntöjen vaikuttavuus olisi yhä melko heikko. Otteita siitä levisi maanantai-iltana myös Twitterissä (siirryt toiseen palveluun).

Maksatuksia ei lopetettaisi automaattisesti jäsenmaiden rikkoessa pykäliä, vaan päätökseen tarvittaisiin jäsenmaiden määräenemmistö.

Lisäksi rangaistustoimien kohteena oleva maa saisi oikeuden viedä maksuleikkaukset Eurooppa-neuvostoon eli valtioiden päämiesten ja -naisten pöydille.

Eurooppa-neuvosto tekee päätökset yksimielisesti. Siellä esimerkiksi Orbán voisi käytännössä torpata maksujen lakkautusaikeet.

Aiheesta lisää: